Mikä Ilmiö?

Ilmiö on sosiologinen media, joka popularisoi tutkimusta ja tarjoaa uusia tapoja ajatella yhteiskuntaa.

Lue lisää.

Tuoreimmat

Kirjoita Ilmiöön!

Ilmiöön voivat kirjoittaa niin tutkijat kuin sosiologian opiskelijatkin. Ilmiössä julkaistavia juttuja yhdistävät yleistajuisuus ja sosiologinen näkökulma. Juttutyyppimme on listattu alla, mutta jos mielessäsi muhii jotain muuta, ota ihmeessä yhteyttä.

Ilmiö tarjoaa sosiologeille väylän julkaista populaareja tekstejä ja ottaa nopeastikin osaa yleiseen keskusteluun. ISSN-tunnuksemme avulla tekstit on mahdollista viedä yliopistojen tietokantoihin yleistajuisina julkaisuina. Ilmiö pyörii pitkälle vapaaehtoisvoimin, eikä kirjoituksista makseta palkkioita.

Onko sinulla juttuidea, jota haluat tarjota? Jotain kysyttävää? Jo valmis käsikirjoitus? Tavoitat meidät osoitteesta veera.adolfsen@helsinki.fi.

Ohjeet kirjoittajalle

Artikkelissa voit käsitellä sosiologisesta näkökulmasta jotain yhteiskunnallista tai sosiaalista ilmiötä. Jos olet vaikkapa julkaissut tutkimusartikkelin tai tehnyt gradun, sen pohjalta on hyvä kirjoittaa. Yleensä ottaen jutussa on hyvä keskittyä tutkimuksen tuloksiin ja johtopäätöksiin: esimerkiksi metodin voi kuvata tosi lyhyesti. Sopiva pituus on n. 650–1 600 sanaa.

Kommentti on napakka kirjoitus, jossa kerrot sosiologisesti perustellun näkökulmasi johonkin asiaan. Voit kommentoida vaikka jotain media- tai tieteellistä keskustelua, elokuvaa tai kiinnostavaa sosiaalista ilmiötä. Sopiva mitta on n. 150–450 sanaa.

Sosiologia valokeilassa -jutussa fokuksessa on sosiologia. Juttu voi käsitellä tiettyä sosiologia, tutkimusmenetelmää, sosiologian historiaa tai sosiologiaa tieteenalana. Jutun muoto on vapaa, voit vaikka haastatella kiinnostavaa sosiologia tai kirjoittaa esseen. Sopiva pituus on n. 5 000–13 000 merkkiä (n. 650–2 000 sanaa).

Luettua-jutut ovat lyhyitä arvioita sosiologisista kirjoista. Mitä olet lukenut, missä kirjoittaja onnistui, mitä ajatuksia kirjasta heräsi? Kirja-arvion pituus on n. 150–450 sanaa.

Jutut ilmestyvät verkossa, joten käytäthän väliotsikoita ja kirjoitat nasevia kappaleita. Pari kolme virkettä on hyvä mitta kappaleelle.

Pyri kirjoittamaan niin, että tekstiä ymmärtäisi myös ystäväsi, joka ei ole käynyt yhtään sosiologian kurssia. Käytä konkreettisia esimerkkejä ja muista kertoa, mitä käyttämäsi sosiologiset käsitteet tarkoittavat. Kytke kirjoittaessasi abstraktit asiat arkipäiväisiin: jos olet tutkinut nuorten osallisuutta kunnallisessa päätöksenteossa, kerro ensin niistä surkeista harrastusmahdollisuuksista tai ankeista puistoista, joihin tutkimasi nuoret halusivat vaikuttaa (ks. Mari Kiviniemen hyvä blogikirjoitus konkretisoinnista).

Muotoiluohjeet ja toimitusprosessi

Ilmiön jutuissa ei helppolukuisuuden takia viitata lähteisiin tieteellisen viittauskäytännön mukaan. Lähteitä ei siis mainita tekstin sisällä sulkeissa, vaan riittää, että lopussa on lista käytetyistä lähteistä. Jos jutussa viitataan johonkin netistä löytyvään aineistoon (esim. raportti, selvitys, lehtijuttu), siihen voi ja saa mielellään linkata suoraan tekstissä.

Lihavoi tekstissä esiintyvien henkilöiden nimet ja kursivoi teosten nimet. Jos siteeraat jotain henkilöä, käytä lainausmerkkejä. Kappalejakona toimii tyhjä rivi.

Kirjoita tekstin loppuun lyhyt kuvaus itsestäsi (nimi, titteli, yliopisto, mitä olet tutkinut, halutessasi Twitter-tunnus). Toimita tekstisi ja kuva itsestäsi osoitteeseen veera.adolfsen@helsinki.fi.

Ennen julkaisemista juttuasi kommentoi yksi Ilmiön toimituskunnassa vaikuttava tutkija, joka voi antaa sisältöön liittyviä muutosehdotuksia. Lisäksi Ilmiön tuottaja editoi ja auttaa yleistajuistamaan juttua tarpeen mukaan. Muutokset tehdään yhteistyössä kirjoittajan kanssa, ja prosessi on tarkoitus pitää kevyehkönä.