ABBA-yhtye 70-luvulla

Kommentti: Mitä ABBA-nostalgian uudelleenhyödyntäminen merkitsee 2020-luvun alussa?

5.11.2021

1970-luvun alussa kansainväliseen suosioon noustessaan ABBA sijoittui hyvin spesifiin yhteiskunnalliseen kontekstiin, skandinaaviseen teollisuusyhteiskuntaan ja kehittyvään hyvinvointivaltioon. Se näyttäytyi yhtyeenä, jossa kaksi miestä ja kaksi naista työskentelivät rinnakkain tasavertaisina, ikään kuin mainoskatalogin kuvastona eri sukupuolista ja hiusväreistä hyvinvoivassa valkoihoisessa yhteiskunnassa.

Villakangastakkiin pukeutunut nuori henkilö joko asettaa tai poistaa kasvoiltaan maskia ulkona.

Kommentti: Koronarajoitusten purkaminen ei osu hyväosaisiin

14.10.2021

Läpi pandemian on tiedetty, että koronaan sairastumisen riski ei jakaudu väestössä tasaisesti. Rokotusten edistyminen ja rajoitusten purkaminen ovat kuitenkin kärjistäneet tilannetta. Silti julkisessa keskustelussa koronarajoitusten purkamisesta korostuvat yksilön vapaat valinnat ja vastuu, jotka hiljentävät kysymykset pandemian eriarvoisuudesta. Onko kollektiivisen vastuun ja yhteiskunnan haavoittuvimmista ryhmistä huolehtimisen aika ohi?

Likainen ruttaantunut muovipullo nurmikolla, jolla on myös valkoisia hitusia.

”Mikäs keräilijä se sinä olet?” – Havaintoja roskakävelijän arjesta

12.10.2021

Sosiologian yliopistonlehtori alkoi harrastaa roskakävelyä ja tehdä havaintoja kokemuksistaan. Hän huomasi, että poimiessaan roskia hän asettuu kaupunkitilassa eri tavalla katseiden kohteeksi kuin aiemmin. Roskien keräämiseen liittyy myös lian hierarkiaa, häpeän tuntemuksia, yllättävää sosiaalisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia.  

Eri värisiä raitoja täynnä oleva kuva, joka näkyy televisiossa silloin, kun kanavalta ei tule ohjelmaa.

Mediankäyttö kerrostuu ja politisoituu Suomessa

15.9.2021

Suomea pidetään mediahyvinvointivaltiona, jossa vapaata mediaa tuetaan julkisesti ja tiedon äärelle on tasavertainen pääsy. Silti tutkimus antaa viitteitä mediankäytön kerrostumisesta ja politisoitumisesta myös Suomessa: hyväosaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja hyödyntävät laajalti monia erilaisia medioita, kun taas vähemmän koulutettujen, vähätuloisempien ja vähemmän yhteiskunnallisesti osallistuvien mediamaisema on huomattavasti kapeampi.

Viisi lentoemäntää seisoo rivissä katsoen hymyillen kameraan. Heillä on kaikilla samanlainen kampaus, meikatut kasvot, valkoiset paidat ja violetit kuviolliset hameet.

Ulkonäkötyön vaatimukset eriarvoistavat työntekijöitä

31.5.2021

Ulkonäön eteen tehtävän työn vaatimusten on perinteisesti ajateltu kasaantuvan palvelualoilla työskenteleville. Asiakaspalvelu-ajattelun leviäminen niin terveyshuoltoon kuin yliopistoihinkin voi edistää työelämän ulkonäkökeskeisyyttä. 

Farkkutakkinen henkilö käsittelee puupalaa teknisen työn tilassa suojalasit päässään.

Nuorten yhteiskunnallinen arvo tulee näkyväksi koulutusvalinnoissa

12.5.2021

Suomalaisen koulutuspolitiikan ihanteellinen ysiluokkalainen valitsee toisen asteen koulutuspaikan rationaalisilla perusteilla ja pyrkii määrätietoisesti kohti keskiluokkaista työmarkkinakansalaisuutta. Moni nuori on kuitenkin yhteishaun aikaan hukassa sen suhteen, minne haluaa pyrkiä.

