Maailmalla on pohdittu pitkään, miksi monet naiset jättäytyvät pois uraputkesta. Omistautumista vaativa työelämä voi viedä tunteen elämänhallinnasta etenkin perheellisiltä. Naisille on kulttuuristen normien vuoksi helpompaa jättää työpaikka, mutta tulevaisuudessa oravanpyörästä saattaa hypätä myös yhä useampi mies, kirjoittavat Ingrid Biese ja Marta Choroszewicz.
Suosittu lean-johtamisoppi lupaa, että työpaikat voivat saada prosessejaan sujuvoittamalla vähemmällä enemmän aikaan. Lean-johtamisessa hyödynnetään perinteisen naistapaisia taitoja, kuten kuuntelemista ja tunneälyä. Näiden taitojen arvostus ei kuitenkaan välttämättä nosta naisvaltaisten alojen arvostusta.
Onko vanhushoivan tulevaisuus robottien varassa? Ei ainakaan lähitulevaisuus, sillä hoivarobottien kehittäminen on osoittautunut kalliiksi ja hankalaksi. Fiktiivinen käsitys siitä, että robotteja käytettäisiin Japanissa laajasti ikääntyvien hoivassa, on kuitenkin muuttunut mediassa vähitellen faktaksi.
Onko elämän pakko muuttua vauvan synnyttyä pelkäksi leikiksi, lauluksi ja äitikerhoksi? Yrittäjämäistä työtä tekevät äidit pyrkivät erottautumaan stereotyyppisestä äitihahmosta, joka omistautuu kokonaan lapsilleen ja jonka kotona kellään ei ole kivaa. Voiko ahdas kuva äitiydestä vaikuttaa jopa syntyvyyteen?
Kevään uutiset ovat kertoneet vanhushoivan suuryritysten pyrkimyksistä vaientaa työntekijöitä, jotka puhuvat julkisesti hoivatyön ongelmakohdista. Vanhushoivan työpaikoilla esiintyy myös hienoviritteisempiä ristiriitoja, jotka harvoin ylittävät uutiskynnystä. Niitäkin kannattaa sosiologiassa tutkia.
Seksityötä tekevät opiskelijat joutuvat salaamaan osan elämästään ja keksimään jo etukäteen selityksiä paljastumisen varalta, kirjoittaa Jaana Ahtiainen. Stigmaa käsitellään salailun lisäksi esimerkiksi tuomalla esiin sitä, mitä kaikkia muita merkityksellisiä rooleja omaan elämään kuuluu.
Ammattikoulutusta uudistetaan palvelemaan työelämän tarpeita. Työelämällä on ammattikoulujen arjessa monia rooleja. Työelämä nähdään ”oikeana elämänä”, johon opiskelijoiden kuuluu suunnata. Toisaalta työelämän joustamattomuus nähdään ongelmana, eikä oppimisen siirtäminen työpaikoille sovi kaikille.
Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole seurausta vain yksilöiden valinnoista, vaan niitä tuotetaan ja voidaan purkaa poliittisin keinoin. Suomessa tasa-arvopolitiikkaa muotoillaan kolmikantaisissa työryhmissä, joissa työmarkkinajärjestöillä on suuri valta. Vallan kulisseissa toimitaan usein myös tasa-arvopolitiikan tavoitteita vastaan, kirjoittaa Paula Koskinen Sandberg.
Itsensätyöllistämisestä puhutaan monilla aloilla nousevana ilmiönä. Parhaassa tapauksessa itsensätyöllistäjä voi luoda juuri itselleen sopivan työn. Toisaalta monella alalla itsensätyöllistäjät joutuvat laskemaan työnsä hintaa kovan kilpailun vuoksi, eikä sosiaaliturvajärjestelmä aina ole heidän kannaltaan toimiva, kirjoittaa Paul Jonker-Hoffrén.
Työelämässä muutokset seuraavat toistaan kiihtyvällä tahdilla. Jotta muutosvoimien kanssa pärjätään, työyhteisöissä kannattaisi muun muassa huolehtia hyvästä vuorovaikutuksesta ja työkulttuurista, hyödyntää kaikkien työntekijöiden kykyä ennakoida muutoksia, sekä ylläpitää aktiivisesti kumppanuuksia, kirjoittaa Minna Janhonen.
