Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Hoivan ehtyminen on hyvinvointivaltion kohtalonkysymys
Vaikka sosiaali- ja terveysalan hoitajapula, hoitajien työtaistelut ja koronakriisi ovat nostaneet esiin huolen sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokyvystä, nykyisen hoivakriisin perimmäiset syyt ovat talousjärjestyksessä ja talouspolitiikassa, joka ei tunnista hoivan taloudellista arvoa. Hoivaa ehdyttävälle politiikalle on kuitenkin vaihtoehtoja.
Sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen työnhaussa ei ole kaikille yhtä helppoa
Julkisessa keskustelussa sosiaaliset verkostot nähdään keskeisenä osana nykypäivän työelämää ja verkostoituminen ensisijaisesti yksilön ominaisuutena. Mutta miksi verkostot ovat korostuneet juuri viime vuosina, ja onko verkostojen hyödyntäminen työnhaussa vain yksilöstä itsestään kiinni?
Tunnistetaanko kouluissa yhteiskuntaluokkaa?
Kaupunkien eriytyminen haastaa suomalaisia kouluja, ja joissain kouluissa kohdataan perheiden huono-osaisuutta yhä enemmän. Koulujen henkilökunta kokee sen vaikeaksi, eikä heikommassa asemassa olevien perheiden monimuotoisuutta aina tunnisteta. Milloin on kyse yhteiskuntaluokkapohjaisista elämäntapojen eroista ja milloin aidosti vanhemmuuden puutteista?
”Ai omaksi iloksi keräilet roskia?” ”Joo.” – Katseita ja kohtaamisia kaupunkitilassa
Keski-ikäinen sosiologian yliopistonlehtori on jatkanut harrastustaan kotikaupunkinsa keskusta-alueella keräillen roskia miltei päivittäin. Tässä toisessa roskakävelystä kirjoittamassaan tekstissä hän pohtii tarkemmin spontaaneja kohtaamisia ihmisten kanssa sekä sitä, kuinka häntä katsotaan ja hänen tekemisiään tulkitaan. Ihmiset näkevät samaa kohdetta katsoessaan eri asioita: hyveellisen yksilön, omituisen potentiaalisen ”kassialman” sekä sopivan nolaamisen kohteen.
Noituus ilmensi yhteisöissä vallitsevia jännitteitä
Käsitys siitä, että joku tietty ihminen oli noita, syntyi aina ihmisten vuorovaikutuksen tuloksena. Millaiset tekijät vaikuttivat henkilön noidaksi nimeämiseen 1600-luvun jälkipuoliskon Ruotsissa?
Kuvitelma noitavainoista joita ei ollutkaan
Noitavainot tapahtuivat keskiajalla, ja niiden aikana poltettiin noitina miljoonia naisia. Vaiko sittenkään? Tässä tekstissä käsitellään noitavainojen tutkimuksen historiaa ja niihin liittyviä monia, populaarikulttuurissakin elämään jääneitä väärinkäsityksiä.
Laivamiehestä ja piiasta epäjumaliksi – suomalaisen taustan merkitys loitsijan työssä 1600-luvulla
Mitä teki suomenkielinen tietäjä vakuuttaakseen asiakkaansa taidoistaan ei-suomenkielisessä ympäristössä? Puhui suomea, ainakin loitsuja lausuessaan. Eihän voimallisia sanoja sopinutkaan sanoa toisilla kielillä, koska silloin ne olisivat menettäneet tehonsa. Vaikutusta tehostivat suomalaisiin liitetyt aikalaismielikuvat.
Sosiologia valokeilassa: 1980-luvun suomalaista elämäntapa- tutkimusta opiskelijoiden silmin
Sotien jälkeen Suomessa käynnistyi mittava elinkeino-, ammatti- ja aluerakenteen muutos eli niin kutsuttu “suuri muutto”, joka innoitti tutkijoita selvittämään yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksia suomalaisten elämäntapoihin. Miltä tuon ajan elämäntapatutkimus näyttää nykyopiskelijoiden silmin?
Epävarmuuden ja ennustamattomuuden kokemukset tekevät lastensaamisesta entistä kuormittavampaa
Syntyvyyden laskua pidetään julkisessa keskustelussa vakavana uhkana. Vastuu tilanteen korjaamisesta langetetaan yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisiksi naisiksi tulkituille. Heihin kohdistuu tulevaisuuden ennakoinnin vaade, joka voi olla mahdottomuudessaan lähes lamauttavaa.
