Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

Kuva Kaisaniemestä ja UCL Davisin kampuksella, kummassakin poliisi sumuttaa mielenosoittajia

Elokapinan aktio näyttää miten kuvat politisoivat uusilla tavoilla

Kirjoittajalta Eeva Luhtakallio 8.10.2020

Yhteiskunnallinen osallistuminen on yhä kuvavälitteisempää. Kuvilla voi viestiä tehokkaasti ja niiden merkityksestä kertoo, että suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu on pian viikon ajan pyörinyt muutaman kännykkäkameran otoksen ympärillä.

Kesäinen järvimaisema

Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 6: Toisiks parasta on tää luonto

Kirjoittajalta Anu Katainen 7.10.2020

Koronakesänä parien häämatkat suuntautuivat Suomeen mökkimaisemiin. Mökillä oleilun ytimen muodostaa saunominen, ja häämatkasta tulee mieleen seksi, mutta ensitreffien häämatkajaksoissa ei nähty kumpaakaan. Minkälaisia paineita mökkiympäristö aiheuttaa tuoreelle avioparille?

Punatut huulet ja paljastetut hampaat lähikuvassa

Kommentti: “White trashista” puhuminen ei ole viatonta toimintaa

Kirjoittajalta Veera Adolfsen 3.10.2020

Suomalainen keskustelu “white trashista” on osaksi maailmalta ja historiasta tuttua: monissa maissa valkoista työluokkaa paheksutaan huonosta mausta, juopottelusta, sotkuisuudesta ja moraalisesta epäilyttävyydestä. Puhe white trashista on hierarkkisen eronteon tapa, jolla leimataan tiettyä ihmisryhmää, sanoo keskustelua tutkinut tutkijatohtori Marjo Kolehmainen.

Mallinukkeja kaupan ikkunassa

Kuka kuuluu keskiluokkaan? Keskiluokka tilastoissa

Kirjoittajalta Esa Karonen 1.10.2020

Keskiluokasta puhutaan paljon, mutta harvemmin keskustellaan siitä, mitä keskiluokalla tarkoitetaan. Keskiluokka on mahdollista määritellä esimerkiksi tulotason, ammattiaseman tai koulutustason kautta. Käytetyillä määritelmillä on väliä, koska ne vaikuttavat siihen, millainen kuva keskiluokasta syntyy.

Mies ja nainen juttelevat kahvilassa

Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 5: Sie oot jäätävä pönttö

Kirjoittajalta Anu Katainen 30.9.2020

Toimiva vuorovaikutus nähdään parisuhteen kulmakivenä. Ensitreffeissä parien keskinäinen kommunikaatio on suurennuslasin alla. Kyse ei ole vain parien yhteensopivuudesta, vaan kommunikaatiosta ja tunneilmaisusta on tullut nykyajan kulttuurisia pakkoja.

Ammatillisen koulutuksen työelämäkeskeisyys ei enää riitä – työn merkitys on mietittävä uudelleen

Kirjoittajalta Susanna Ågren 29.9.2020

Ammatillinen koulutus on perinteisesti tarjonnut väylän siirtyä nopeasti työelämään, ja se on taannut nuorille ammatillisen osaamisen ja sen kautta turvatun aseman työmarkkinoilla. Nykyisillä työmarkkinoilla ammatillinen tutkinto ei kuitenkaan enää välttämättä takaa nuorille säännöllistä palkkatyötä ja työn kautta rakentuvaa yhteiskunnallista osallisuutta. Millaisia haasteita tämä asettaa ammatilliselle koulutukselle?

Pöytä, jolla on erilaisia itämaisia ruokia. Pöytälevyn päälle on aseteltu chilipaprikoita, korianteria ja cashewpähkinöitä.

Syövä luokka – Miten yhteiskuntaluokka näkyy lautasella?

Kirjoittajalta Taru Lindblom 28.9.2020

Millainen ruoka sinulle maistuu? Entä koetko joskus paineita syödä tai juoda jotain, minkä makua inhoat? Luokka-asema on monin tavoin yhteydessä siihen, miten syömme – ja miten ajattelemme, että meidän tulisi syödä.

Mies grillaa farkkuesiliina päällään ulkona.

Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 4: Miehet hoitaa grillaamisen

Kirjoittajalta Anu Katainen 23.9.2020

Valtaosa suomalaisista kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta perinteiset sukupuoliroolit ovat silti vahvasti läsnä heteroparisuhteissa. Ensitreffeissäkin näkyy, miten sukupuoli tuottaa odotuksia kumppanin ominaisuuksista, taidoista ja kiinnostuksen kohteista.

Mustan puvun rintapieleen pujotetaan kukkaa

Pappien avioliittokannat muutoksessa

Kirjoittajalta Laura Kallatsa 22.9.2020

Puolet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeista toivoisi, että kirkossa sallittaisiin samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioliittoon vihkiminen. Miten papit perustelevat näkemyksiään? Usein samaa sukupuolta olevien parien avioliittoa kannatetaan ja vastustetaan hyvin samankaltaisilla argumenteilla, kirjoittaa kirkkososiologi Laura Kallatsa.