Kommentti: Koronakriisi on otollinen aika järjestelmätason muutokselle

17.6.2020

Kenen ehdoilla koronan kurittamaa yhteiskuntaa ohjataan? Jäävätkö ympäristökriisiä hillitsevät muutokset koronaviruksen aiheuttaman talousahdingon takia toteuttamatta? Vaikka yhteiskunta ja järjestelmä eivät ole erityisen muodikas sanapari, globaalien ongelmien ratkaisemisessa niiden tarkastelu on välttämätöntä. Kysyimme sosiologi Olli Herraselta, miltä koronakriisi näyttää järjestelmänäkökulmasta.

Kommentti: Koronapandemian kohtuuton voitonjako

15.6.2020

Koronakriisi ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti, vaan vaarana on ihmisten jakautuminen pandemian voittajiin ja häviäjiin. Tämä olisi monin tavoin ongelmallista yksilöille ja yhteiskunnalle. Poikkeuksellisen kriisin keskellä olisikin tarvetta myös uudenlaisille ratkaisuehdotuksille.

Tunteisiin vetoava talouskuripolitiikka

13.5.2020

Talouskuripolitiikan ”levyn” on ennakoitu soivan jälleen, kun yhteiskunnassa pohditaan ratkaisuja koronapandemian aiheuttamaan talouskriisiin. Miten kivuliaalle talouskurille pyrittiin saamaan kansalaisten hyväksyntä edellisellä kerralla?

Vastamediat houkuttelevat lupauksella paljastaa vallanpitäjien valheet

1.4.2020

Valeuutisista puhutaan kaikkialla, mutta onko valeuutisissa todella kyse valheista? Eri maissa toimivat vastamediat keskittyvät ennen kaikkea kehystämään uutistapahtumat uudella tavalla ja esittämään itsensä perinteisen uutismedian piilottamien totuuksien paljastajana.

Miksi kanssakäymistä jatketaan koronaepidemiasta huolimatta, ja mitä asialle voidaan tehdä?

25.3.2020

Vaikeus hahmottaa konkreettisesti oman toiminnan välillisiä vaikutuksia muihin voi saada ihmiset toimimaan itsepintaisesti vastoin suosituksia. Suomessa luotetaan vahvasti hyvinvointipalvelujen toimivuuteen, vaikka niitä ei ole koskaan testattu koronaepidemian tapaisissa oloissa. Viikko poikkeustilaa Suomessa on näyttänyt, että kansalaiset eivät usko pelkkiä suosituksia. Kansalaisten havahduttamiseksi tarvitaan suoria määräyksiä ja rohkeampaa viestintää.

Ei tiedettä ilman vapautta eikä vapautta ilman demokratiaa

26.2.2020

Tieteen vapaus on Suomessa turvattu perustuslailla, jonka mukaan yliopistoille kuuluu itsehallinto. Sen tarkoituksena on taata tieteen harjoittamisen riippumattomuus poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista paineista ja suojella niitä painostusyrityksiltä. Miten tieteen vapaus ja yliopistojen itsehallinto toteutuvat 2020-luvun Suomessa, ja mikä niitä uhkaa?

Nainen ostoskärryjen kanssa kaupan hedelmäosastolla.

Keskiluokkaisuus on vapautta unohtaa omat etuoikeutensa

28.10.2019

Millainen on suomalainen keskiluokka? Monen mielestä kysymykseen on mahdotonta vastata – eihän Suomessa edes ole luokkia! Paitsi, jos kysymystä tarkastelee sellaisten ihmisten näkökulmasta, jotka eivät kuulu keskiluokkaan. Heille on päivänselvää, mitä hyväosainen keskiluokkainen elämä tarkoittaa: mahdollisuutta ostaa lapselle koulukirjat, tulla nähdyksi kunniallisena kansalaisena ja kuvitella yhteiskunta, jossa kaikkien mahdollisuudet ja oikeudet ovat tasavertaiset.

riippuvuus

Kulutusideologia ruokkii riippuvuusongelmia

12.11.2018

Moderni kapitalistinen yhteiskunta ja ihmisten riippuvuusongelmat ovat kehittyneet rinta rinnan, kirjoittaa sosiologi Matilda Hellman. Selitystä voi etsiä kapitalismin mekanismeista: yhteiskunta toimii, kun ihmiset tavoittelevat tavaroita ja rahaa ja uskovat illuusioon niiden autuudesta.

Rahapelaaminen ja rahavirrat – mitä niistä pitäisi ajatella?

19.10.2018

Pelaamisen rahalliset tuotot on helpompi laskea kuin erilaiset haitat. Totuus on kuitenkin se, että suomalainen ei aina voita, vaan usein myös häviää. Rahallisten kustannusten lisäksi myös inhimillisten näkökulmat pitäisi huomioida, kun rahapelihaittoja lasketaan, kirjoittaa Janne Nikkinen.