Henkilö istuu pöydän ääressä kirjoittamassa muistivihkoon. Pöydällä on myös läppäri, kahvikuppi, älypuhelin, kaksi sokerikkoa ja epätarkasti näkyvä ruusu maljakossa.

Kommentti: Akateemisen kirjoittamisen vaikeudesta ja viettelevyydestä

21.9.2022

Työläistaustainen sosiologian yliopistonlehtori on kokenut kirjoittamisen aina vaikeaksi. Suhde kirjoittamiseen on yhä – 25 yliopistossa töissä vietetyn vuoden jälkeen – ambivalentti, vaikka hän on löytänyt itselleen sopivia keinoja tuottaa tekstiä. Kirjoittamiseen liittyy paitsi nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia, myös häpeän ja riittämättömyyden tuntemuksia.

Henkilö istuu kumartuneena läppärin ääreen lannistuneen näköisenä.

Kun työ, ura tai ammatti hävettää

9.6.2022

Häpeää pidetään universaalina inhimillisenä tunteena ja yhtenä jokapäiväisen elämän keskeisimmistä kokemuksista, joka on läsnä kaikkialla. Yleisyydestään huolimatta häpeä – kuten monet muutkin tunteet – on jäänyt työelämässä vähäiselle huomiolle, sillä työ on perinteisesti nähty järkiperäisenä toimintana.

Kolmen kuvan sarja. Ensimmäisessä ikonityyppisesti kuvattu Neitsyt Maria pitelee sinkoa. Seuraavassa kuvassa Ranskan vallankumousta kuvaavasta Vapaus johtaa kansaa -maalauksesta on tehty Ukrainan vapautusta kuvaava versio, jossa maassa makaavat Putinin ja Stalinin ruumiit. Kolmannessa kuvassa Mona Lisa on kietoutunut Ukrainan lippuun.

Surtavat kuvat – Ukrainan sota visuaalisessa sosiaalisessa mediassa

13.5.2022

Ukrainan sota ja sen pakolaiset ovat herättäneet eurooppalaisissa myötätunnon aallon, jota vastaavaa ei olla nähty esimerkiksi Syyrian sotaa paenneita kohtaan. Katsaus sotaa kuvittaviin sosiaalisen median sisältöihin auttaa ymmärtämään, miten sodan visualisointi vaikuttaa käsityksiin ja asenteisiin ukrainalaisia kohtaan. Korostamalla Ukrainan eurooppalaisuutta, Venäjän uhkaavuutta sekä sodan selkeitä moraaliasetelmia kuvat tuovat ukrainalaiset kohtalot lähemmäs ja tekevät niistä surtavia.

Kukkaruukun multaan on istutettu eri värisiä johtoja.

Kommentti: Onko kärkäs keskustelu sosiaalisen median syy?

10.12.2021

Yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä enemmän sosiaalisen median alustojen välittämänä. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat tähän keskusteluun ja miten niitä pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.

Likainen ruttaantunut muovipullo nurmikolla, jolla on myös valkoisia hitusia.

”Mikäs keräilijä se sinä olet?” – Havaintoja roskakävelijän arjesta

12.10.2021

Sosiologian yliopistonlehtori alkoi harrastaa roskakävelyä ja tehdä havaintoja kokemuksistaan. Hän huomasi, että poimiessaan roskia hän asettuu kaupunkitilassa eri tavalla katseiden kohteeksi kuin aiemmin. Roskien keräämiseen liittyy myös lian hierarkiaa, häpeän tuntemuksia, yllättävää sosiaalisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia.  

Työpöydällä oleva Applen tietokone, jonka näytöllä lukee "Do more".

Uusissa työnteon tiloissa ohjaillaan työntekijöiden tunteita

3.6.2021

Teollisella ajalla tehdastyöläisiä kontrolloitiin kellokorttien ja tehdassalien avulla, jotka helpottivat työntekijöiden suoritusten valvontaa ja arviointia. Uusissa työn tiloissa taas korostuu ruumiiseen kohdistuvan kurin sijaan liiketoiminnallisia tavoitteita edistävien tunnetilojen synnyttäminen ja ohjailu.

Hymyilevän hääparin päälle heitetään värikkäitä terälehtiä

Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, jakso 2: Mä oon tosi onnellinen

9.9.2020

Ensitreffien hääjakso oli niin tunteikas, että tosi-tv-tiimi meinasi unohtaa analyyttisyytensä imeytyessään mukaan tunnelmaan. Sosiologeina olemme tottuneet erittelemään sosiaalisia ilmiöitä, instituutiota ja rituaaleja, mutta häiden aiheuttama tunnelataus on silti vastustamattoman voimakas. Mistä tuo tunnelataus johtuu?

Maskuliinisuuden normit kaventavat poikien mahdollisuuksia ilmaista tunteitaan

29.5.2020

Suomalaiset pojat kokevat huolistaan ja tunteistaan puhumisen kavereiden kanssa usein hankalaksi. Maskuliinisuuden normit hankaloittavat tunneilmaisua, mikä näkyy myös poikien suhteissa vanhempiinsa: huolia kerrotaan yleensä ennemmin äidille kuin isälle. Näyttävätkö normit väljentymisen merkkejä?