Kukkaruukun multaan on istutettu eri värisiä johtoja.

Kommentti: Onko kärkäs keskustelu sosiaalisen median syy?

10.12.2021

Yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä enemmän sosiaalisen median alustojen välittämänä. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat tähän keskusteluun ja miten niitä pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.

Nuori käyttää älypuhelinta kuulokkeet korvissaan lattialla maaten.

Kommentti: Teknologia ei vieläkään tuhonnut nuorisoa

10.12.2021

Median haitallisista vaikutuksista nuorisoon on esitetty pitkään uhkakuvia, mutta tuore tutkimustieto osoittaa niiden olevan vähäisiä väestötasolla. Yksilöiden kohdalla median vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin voivat kuitenkin olla merkittäviä. Median käyttöä tulisi tutkia arkeen kietoutuneena ilmiönä monitieteisistä lähtökohdista.

ABBA-yhtye 1970-luvulla.

Kommentti: Mitä ABBA-nostalgian uudelleenhyödyntäminen merkitsee 2020-luvun alussa?

5.11.2021

1970-luvun alussa kansainväliseen suosioon noustessaan ABBA sijoittui hyvin spesifiin yhteiskunnalliseen kontekstiin, skandinaaviseen teollisuusyhteiskuntaan ja kehittyvään hyvinvointivaltioon. Se näyttäytyi yhtyeenä, jossa kaksi miestä ja kaksi naista työskentelivät rinnakkain tasavertaisina, ikään kuin mainoskatalogin kuvastona eri sukupuolista ja hiusväreistä hyvinvoivassa valkoihoisessa yhteiskunnassa.

Villakangastakkiin pukeutunut nuori henkilö joko asettaa tai poistaa kasvoiltaan maskia ulkona.

Kommentti: Koronarajoitusten purkaminen ei osu hyväosaisiin

14.10.2021

Läpi pandemian on tiedetty, että koronaan sairastumisen riski ei jakaudu väestössä tasaisesti. Rokotusten edistyminen ja rajoitusten purkaminen ovat kuitenkin kärjistäneet tilannetta. Silti julkisessa keskustelussa koronarajoitusten purkamisesta korostuvat yksilön vapaat valinnat ja vastuu, jotka hiljentävät kysymykset pandemian eriarvoisuudesta. Onko kollektiivisen vastuun ja yhteiskunnan haavoittuvimmista ryhmistä huolehtimisen aika ohi?

Noidanhattuun pukeutunut henkilö kulkemassa syksyisessä metsässä.

Kommentti: Noitavainot loivat pohjan kapitalismille

6.10.2021

Silvia Federicin kirja Caliban and the Witch tarjoaa feministisen tulkinnan keskiajan Euroopasta. Hänen mukaansa noitavainojen tarkoituksena oli heikentää yhteismaiden yksityistämisen vastarintaa, luoda kapitalistiselle yhteiskuntajärjestykselle sopiva sukupuolittunut työnjako sitomalla naiset kotiin ja tukea kolonialismia ja rasismia Amerikan mantereella.

Miesjoukko menossa istuttamaan puita

Metsät päästökaupan kiistakapuloina: ehtoja reilulle hiilikompensaatiolle

13.4.2021

Metsäistutukset ovat kasvattaneet suosiotaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen välineinä. Istutukset eivät kuitenkaan ole välttämättä kestävän kehityksen mukaisia, koska globaalin etelään keskittyneissä hankkeissa paikalliset pienviljelijät ja metsäyhteisöt ovat usein jääneet sivustakatsojan rooliin. Millaisia reilut ja osallistavat hiilinieluja kehittävät liiketoimintamallit voisivat olla?

Graafinen visualisointi äänten jakautumisesta osavaltioittain USA:n presidentinvaaleissa 2020

Kommentti: Suomalaisissa USA-vaalianalyyseissa unohdetaan kansalaisyhteiskunta

10.11.2020

Demokratia ei ole yksilölaji, vaikka kaikilla äänestäjillä onkin vain yksi ääni. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen iso vaikutus oli myös kansalaistoiminnalla, kuten Black Lives Matter -mielenosoituksilla ja vapaaehtoisilla, jotka auttoivat ihmisiä rekisteröitymään äänestäjiksi.

Yleisöä elokuvateatterissa

Kommentti: Ilmastotaide voi koskettaa ja ottaa samalla kantaa

30.10.2020

Pelkkä tieteellinen tieto ei ole muuttanut ylikuluttavien suomalaisten toimintaa ekologisesti kestäväksi. Taide tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja ajattelun ja toiminnan muuttamiseksi ilmastonmuutosta hillitseväksi, kirjoittaa Sonja Salomäki. Tutkimusten perusteella pelkästään ongelmat toteava tai ilmastokriisiä kuvittava taide ei siihen kuitenkaan riitä.

Punatut huulet ja paljastetut hampaat lähikuvassa

Kommentti: “White trashista” puhuminen ei ole viatonta toimintaa

3.10.2020

Suomalainen keskustelu “white trashista” on osaksi maailmalta ja historiasta tuttua: monissa maissa valkoista työluokkaa paheksutaan huonosta mausta, juopottelusta, sotkuisuudesta ja moraalisesta epäilyttävyydestä. Puhe white trashista on hierarkkisen eronteon tapa, jolla leimataan tiettyä ihmisryhmää, sanoo keskustelua tutkinut tutkijatohtori Marjo Kolehmainen.

Henkilö istuu kahvilassa ikkunan vieressä läppärinsä edessä

Kommentti: Korona, kahvila ja koti – Missä etätyötä tehdään koronan jälkeen?

25.6.2020

Ennen koronaa nettikeskusteluissa väiteltiin siitä, onko etätyöläisten sopivaa vallata pöytätilaa kahviloista – ja onko kahvilassa tietokoneen äärellä istuskelu työntekoa lainkaan. Pandemia on muuttanut asetelmaa monin tavoin. Tulevaisuudessa sekä kotona työskentelyyn puutuneet etätyöläiset että tappioita kärsineet kahvilayrittäjät voivat hyötyä siitä, jos etätyöläiset palaavat kahviloihin.

Kommentti: Opinto- ja uraohjauksessa on nyt muutoksen mahdollisuus

23.6.2020

Nuoria kannustetaan opinto-ohjauksessa tekemään yksilöllisiä valintoja, jotka johtavat mahdollisimman tehokkaasti työelämään. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan halua tai voi suunnitella polkuaan suoraviivaisesti. Koronakevään mullistusten jälkeen opinto- ja uraohjauksella olisi nyt muutoshetki.

Kommentti: Koronakriisi on otollinen aika järjestelmätason muutokselle

17.6.2020

Kenen ehdoilla koronan kurittamaa yhteiskuntaa ohjataan? Jäävätkö ympäristökriisiä hillitsevät muutokset koronaviruksen aiheuttaman talousahdingon takia toteuttamatta? Vaikka yhteiskunta ja järjestelmä eivät ole erityisen muodikas sanapari, globaalien ongelmien ratkaisemisessa niiden tarkastelu on välttämätöntä. Kysyimme sosiologi Olli Herraselta, miltä koronakriisi näyttää järjestelmänäkökulmasta.