Kirjoita Ilmiöön!

Ilmiöön voivat kirjoittaa niin tutkijat kuin sosiologian opiskelijatkin. Ilmiössä julkaistavia juttuja yhdistävät yleistajuisuus ja sosiologinen näkökulma. Juttutyyppimme on listattu alla, mutta jos mielessäsi muhii jotain muuta, ota ihmeessä yhteyttä.

Ilmiö tarjoaa sosiologeille ja muille yhteiskuntatieteilijöille väylän julkaista populaareja tekstejä ja ottaa nopeastikin osaa yleiseen keskusteluun. ISSN-tunnuksemme avulla tekstit on mahdollista viedä yliopistojen tietokantoihin yleistajuisina julkaisuina. Ilmiö pyörii pitkälle vapaaehtoisvoimin, eikä kirjoituksista makseta palkkioita.

Onko sinulla juttuidea, jota haluat tarjota? Jotain kysyttävää? Jo valmis käsikirjoitus? Tavoitat meidät osoitteesta toimitus@ilmiomedia.fi!

Ohjeet kirjoittajalle

Artikkelissa voit käsitellä sosiologisesta näkökulmasta jotain yhteiskunnallista tai sosiaalista ilmiötä. Jos olet vaikkapa julkaissut tutkimusartikkelin tai tehnyt gradun, sen pohjalta on hyvä kirjoittaa. Yleensä ottaen jutussa on hyvä keskittyä tutkimuksen tuloksiin ja johtopäätöksiin: esimerkiksi metodin voi kuvata tosi lyhyesti. Suositeltava pituus on n. 700–1 300 sanaa.

Kommentti on napakka kirjoitus, jossa kerrot sosiologisesti perustellun näkökulmasi johonkin asiaan. Voit kommentoida vaikka jotain mediakeskustelua, elokuvaa tai ajankohtaista sosiaalista ilmiötä. Ohjepituus 500–900 sanaa.

Sosiologia valokeilassa -jutussa fokuksessa on sosiologia. Juttu voi käsitellä tiettyä sosiologia, tutkimusmenetelmää, sosiologian historiaa tai sosiologiaa tieteenalana. Jutun muoto on vapaa, voit vaikka haastatella kiinnostavaa sosiologia tai kirjoittaa esseen. Suositeltava pituus on n. 700–1 300 sanaa.

Luettua-jutut ovat lyhyitä sosiologisia kirjoituksia kirjoista. Mitä olet lukenut, missä kirjoittaja onnistui, mitä ajatuksia kirjasta heräsi? Kirja-arvion pituus on n. 400–800 sanaa.

Ilmiössä julkaistut jutut luokitellaan luokkaan E1 (Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli)

Tyylistä ja muodosta

Ilmiö on verkkopohjainen julkaisu, jota luetaan älypuhelimien ja tietokoneiden kaltaisilta päätteiltä. Tämä vaikuttaa tekstin julkaisumuotoon. Teksti jaotellaan pisimmillään neljän virkkeen mittaisiin kappaleisiin. Väliotsikot lisätään tyypillisesti neljän kappaleen kokonaisuuksiin.

Kirjoittaessa anna tekstin kertoa asia. Vältä ilmaisuja kuten "Tässä kirjoituksessa käsittelen" ja "Seuraavaksi käsittelen" – hyvä teksti kyllä kertoo itsensä. Jos mietit, miten teksti näin tekee tai tarvitset vinkkejä selkeän tekstin kirjoittamiseen, niin Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koostanut perusteellisen listan tekstintekijän avuksi.

Muutamia toistuvia vinkkejä, joiden avulla helpotat toimitustyötä.

Vältä raportointia. Jos kirjoituksessasi kappaleet alkavat sanoilla "Tutkimuksemme mukaan", "Tutkimuksemme kautta", "Tutkimustamme varten", kyseessä on raportti eikä yleistajuiseksi tarkoitettu teksti. Teksti muuttuu lähestyttävämmäksi heti, jos nämä ilmaisut yksinkertaisesti poistetaan.

Älä käytä pitkiä virkkeitä. Usein asian ilmaisemiseksi riittää pelkkä päälause ja sivulause. Pidemmät lause- ja virkerakenteet tekevät asian ilmaisemisesta lukijan kannalta tarpeettoman haastavaa. Vältä myös kuvallista ja kaunokirjallisesti värittynyttä kieltä. Korukieliset ilmaisut usein hämärtävät sitä, mitä teksti yrittää ilmaista.

Kirjoita yleistajuisesti. Pyri kirjoittamaan niin, että tekstiä ymmärtäisi myös ystäväsi, joka ei ole käynyt yhtään sosiologian kurssia. Usein tarjotuissa teksteissä käytetään teknisiä ja teoreettisia ilmaisuja, kuten "diskurssi" ja "representaatio". Teknisille ilmaisuille on kuitenkin lähes aina olemassa myös yleiskielinen vastine, joka toimii yleistajuisessa tekstissä. Mainittujen termien kohdalla ymmärrettävämpiä ilmaisuja olisivat "puhetapa" ja "esittäminen". Hyvä keino käsitteen yleistajuisuuden tarkistamiseksi on käyttää apuna esimerkiksi Tieteen termipankkia, josta monille tieteellisille ilmaisuille löytyy yleiskieliset kuvaukset.

Ole konkreettinen. Käytä selkeitä, konkreettisia esimerkkejä ja muista kertoa, mitä käyttämäsi käsitteet tarkoittavat. Kytke kirjoittaessasi abstraktit asiat arkipäiväisiin: jos olet tutkinut nuorten osallisuutta kunnallisessa päätöksenteossa, kerro ensin niistä surkeista harrastusmahdollisuuksista tai ankeista puistoista, joihin tutkimasi nuoret halusivat vaikuttaa.

Muotoiluohjeet ja toimitusprosessi

Ilmiön jutuissa ei helppolukuisuuden takia viitata lähteisiin tieteellisen viittauskäytännön mukaan. Lähteitä ei siis mainita tekstin sisällä sulkeissa, vaan riittää, että lopussa on lista käytetyistä lähteistä. Jos jutussa viitataan johonkin netistä löytyvään aineistoon (esim. raportti, selvitys, lehtijuttu), siihen voi ja saa mielellään linkata suoraan tekstissä.

Lihavoi tekstissä esiintyvien henkilöiden nimet ja kursivoi teosten nimet. Jos siteeraat jotain henkilöä, käytä lainausmerkkejä. Kappalejakona toimii tyhjä rivi.

Kirjoita tekstin loppuun lyhyt kuvaus itsestäsi (nimi, titteli, yliopisto, mitä olet tutkinut, halutessasi sosiaalisen median tunnus). Toimita tekstisi ja kuva itsestäsi osoitteeseen toimitus@ilmiomedia.fi.

Ennen julkaisemista juttuasi kommentoi joku toimituskunnassamme vaikuttava tutkija, ja lisäksi Ilmiön toimitussihteeri editoi ja auttaa yleistajuistamaan juttua tarpeen mukaan. Muutokset tehdään yhteistyössä kirjoittajan kanssa.

Julkaisulisenssi

Ilmiö noudattaa julkaisuissaan avoimeen julkaisuun perustuvaa Creative Commons -lisenssiä CC BY-NC-ND. Lisätietoa tästä ja muista avoimen julkaisuperiaatteen lisensseistä sekä niiden käyttötavoista voit lukea esimerkiksi tästä Jyväskylän yliopiston julkaisemasta koosteesta.