Kestävyysmurros tuo jännitteitä työpaikkojen arkeen
Ekokriisin edellyttämä kestävyysmurros vaikuttaa väistämättä myös tulevaisuuden työelämään. Tutkimuksemme mukaan kestävyyteen pyrkiminen aiheuttaa jännitteitä työpaikkojen arjessa.
Töissä: Kasvisruokaa ja tilastotiedettä – Janna Oksanen on taloussosiologi, joka haaveilee vegemurroksesta
Janna Oksanen lähti opiskelemaan taloussosiologiaa ja päätyi työskentelemään vegeruoan pariin. Töissä yhdistyvät kauppatieteet, tilastot ja elintarvikeala, mutta sosiologia on edelleen laaja-alaisen ajattelun pohja.
Kuka on oikean ikäinen töihin?
Rekrytointi eli henkilövalinta on vallankäyttöä. Työnhakijan ikä ei saisi vaikuttaa rekrytointipäätökseen, mutta työnhakijoiden tiedetään kohtaavan ikäsyrjintää työnhaussa. Minkälaista ikään liittyvä rekrytointisyrjintä on luonteeltaan?
Persoonallisuustestit voivat ylläpitää yhteiskunnallisia eriarvoisuuksia työelämässä
Persoonallisuuden testaaminen on yleistyvä käytäntö. Miksi persoonallisuustestejä kannattaa tutkia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta?
Työllistämistoimenpiteisiin osallistuminen voi olla syrjäytymisvaarassa oleville nuorille riski, mutta myös mahdollisuus
Pitkäaikaistyöttömiltä nuorilta edellytetään usein työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumista. Aktivointitoimenpiteet voivat onnistuessaan auttaa nuoria katkaisemaan työttömyyttä ylläpitävän kierteen, mutta epäonnistuessaan ne voivat myös heikentää nuorten tilannetta.
”Me ei tarvita työkyvyttömyyseläkkeitä vaan me tarvittaisiin esteettömyystekoja” – Pystyville vammaisille tärkein poliittinen kysymys on esteettömyys
Pystyville vammaisille tärkein yhteiskuntapoliittinen kysymys on esteettömyys.
Sosiologia valokeilassa: Kulttuurintutkimuksen tulo sosiologiaan nykyopiskelijoiden näkökulmasta
Turun yliopiston sosiologian opiskelijat tarkastelevat sosiologian muutosta 1980-luvulta nykypäivään kulttuuritutkimuksen kautta.
Nuorten urapolkujen polveilevuus kertoo työelämän muutoksesta
Nuorten polveileva siirtyminen työmarkkinoille voi ennakoida sitä, miten ja millaista työtä tulevaisuudessa tehdään.
Työllistettävyyden vaateet kohdistuvat erityisesti nuoriin naisiin
Yhä useampi korkeakoulutettu kilpailee samoista työpaikoista ja asemista. Työmarkkinoilla heiltä edellytetään enenevissä määrin panostamista omaan työllistettävyyteen.
Hoivan poliittista ja taloudellista merkitystä ei ymmärretä tarpeeksi suomalaisessa politiikka-keskustelussa
Sosiaali- ja terveydenhuolto (SOTE) ja hoiva eivät ole paikallis- ja kotimaanpolitiikan marginaalikysymyksiä, sillä niitä koskevat päätökset muokkaavat kansantalouden rakenteita kauas tulevaisuuteen. SOTEn ja hoivan suhteen tehdyt päätökset kietoutuvat nykyajan globaalissa maailmantaloudessa myös väistämättä kansainvälisiin rahoitus- ja työvoimamarkkinoihin.
Onko vanhushoiva liian kallista – ja kenelle?
Hoivasta aiheutuu aina kustannuksia. Viime vuosina julkisessa keskustelussa on yhä enemmän esitetty, että vanhushoiva on liian kallista verovaroin kustannettavaksi. On kuitenkin liian vähän tietoa siitä, mitä hoiva maksaa sitä tarvitseville ja heidän läheisilleen.
Hoivan ehtyminen on hyvinvointivaltion kohtalonkysymys
Vaikka sosiaali- ja terveysalan hoitajapula, hoitajien työtaistelut ja koronakriisi ovat nostaneet esiin huolen sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokyvystä, nykyisen hoivakriisin perimmäiset syyt ovat talousjärjestyksessä ja talouspolitiikassa, joka ei tunnista hoivan taloudellista arvoa. Hoivaa ehdyttävälle politiikalle on kuitenkin vaihtoehtoja.
Sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen työnhaussa ei ole kaikille yhtä helppoa
Julkisessa keskustelussa sosiaaliset verkostot nähdään keskeisenä osana nykypäivän työelämää ja verkostoituminen ensisijaisesti yksilön ominaisuutena. Mutta miksi verkostot ovat korostuneet juuri viime vuosina, ja onko verkostojen hyödyntäminen työnhaussa vain yksilöstä itsestään kiinni?
Sosiologia valokeilassa: 1980-luvun suomalaista elämäntapa- tutkimusta opiskelijoiden silmin
Sotien jälkeen Suomessa käynnistyi mittava elinkeino-, ammatti- ja aluerakenteen muutos eli niin kutsuttu “suuri muutto”, joka innoitti tutkijoita selvittämään yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksia suomalaisten elämäntapoihin. Miltä tuon ajan elämäntapatutkimus näyttää nykyopiskelijoiden silmin?
Epävarmuuden ja ennustamattomuuden kokemukset tekevät lastensaamisesta entistä kuormittavampaa
Syntyvyyden laskua pidetään julkisessa keskustelussa vakavana uhkana. Vastuu tilanteen korjaamisesta langetetaan yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisiksi naisiksi tulkituille. Heihin kohdistuu tulevaisuuden ennakoinnin vaade, joka voi olla mahdottomuudessaan lähes lamauttavaa.