Villakangastakkiin pukeutunut nuori henkilö joko asettaa tai poistaa kasvoiltaan maskia ulkona.

Kommentti: Koronarajoitusten purkaminen ei osu hyväosaisiin

14.10.2021

Läpi pandemian on tiedetty, että koronaan sairastumisen riski ei jakaudu väestössä tasaisesti. Rokotusten edistyminen ja rajoitusten purkaminen ovat kuitenkin kärjistäneet tilannetta. Silti julkisessa keskustelussa koronarajoitusten purkamisesta korostuvat yksilön vapaat valinnat ja vastuu, jotka hiljentävät kysymykset pandemian eriarvoisuudesta. Onko kollektiivisen vastuun ja yhteiskunnan haavoittuvimmista ryhmistä huolehtimisen aika ohi?

Järkevä päätös: kuinka rokoteikäiset tytöt pohtivat HPV-rokotteen ottamista

29.1.2019

HPV-rokote annetaan Suomessa 11–12-vuotiaille tytöille, joiden odotetaan pohtivan järkevästi rokotteen ottamista. Kaikki eivät halua rokotetta. Myös rokotteesta kieltäytymistä perustellaan yksilölle järkevimmällä tavalla suojautua kohdunkaulansyöpää vastaan. Kyse ei siis ole yksioikoisesti rokote- tai tiedevastaisuudesta.

mihin suomalaiset kuolevat

Kuolema tilastoissa: luvut kertovat suomalaisten eriarvoisuudesta

1.11.2018

Mihin ja minkä ikäisinä suomalaiset kuolevat? Ihmisen tausta vaikuttaa siihen, kauanko hän voi odottaa elävänsä: Suomessa esimerkiksi hyvätuloinen elää keskimäärin vuosia pidempään kuin pienituloinen. Tilastojen ja väestötieteen avulla eroihin voidaan löytää syitä, jolloin asiaan voi yrittää poliittisin päätöksin vaikuttaa, kirjoittavat väestötutkijat Suvi Parikka ja Laura Kestilä.

Ken on meistä kaikkein tervein?

14.9.2018

Eri väestöryhmien terveydessä on Suomessa eroja. Terveyserot johtuvat osaksi syrjinnästä: suora ja epäsuora syrjintä heikentävät monien Suomeen muuttaneiden ihmisten terveyttä, kirjoittaa filosofian tohtori Shadia Rask.

valinnanvapaus, kansanterveys

Mikä valinnanvapaus?

31.5.2018

Keskustelu sote-palvelujen valinnanvapaudesta näyttää, kuinka rajoittuneita käsityksemme yksilöistä ja valinnoista ovat, kirjoittaa kansanterveyden käsitteitä tutkinut Johannes Kananen.