Punatut huulet ja paljastetut hampaat lähikuvassa

Kommentti: “White trashista” puhuminen ei ole viatonta toimintaa

3.10.2020

Suomalainen keskustelu “white trashista” on osaksi maailmalta ja historiasta tuttua: monissa maissa valkoista työluokkaa paheksutaan huonosta mausta, juopottelusta, sotkuisuudesta ja moraalisesta epäilyttävyydestä. Puhe white trashista on hierarkkisen eronteon tapa, jolla leimataan tiettyä ihmisryhmää, sanoo keskustelua tutkinut tutkijatohtori Marjo Kolehmainen.

Mallinukkeja kaupan ikkunassa

Kuka kuuluu keskiluokkaan? Keskiluokka tilastoissa

1.10.2020

Keskiluokasta puhutaan paljon, mutta harvemmin keskustellaan siitä, mitä keskiluokalla tarkoitetaan. Keskiluokka on mahdollista määritellä esimerkiksi tulotason, ammattiaseman tai koulutustason kautta. Käytetyillä määritelmillä on väliä, koska ne vaikuttavat siihen, millainen kuva keskiluokasta syntyy.

Ammatillisen koulutuksen työelämäkeskeisyys ei enää riitä – työn merkitys on mietittävä uudelleen

29.9.2020

Ammatillinen koulutus on perinteisesti tarjonnut väylän siirtyä nopeasti työelämään, ja se on taannut nuorille ammatillisen osaamisen ja sen kautta turvatun aseman työmarkkinoilla. Nykyisillä työmarkkinoilla ammatillinen tutkinto ei kuitenkaan enää välttämättä takaa nuorille säännöllistä palkkatyötä ja työn kautta rakentuvaa yhteiskunnallista osallisuutta. Millaisia haasteita tämä asettaa ammatilliselle koulutukselle?

Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin: Mikä tekee ihmisistä yhteensopivia?

1.9.2020

Tosi-tv:tä seuraavien sosiologien tv-syksyn kohokohta on taas käsillä: Ensitreffit alttarilla -sarjan uusi tuotantokausi käynnistyy tiistaina 1.9.2020. Mukana on tällä kertaa neljä paria, ja luvassa on ennakkotietojen mukaan muutenkin uudistunut formaatti. Tänä syksynä sarjaa seurataan Ilmiössä sosiologien silmin – luvassa on jaksoanalyysi aina keskiviikkoisin.

Hoitaja ojentaa vesilasia pitävälle ihmiselle lääkkeet pöydän ääressä

Kun puhutaan terveydestä, puhutaan myös yhteiskuntaluokista

18.5.2020

Ammattiluokkien väliset terveyserot näkyvät jo työuran alkupäässä: mitä alempi ammattiasema, sitä enemmän työterveyspalveluita käytetään. Suurin työkyvyttömyyseläkeriski on työntekijöillä, jotka tekevät fyysisesti raskasta ihmissuhdetyötä. Työn muutoksesta ja psykososiaalisista kuormitustekijöistä puhutaan paljon, mutta on tärkeää muistaa, että myöskään fyysisesti rasittava työ ei ole kadonnut minnekään.

Taide on hyväosaisten eurooppalaismiesten keksintö, jonka tulevaisuus kuuluu kaikille

23.3.2020

Me too -keskustelu on ravistellut taidemaailmaa ja taiteilijaneron myyttiä. Taideinstituutiota on myös jo pitkään kritisoitu muun muassa yläluokkaisuudesta ja Eurooppa-keskeisyydestä. Debatissa on hyvä muistaa, että taiteen käsitteeseen ja instituutioon liittyy lähtökohtaisesti paljon ongelmia, jotka johtuvat juuri siitä, että taide on yläluokan keskieurooppalaisen miehen kehittämä käsite ja instituutio.