Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
”Ai omaksi iloksi keräilet roskia?” ”Joo.” – Katseita ja kohtaamisia kaupunkitilassa
Keski-ikäinen sosiologian yliopistonlehtori on jatkanut harrastustaan kotikaupunkinsa keskusta-alueella keräillen roskia miltei päivittäin. Tässä toisessa roskakävelystä kirjoittamassaan tekstissä hän pohtii tarkemmin spontaaneja kohtaamisia ihmisten kanssa sekä sitä, kuinka häntä katsotaan ja hänen tekemisiään tulkitaan. Ihmiset näkevät samaa kohdetta katsoessaan eri asioita: hyveellisen yksilön, omituisen potentiaalisen ”kassialman” sekä sopivan nolaamisen kohteen.
Noituus ilmensi yhteisöissä vallitsevia jännitteitä
Käsitys siitä, että joku tietty ihminen oli noita, syntyi aina ihmisten vuorovaikutuksen tuloksena. Millaiset tekijät vaikuttivat henkilön noidaksi nimeämiseen 1600-luvun jälkipuoliskon Ruotsissa?
Kuvitelma noitavainoista joita ei ollutkaan
Noitavainot tapahtuivat keskiajalla, ja niiden aikana poltettiin noitina miljoonia naisia. Vaiko sittenkään? Tässä tekstissä käsitellään noitavainojen tutkimuksen historiaa ja niihin liittyviä monia, populaarikulttuurissakin elämään jääneitä väärinkäsityksiä.
Laivamiehestä ja piiasta epäjumaliksi – suomalaisen taustan merkitys loitsijan työssä 1600-luvulla
Mitä teki suomenkielinen tietäjä vakuuttaakseen asiakkaansa taidoistaan ei-suomenkielisessä ympäristössä? Puhui suomea, ainakin loitsuja lausuessaan. Eihän voimallisia sanoja sopinutkaan sanoa toisilla kielillä, koska silloin ne olisivat menettäneet tehonsa. Vaikutusta tehostivat suomalaisiin liitetyt aikalaismielikuvat.
Sosiologia valokeilassa: 1980-luvun suomalaista elämäntapa- tutkimusta opiskelijoiden silmin
Sotien jälkeen Suomessa käynnistyi mittava elinkeino-, ammatti- ja aluerakenteen muutos eli niin kutsuttu “suuri muutto”, joka innoitti tutkijoita selvittämään yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksia suomalaisten elämäntapoihin. Miltä tuon ajan elämäntapatutkimus näyttää nykyopiskelijoiden silmin?
Epävarmuuden ja ennustamattomuuden kokemukset tekevät lastensaamisesta entistä kuormittavampaa
Syntyvyyden laskua pidetään julkisessa keskustelussa vakavana uhkana. Vastuu tilanteen korjaamisesta langetetaan yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisiksi naisiksi tulkituille. Heihin kohdistuu tulevaisuuden ennakoinnin vaade, joka voi olla mahdottomuudessaan lähes lamauttavaa.
Haavoittuvassa asemassa olevat joutuvat luopumaan yksityisyyden suojastaan digiasioinnissa
Suomi pyrkii olemaan yksi digitalisoinnin kärkimaista julkisten palvelujen saralla. Kaksi sosiaalitieteilijää ja kaksi oikeustieteilijää pohtivat, mitä seuraamuksia sosiaali- ja terveyssektorien digitaalisten itsepalvelujärjestelmien käyttöönotolla on haavoittuvassa asemassa oleville.
Nuoret aikuiset vastustavat yhteiskunnan vaatimuksia arkipäiväisin keinoin
Nuorten odotetaan kasvavan tuottaviksi työntekijöiksi, vastuullisiksi vanhemmiksi sekä lainkuuliaisiksi ja yhteiskuntaan osallistuviksi kansalaisiksi. Kaikki eivät kuitenkaan solahda ongelmitta tähän muottiin, ja osa voi tehdä poikkeavia ratkaisuja suhteessa normatiivisiin aikuistumisen malleihin. Näitä odotuksia vastustava arkipäivän vastarinta voi ilmentyä monella tavalla, kuten esimerkiksi puhumattomuutena palvelukohtaamisissa tai hoitokäytännöistä kieltäytymisenä, oman elämäntavan politisoimisena tai taiteen tekemisenä. Nämä keinot voidaan nähdä arkisina kansalaisuuden tekoina, joiden kautta nuoret aikuiset pyrkivät neuvottelemaan omasta asemastaan ja oikeuksistaan kansalaisina.
Kommentti: Akateemisen kirjoittamisen vaikeudesta ja viettelevyydestä
Työläistaustainen sosiologian yliopistonlehtori on kokenut kirjoittamisen aina vaikeaksi. Suhde kirjoittamiseen on yhä – 25 yliopistossa töissä vietetyn vuoden jälkeen – ambivalentti, vaikka hän on löytänyt itselleen sopivia keinoja tuottaa tekstiä. Kirjoittamiseen liittyy paitsi nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia, myös häpeän ja riittämättömyyden tuntemuksia.
