Henkilö tekemässä tilastointia läppärillä. Näytöllä näkyy erilaisia käyriä.

Kommentti: Tilastollisen merkitsevyyden korostaminen johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin

19.5.2022

Kvantitatiivisessa sosiologiassa on laajasti käytössä nollahypoteesitestauksen päättelymenetelmä. Sen rutiininomainen käyttö on kuitenkin kerännyt viime vuosina kritiikkiä. Tutkijat ymmärtävät usein nollahypoteesitestauksen käsitteitä väärin ja saavat sen pohjalta helposti, mutta virheellisesti kuvan näennäisen varmoista, objektiivisista ja sosiologisesti merkittävistä tuloksista.

Nuori käyttää älypuhelinta kuulokkeet korvissaan lattialla maaten.

Kommentti: Teknologia ei vieläkään tuhonnut nuorisoa

10.12.2021

Median haitallisista vaikutuksista nuorisoon on esitetty pitkään uhkakuvia, mutta tuore tutkimustieto osoittaa niiden olevan vähäisiä väestötasolla. Yksilöiden kohdalla median vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin voivat kuitenkin olla merkittäviä. Median käyttöä tulisi tutkia arkeen kietoutuneena ilmiönä monitieteisistä lähtökohdista.

Vielä osittain paljaassa maassa kasvaa violetteja kukkia. Kuvassa näkyy myös kuvaajan kengät.

WhatsApp-ryhmä kävelyn tutkimusmenetelmänä

10.12.2021

Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen on reagoitava nopeasti maailman kriiseihin. Se tarkoittaa, että tutkijoiden täytyy muokata myös tutkimusmenetelmiä nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Nopea reagointi voi kuitenkin tuoda mukanaan eettisiä pulmia, kuten sen, ketä tutkimme. Tässä tekstissä pohdin suljetun WhatsApp-ryhmän haasteita ja hyötyjä tutkimusmenetelmänä.

Tatuoitu ihminen pitää kädessään puhelinta, jossa avoinna kuukautissovellus

Kuukautissovellukset ja nimenomainen suostumus: Millä ehdoilla intiimejä tietojamme jaetaan?

12.2.2021

Kuukautissovellukset keräävät käyttäjiltään yksityisiä tietoja esimerkiksi seksin harrastamisesta ja mielialavaihteluista, mutta niiden tietosuojakäytännöt eivät täytä yleisen tietosuoja-asetuksen standardeja. Käyttäjiltä pitäisi pyytää tietojen käsittelyä varten nimenomainen suostumus arkaluonteisten tietojen käsittelyyn. Tutkitut sovellukset eivät sellaista vaatineet.

Luokkahuone, jossa lapsia pienryhmissä ja opettaja

Lasten globaalitietoisuus: miltä maailma näyttää lasten omasta tietokulttuurista katsottuna?

7.4.2020

Älypuhelimen kautta alakouluikäiset lapset päätyvät helposti globaalin maailman tapahtumien äärelle. Anna Lundénin pro gradu -työhönsä haastattelemat kuudesluokkalaiset halusivat pysyä perillä maailman menosta, mutta pitivät lähipiirinsä aikuisten roolia tiedon jakajina passiivisina. Sen sijaan ikätovereilla ja medialla oli iso merkitys lasten globaalitietoisuuden muovaajina.

Mehiläishoitajat ja epävarmuudessa tietämisen taito

19.2.2020

Kaikki tietävät, että mehiläisiä tarhaamalla saadaan hunajaa, mutta harva tietää, miten – mehiläishoitajia lukuunottamatta. Mehiläishoito tuottaa kuitenkin myös mehiläishoitajille aina uusia yllätyksiä ja hankaluuksia. Millaista on mehiläishoidon asiantuntijuus ja miten mehiläisistä tiedetään epävarmuuksien keskellä?

Tiedon monet roolit poliittisessa päätöksenteossa

6.3.2019

Tiedon merkitys päätöksenteossa on Suomessa muuttunut nopeasti. Tiedon etsiminen erilaisten kokeilujen avulla on lisääntynyt, ja strategisen päätöksenteon vaatimukset taas korostavat sitä, että osa tiedosta täytyy sivuuttaa. Silti tietoon perustuvan päätöksenteon ihanteen voi nähdä vahvistuneen viime vuosina.