Maahan muuttaneen alustatyöntekijän arki on kamppailua elämän ylläpitämisestä
Suurin osa ruokaläheteistä Suomessa on ulkomaalaisia. Alustojen algoritminen hallinta sekä maahanmuuton hallinta tuottavat haasteita heidän jokapäiväiseen elämäänsä.
Kuka on oikean ikäinen töihin?
Rekrytointi eli henkilövalinta on vallankäyttöä. Työnhakijan ikä ei saisi vaikuttaa rekrytointipäätökseen, mutta työnhakijoiden tiedetään kohtaavan ikäsyrjintää työnhaussa. Minkälaista ikään liittyvä rekrytointisyrjintä on luonteeltaan?
Persoonallisuustestit voivat ylläpitää yhteiskunnallisia eriarvoisuuksia työelämässä
Persoonallisuuden testaaminen on yleistyvä käytäntö. Miksi persoonallisuustestejä kannattaa tutkia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta?
Työllistämistoimenpiteisiin osallistuminen voi olla syrjäytymisvaarassa oleville nuorille riski, mutta myös mahdollisuus
Pitkäaikaistyöttömiltä nuorilta edellytetään usein työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumista. Aktivointitoimenpiteet voivat onnistuessaan auttaa nuoria katkaisemaan työttömyyttä ylläpitävän kierteen, mutta epäonnistuessaan ne voivat myös heikentää nuorten tilannetta.
Sosiologia valokeilassa: Kulttuurintutkimuksen tulo sosiologiaan nykyopiskelijoiden näkökulmasta
Turun yliopiston sosiologian opiskelijat tarkastelevat sosiologian muutosta 1980-luvulta nykypäivään kulttuuritutkimuksen kautta.
Opiskelijasiirtolaiset prekaarina ja joustavana työvoimana Suomessa
Ulkomaalaisesta työvoimasta puhutaan usein resurssina, joka pelastaa Suomen väestörakenteen muutoksen kaltaisilta kriiseiltä.
Kommentti: Miksi työllistämispolitiikan valuviat eivät kiinnosta päättäjiä?
Työllisyys on eduskuntavaalien kestoaihe, mutta harva kansanedustajaehdokas puhuu työllistämispolitiikan kehittämisestä.
Työllistettävyyden vaateet kohdistuvat erityisesti nuoriin naisiin
Yhä useampi korkeakoulutettu kilpailee samoista työpaikoista ja asemista. Työmarkkinoilla heiltä edellytetään enenevissä määrin panostamista omaan työllistettävyyteen.
Voiko sijaissynnyttäminen olla työtä?
Suomessa sijaissynnyttämisen uudessa säätelyssä sitä ei tulisi rajata tarjottavaksi vain tietynlaisesta lapsettomuudesta kärsiville heteropariskunnille. Säätelyssä tulisi huomioida lisääntymiskyky (raskaus) henkilökohtaisena resurssina sekä pohtia uusintamistyön arvoa nimenomaan sijaissynnyttäjän arvon tunnustavasta näkökulmasta. Laajemmin tulee huomioida cis- ja heteronormatiivisuuden purkaminen sekä lisääntymisoikeudenmukaisuus globaalin ja rakenteellisen eriarvoisuuden kysymyksenä: kuka saa lapsia, keiden halutaan saavan lapsia, millaisissa oloissa lapset kasvavat ja millaiset voimat heidän elämäänsä määrittävät.
Herkkää toimijuutta työelämän ristiaallokossa
Työelämän kuormittavuus on tuttua monelle erityisherkäksi itsensä kokevalle. Toisaalta osa erityisherkistä kokee, että herkkyydestä on työelämässä myös paljon hyötyä ja iloa.
Blogityö houkuttaa lupauksella työn ja perheen yhteensovittamisesta – mutta myös uuvuttaa
Blogityö antaa pienten lasten äideille mahdollisuuden sovittaa työ vanhemmuuden rytmeihin. Sen kautta voi olla yhteydessä maailmaan, toteuttaa itseään ja kokea saavuttavansa asioita. Samalla bloggaaminen on epävarmaa työtä, jossa vaaditaan jatkuvaa timanttisuutta ja josta lepääminen on monelle vaikeaa.
