Luovaa taloutta ja markkinoita korostavasta kulttuuripolitiikasta on tullut valtavirtaa Suomessa. Vaikka tavoitteet ovat olleet sinänsä positiivisia, ne ovat tuoneet mukanaan ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet sekä kulttuurialan toimijoihin että laajemmin taide- ja kulttuuripolitiikan toteutukseen.
Yrityspohjainen musiikkimuseo Fame ehti toimia vain noin kolme ja puoli vuotta. Sen konkurssi konkretisoi kaupallisen museotoiminnan haasteita ja ristiriitoja.
Taiteen markkinaistuminen on jakanut Suomen kuvataidekenttää. Uhkaavatko markkinat vapaata taidetta? Vai suovatko ne pikemmin menestymisen mahdollisuuksia?
Taloudesta on tullut viime vuosikymmeninä yhä selvemmin myös kulttuurin ja taiteen mittari. Vaikka kokemukset kulttuurin ja taiteen parissa ovat huonosti euroistettavissa, yhteiskunnassa ja politiikassa alaa vallannut markkinaistuminen vaatii myös kulttuurilta mitattavia vaikutuksia. Tällä voi olla vaikutuksia käsityksiimme kulttuurista ja taiteesta ja niitä koskevista arvostelmista.
The Last of Us -videopelisarja on herättänyt pelaajissa voimakkaita ja yhteisöllisesti jaettuja kokemuksia.
Noitavainot tapahtuivat keskiajalla, ja niiden aikana poltettiin noitina miljoonia naisia. Vaiko sittenkään? Tässä tekstissä käsitellään noitavainojen tutkimuksen historiaa ja niihin liittyviä monia, populaarikulttuurissakin elämään jääneitä väärinkäsityksiä.
Ukrainan sota ja sen pakolaiset ovat herättäneet eurooppalaisissa myötätunnon aallon, jota vastaavaa ei olla nähty esimerkiksi Syyrian sotaa paenneita kohtaan. Katsaus sotaa kuvittaviin sosiaalisen median sisältöihin auttaa ymmärtämään, miten sodan visualisointi vaikuttaa käsityksiin ja asenteisiin ukrainalaisia kohtaan. Korostamalla Ukrainan eurooppalaisuutta, Venäjän uhkaavuutta sekä sodan selkeitä moraaliasetelmia kuvat tuovat ukrainalaiset kohtalot lähemmäs ja tekevät niistä surtavia.
Niin kauan kuin Suomi on ollut itsenäinen valtio, on täällä asunut muslimeita. Tätä taustaa vasten on jossain määrin yllättävää, kuinka yleisesti islam nähdään ei-suomalaisena uskontona ja jopa uhkana suomalaiselle kansalliselle kulttuurille. Jos henkilö kasvaa Suomessa mutta saa toistuvasti kokea, ettei oman uskonnon nähdä kuuluvan Suomeen, voiko hän silti kokea olevansa suomalainen, ja mitä suomalaisuus hänelle silloin merkitsee?
1970-luvun alussa kansainväliseen suosioon noustessaan ABBA sijoittui hyvin spesifiin yhteiskunnalliseen kontekstiin, skandinaaviseen teollisuusyhteiskuntaan ja kehittyvään hyvinvointivaltioon. Se näyttäytyi yhtyeenä, jossa kaksi miestä ja kaksi naista työskentelivät rinnakkain tasavertaisina, ikään kuin mainoskatalogin kuvastona eri sukupuolista ja hiusväreistä hyvinvoivassa valkoihoisessa yhteiskunnassa.
Kuvalauta Ylilaudalla vuorovaikuttaminen perustuu kaikkien käyttäjien tunnistamattomuudelle eli anonymiteetille. Tunnistamattomuus ei kuitenkaan oikeuta tekemään mitä tahansa, vaan hyväksytyt tavat toimia perustuvat kyseessä olevan ryhmän yhdessä neuvottelemille toimintatavoille. Vaikka Ylilaudan keskustelukulttuuri vaikuttaa ulkoapäin tarkasteltuna vihamieliseltä ja hyökkäävältä, sen keskusteluja voi lähestyä Ylilaudan kulttuuria ylläpitävinä ja sopuun pyrkivinä neuvottelutilanteina.
Suomea pidetään mediahyvinvointivaltiona, jossa vapaata mediaa tuetaan julkisesti ja tiedon äärelle on tasavertainen pääsy. Silti tutkimus antaa viitteitä mediankäytön kerrostumisesta ja politisoitumisesta myös Suomessa: hyväosaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja hyödyntävät laajalti monia erilaisia medioita, kun taas vähemmän koulutettujen, vähätuloisempien ja vähemmän yhteiskunnallisesti osallistuvien mediamaisema on huomattavasti kapeampi.
Joogamatolta haetaan nykyään sisäistä rauhaa ympäri maailman. Joogan kaupallistuminen ja länsimaistuminen ovat toisaalta herättäneet kritiikkiä, ja esimerkiksi USA:ssa toimiva hindujen etujärjestö on kampanjoinut joogan ”takaisin ottamisen” puolesta. Millaisia kriittisiä kysymyksiä länsimainen jooga herättää?
Kumma on tieteellis-tekniseen maailmankuvaan nojaavissa yhteiskunnissa usein vaiettu ja tabuluontoinen keskustelunaihe, eikä se kuulu arvostettujen tutkimusteemojen piiriin. Monilla meistä on kuitenkin omakohtaista tai kuultua kokemusta jostain arkiymmärryksen ylittävästä, kummasta. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella kokemusten voidaan arvioida olevan tuttuja yli puolelle ihmisistä.
Pelkkä tieteellinen tieto ei ole muuttanut ylikuluttavien suomalaisten toimintaa ekologisesti kestäväksi. Taide tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja ajattelun ja toiminnan muuttamiseksi ilmastonmuutosta hillitseväksi, kirjoittaa Sonja Salomäki. Tutkimusten perusteella pelkästään ongelmat toteava tai ilmastokriisiä kuvittava taide ei siihen kuitenkaan riitä.
Me too -keskustelu on ravistellut taidemaailmaa ja taiteilijaneron myyttiä. Taideinstituutiota on myös jo pitkään kritisoitu muun muassa yläluokkaisuudesta ja Eurooppa-keskeisyydestä. Debatissa on hyvä muistaa, että taiteen käsitteeseen ja instituutioon liittyy lähtökohtaisesti paljon ongelmia, jotka johtuvat juuri siitä, että taide on yläluokan keskieurooppalaisen miehen kehittämä käsite ja instituutio.
