Peruskoulun tasa-arvokäsitys murroksessa

20.10.2020

Suomessa on pitkään ajateltu, että peruskoulu tuottaa itsestäänselvästi tasa-arvoa. Uusin opetussuunnitelma asennoituu sukupuolinormeihin kriittisesti, eikä se oleta koulutuksen edistävän tasa-arvoa luonnostaan. Tasa-arvotulkinnat ovatkin muutoksessa. Miten tasa-arvoa tulisi koulussa lähestyä, jotta koulu lisäisi tasa-arvoa epätasa-arvon sijaan?

Taide on hyväosaisten eurooppalaismiesten keksintö, jonka tulevaisuus kuuluu kaikille

23.3.2020

Me too -keskustelu on ravistellut taidemaailmaa ja taiteilijaneron myyttiä. Taideinstituutiota on myös jo pitkään kritisoitu muun muassa yläluokkaisuudesta ja Eurooppa-keskeisyydestä. Debatissa on hyvä muistaa, että taiteen käsitteeseen ja instituutioon liittyy lähtökohtaisesti paljon ongelmia, jotka johtuvat juuri siitä, että taide on yläluokan keskieurooppalaisen miehen kehittämä käsite ja instituutio.

Tasa-arvon mallimaan sitkeä sukupuolierottelu

19.3.2020

Suomessa koulutus ja työelämä ovat eriytyneet sukupuolen mukaan poikkeuksellisen voimakkaasti muuhun Eurooppaan verrattuna. Monessa muussa maassa naiset ja miehet jakautuvat eri aloille tasaisemmin kuin meillä. Tämä on erikoista, sillä monella muulla mittarilla Suomi erottuu edukseen sukupuolten tasa-arvoa koskevissa vertailuissa.

Kaksi naista kuohuviinlasit kädessä alusvaateosastolla

DocPoint: Riippuvuuteen vietellyt

27.1.2020

Venäläinen School of Seduction -dokumentti seuraa viettelykurssille osallistuneiden naisten elämää, jota värittää toivo vaikean taloudellisen tilanteen parantamisesta parisuhteen avulla. Venäjällä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on syvä, ja noin 20 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä. Viettelykurssia voi tulkita self help -kulttuurin tuotteena: se tarjoaa yhden strategian, jonka avulla yksilö voi yrittää pärjätä laajemman eriarvoisuuden kanssa.

Ulos oravanpyörästä: Moni nainen jättää uransa tehdäkseen töitä omilla ehdoillaan

3.10.2019

Maailmalla on pohdittu pitkään, miksi monet naiset jättäytyvät pois uraputkesta. Omistautumista vaativa työelämä voi viedä tunteen elämänhallinnasta etenkin perheellisiltä. Naisille on kulttuuristen normien vuoksi helpompaa jättää työpaikka, mutta tulevaisuudessa oravanpyörästä saattaa hypätä myös yhä useampi mies, kirjoittavat Ingrid Biese ja Marta Choroszewicz.

Lean-johtaminen sukupuolittuneessa työelämässä

25.9.2019

Suosittu lean-johtamisoppi lupaa, että työpaikat voivat saada prosessejaan sujuvoittamalla vähemmällä enemmän aikaan. Lean-johtamisessa hyödynnetään perinteisen naistapaisia taitoja, kuten kuuntelemista ja tunneälyä. Näiden taitojen arvostus ei kuitenkaan välttämättä nosta naisvaltaisten alojen arvostusta.

Vanhat deodoranttimainokset paljastavat, miten ahdas nykymieheyden muotti on

23.6.2019

1960-luvun Suomessa deodoranttia pidettiin epäilyttävän feminiinisenä tuotteena, joten mainoksissa miehiä suostuteltiin sen käyttäjiksi korostamalla käyttäjien heteroseksuaalisuutta. Deodorantti yleistyi miesten käytössä vähitellen, kun nuoreen mieheyteen ja deodoranttiin liitetyt merkitykset muuttuivat. Feminiinisyyden pelko ohjaa edelleen hyväksyttäviä tapoja olla mies, kirjoittaa Matleena Frisk.

Sukupuolten palkkaero on (työmarkkina)politiikkaa

19.3.2019

Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole seurausta vain yksilöiden valinnoista, vaan niitä tuotetaan ja voidaan purkaa poliittisin keinoin. Suomessa tasa-arvopolitiikkaa muotoillaan kolmikantaisissa työryhmissä, joissa työmarkkinajärjestöillä on suuri valta. Vallan kulisseissa toimitaan usein myös tasa-arvopolitiikan tavoitteita vastaan, kirjoittaa Paula Koskinen Sandberg.

90-luvun tyttöenergiakulttuuri oli ystävyyden juhlaa

14.2.2019

Tyttöenergia tai ”girl power” nousi populaarikulttuurin ilmiöksi 1990-luvun puolivälissä, kun Spice Girls valloitti maailmaa. Se päästi tytöt uudella tavalla ääneen niin bändeissä, TV-sarjoissa, elokuvissa kuin nuortenkirjoissakin. Feminismistä puhumista välteltiin, mutta tyttöenergia kasvatti silti aiempaa tasa-arvotietoisemman sukupolven, kirjoittaa Aino Tormulainen.