Valokuva The Westermarck Societyn kutsukirjeestä, jossa keskellä seuran tunnus ja alla perustamisvuosi 1940.

Suomalaisten sosiologien seura ja Edvard Westermarck

21.3.2023

Edvard Westermarck (1862−1939) oli aikansa ehkä tunnetuin suomalainen tiedemies, jota pidetään suomalaisen sosiologian perustajana. Hänen mukaansa nimetty, suomalaisia sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura, on yksi Suomen suurimpia tieteellisiä seuroja.

Vaaleaihoinen käsi pitelemässä iPhone-älypuhelinta. Valokuva on tarkentunut etualalle, taustan nurmi ja maa-ala ovat epätarkkoja.

Mitä puhelimeni tietää minusta?

22.2.2023

Älypuhelimet keräävät käyttäjistään tietoa jatkuvasti, mutta monelle nuorelle tiedonkeruun seuraukset jäävät usein epäselviksi. Yksityisyydensuojan parantamiseksi tiedonkeruun riskit pitäisi vastaisuudessa huomioida paremmin niin lainsäädännön kuin peruskoulutuksen tasolla.

Vaaleanliila pilvinen taivas, jota halkoo sähkölinja.

Sähkömarkkinoiden sosiologiaa

14.12.2022

Sähkömarkkinat ovat perinteisesti kiinnostaneet taloustieteilijöitä, päättäjiä ja sähköyhtiöitä, ja niitä on käsitelty kilpailun tuomien hyötyjen näkökulmasta. Viimeaikainen sähkön hintojen kehitys on tuonut sähkömarkkinat julkiseen keskusteluun myös kotimaassa. Sosiologinen näkökulma haastaa tutkijat tarkastelemaan sähkömarkkinoiden toimintaa ja vaikutuksia, mukaan lukien markkinoiden aiottuja ja aikomattomia seurauksia.

Kaksi vanhaa henkilöä kulkee kadulla. Toinen pitää toisen käsivarresta kiinni.

Onko vanhushoiva liian kallista – ja kenelle?

8.12.2022

Hoivasta aiheutuu aina kustannuksia. Viime vuosina julkisessa keskustelussa on yhä enemmän esitetty, että vanhushoiva on liian kallista verovaroin kustannettavaksi. On kuitenkin liian vähän tietoa siitä, mitä hoiva maksaa sitä tarvitseville ja heidän läheisilleen.

Kolikoita vinossa pinossa. Taustalla näkyy sumeana kello.

Hoivan ehtyminen on hyvinvointivaltion kohtalonkysymys

7.12.2022

Vaikka sosiaali- ja terveysalan hoitajapula, hoitajien työtaistelut ja koronakriisi ovat nostaneet esiin huolen sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokyvystä, nykyisen hoivakriisin perimmäiset syyt ovat talousjärjestyksessä ja talouspolitiikassa, joka ei tunnista hoivan taloudellista arvoa. Hoivaa ehdyttävälle politiikalle on kuitenkin vaihtoehtoja.

Lapsi juoksee koulun käytävää reppu selässään.

Tunnistetaanko kouluissa yhteiskuntaluokkaa?

22.11.2022

Kaupunkien eriytyminen haastaa suomalaisia kouluja, ja joissain kouluissa kohdataan perheiden huono-osaisuutta yhä enemmän. Koulujen henkilökunta kokee sen vaikeaksi, eikä heikommassa asemassa olevien perheiden monimuotoisuutta aina tunnisteta. Milloin on kyse yhteiskuntaluokkapohjaisista elämäntapojen eroista ja milloin aidosti vanhemmuuden puutteista?

Henkilö avaa kangaskassia, jossa on pulloja.

”Ai omaksi iloksi keräilet roskia?” ”Joo.” – Katseita ja kohtaamisia kaupunkitilassa

16.11.2022

Keski-ikäinen sosiologian yliopistonlehtori on jatkanut harrastustaan kotikaupunkinsa keskusta-alueella keräillen roskia miltei päivittäin. Tässä toisessa roskakävelystä kirjoittamassaan tekstissä hän pohtii tarkemmin spontaaneja kohtaamisia ihmisten kanssa sekä sitä, kuinka häntä katsotaan ja hänen tekemisiään tulkitaan. Ihmiset näkevät samaa kohdetta katsoessaan eri asioita: hyveellisen yksilön, omituisen potentiaalisen ”kassialman” sekä sopivan nolaamisen kohteen.

Kuu kierron eri vaiheissa täydestä kuusta sirppiin.

Kuvitelma noitavainoista joita ei ollutkaan

1.11.2022

Noitavainot tapahtuivat keskiajalla, ja niiden aikana poltettiin noitina miljoonia naisia. Vaiko sittenkään? Tässä tekstissä käsitellään noitavainojen tutkimuksen historiaa ja niihin liittyviä monia, populaarikulttuurissakin elämään jääneitä väärinkäsityksiä.