Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

Henkilö ottaa itsestään kuvaa älypuhelimella koronamaski kasvoillaan.

Somevaikuttajat koronaviestinnässä – Faktaa koronasta -kampanjan analyysia

Kirjoittajalta Hanna Reinikainen 9.12.2021

Somevaikuttajat kutsuttiin mukaan valtioneuvoston koronaviestintään keväällä 2020. Vaikuttajien somepostausten ja seuraajien kommenttien analysointi kielii siitä, että Suomessa elettiin vielä pandemian alkutaipaleella yhtenäisyyden aikaa.

Mielenosoittajia istumassa ajoväylällä Elokapinan mielenosoituksessa.

Sosiaalisen median alustat Elokapinan aktivismin välineenä

Kirjoittajalta Jenni Kettunen 8.12.2021

Ympäristöliike Elokapinan toimintaan osallistuneet aktivistit näkevät kuvien ja videoiden jakamisen sosiaalisessa mediassa keinoina kertoa protestin arkipäivästä, haastaa mielikuvia mielenosoittajista ja tavoittaa laajempi yleisö viestilleen kuin fyysisissä mielenosoituksissa on mahdollista. Sosiaalisen median henkilökohtaisuus voi kuitenkin nostattaa myös riittämättömyyden tunteita ja altistaa aktivistit voimakkaalle negatiiviselle huomiolle.

Muunsukupuolisten aktivistien poliittiset selfiet

Kirjoittajalta Heini Salminen 8.12.2021

Selfie-kuvien poliittinen voima näkyy kamppailuissa näkyvyydestä ja nähdyksi tulemisesta. Muunsukupuoliset aktivistit haastavat selfie-kuvillaan hallitsevaa ja haitallista kuvastoa transihmisyydestä ja luovat kokonaan uusia tapoja tehdä marginalisoituja kehoja ja identiteettejä näkyväksi.

Algoritmit heijastavat niitä ympäröivää yhteiskuntaa

Kirjoittajalta Laura Savolainen 7.12.2021

Algoritmit ovat osa arkipäiväämme. Monet ovat huolissaan niiden vaikutuksesta meihin ja yhteiskuntaamme. Ihmiset tai yhteiskunta eivät kuitenkaan ole vain teknologian passiivisia, helposti manipuloitavissa olevia objekteja, vaan teknologioilla on myös kulttuurinen ja poliittinen elämä.

Töissä: “Sosiaalisen median liikkeitä voidaan teoretisoida pieninä kansanliikkeinä”

Kirjoittajalta Hilma Möttönen 24.11.2021

Pauliina Seppälä edistää työkseen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi digitaalisten alustojen ja tapahtumien avulla. Sosiologia on toiminut pohjana Seppälän näkemyksille maailmasta, mutta myös työvälineenä ihmisten ja sosiaalisen median parissa työskennellessä.

Wolt-kuski kuljettamassa ruokaa pyörällä.

Kommentti: Wolt-kauppojen uutisointi kertoo suomalaisen startup-keskustelun ristiriitaisuudesta

Kirjoittajalta Henri Koskinen 18.11.2021

Suomessa startup-yrittäjyydestä on puhuttu koko 2010-luvun ajan lähes pelkästään positiiviseen sävyyn: se tuo Suomeen verotuloja ja työtä. Toisaalta teknologiayrityksiä ja erityisesti alustayhtiöitä on alettu kritisoimaan äänekkäämmin niiden alustatyön tekijöiden epäselvän aseman vuoksi.

ABBA-yhtye 1970-luvulla.

Kommentti: Mitä ABBA-nostalgian uudelleenhyödyntäminen merkitsee 2020-luvun alussa?

Kirjoittajalta Giacomo Bottà 5.11.2021

1970-luvun alussa kansainväliseen suosioon noustessaan ABBA sijoittui hyvin spesifiin yhteiskunnalliseen kontekstiin, skandinaaviseen teollisuusyhteiskuntaan ja kehittyvään hyvinvointivaltioon. Se näyttäytyi yhtyeenä, jossa kaksi miestä ja kaksi naista työskentelivät rinnakkain tasavertaisina, ikään kuin mainoskatalogin kuvastona eri sukupuolista ja hiusväreistä hyvinvoivassa valkoihoisessa yhteiskunnassa.

Henkilö pitelee kämmenillään hiekkakasaa, josta pilkistävät kaksi sormusta. Toinen henkilö pitelee ensimmäisen kämmeniä.

Parisuhteen kriisiä selittää sen historiallinen painolasti

Kirjoittajalta Keiju Vihreäsalo 3.11.2021

Parisuhteen kriisi ja siihen ratkaisuja tarjoava terapeuttinen näkökulma tulevat jatkuvasti vastaan mediassa ja arkipäivän keskusteluissa. Kun parisuhdetta alkaakin tarkastelemaan yhteiskunnallisesta ja historiallisesta näkökulmasta, huomaa yksittäisten suhteiden ongelmia laajemman kokonaisuuden ja pystyy erottamaan, minkälaiset ongelmat ovat yksilön vaikutuspiirissä ja mitkä taas rakenteellisia. Parisuhde yhteiskunnallisena normina on ristiriitainen ja täynnä jännitteitä.

Suomen Naisten Demokraattisen Liiton (SNDL) tilaisuus Messuhallissa (Töölön kisahalli). Lavalla neljä naista ja puhuja.

Tasa-arvon tekijät ja yhteiskunnan äidit – naisten poliittinen toimijuus puolueiden naisjärjestöissä

Kirjoittajalta Iida Putkuri 18.10.2021

Suomen eduskuntapuolueiden naisjärjestöissä naiserityinen politiikka rakentuu tasa-arvon edistämisen, hoivaamisen ja arjen asiantuntijuuden ympärille. Feminismin intersektionaaliset vaatimukset kuitenkin haastavat nykypäivänä naiserityisen poliittisen järjestäytymisen logiikan.