Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

Hämähäkinverkkoa ruohikossa verkostomaisessa muodostelmassa.

Sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen työnhaussa ei ole kaikille yhtä helppoa

Kirjoittajalta Emmi Lehtinen 1.12.2022

Julkisessa keskustelussa sosiaaliset verkostot nähdään keskeisenä osana nykypäivän työelämää ja verkostoituminen ensisijaisesti yksilön ominaisuutena. Mutta miksi verkostot ovat korostuneet juuri viime vuosina, ja onko verkostojen hyödyntäminen työnhaussa vain yksilöstä itsestään kiinni?

Lapsi juoksee koulun käytävää reppu selässään.

Tunnistetaanko kouluissa yhteiskuntaluokkaa?

Kirjoittajalta Heidi Huilla 22.11.2022

Kaupunkien eriytyminen haastaa suomalaisia kouluja, ja joissain kouluissa kohdataan perheiden huono-osaisuutta yhä enemmän. Koulujen henkilökunta kokee sen vaikeaksi, eikä heikommassa asemassa olevien perheiden monimuotoisuutta aina tunnisteta. Milloin on kyse yhteiskuntaluokkapohjaisista elämäntapojen eroista ja milloin aidosti vanhemmuuden puutteista?

Henkilö avaa kangaskassia, jossa on pulloja.

”Ai omaksi iloksi keräilet roskia?” ”Joo.” – Katseita ja kohtaamisia kaupunkitilassa

Kirjoittajalta Mari Käyhkö 16.11.2022

Keski-ikäinen sosiologian yliopistonlehtori on jatkanut harrastustaan kotikaupunkinsa keskusta-alueella keräillen roskia miltei päivittäin. Tässä toisessa roskakävelystä kirjoittamassaan tekstissä hän pohtii tarkemmin spontaaneja kohtaamisia ihmisten kanssa sekä sitä, kuinka häntä katsotaan ja hänen tekemisiään tulkitaan. Ihmiset näkevät samaa kohdetta katsoessaan eri asioita: hyveellisen yksilön, omituisen potentiaalisen ”kassialman” sekä sopivan nolaamisen kohteen.

Violetti myrskytaivas, joka salamoi.

Noituus ilmensi yhteisöissä vallitsevia jännitteitä

Kirjoittajalta Jari Eilola 3.11.2022

Käsitys siitä, että joku tietty ihminen oli noita, syntyi aina ihmisten vuorovaikutuksen tuloksena. Millaiset tekijät vaikuttivat henkilön noidaksi nimeämiseen 1600-luvun jälkipuoliskon Ruotsissa?

Kuu kierron eri vaiheissa täydestä kuusta sirppiin.

Kuvitelma noitavainoista joita ei ollutkaan

Kirjoittajalta Marko Nenonen 1.11.2022

Noitavainot tapahtuivat keskiajalla, ja niiden aikana poltettiin noitina miljoonia naisia. Vaiko sittenkään? Tässä tekstissä käsitellään noitavainojen tutkimuksen historiaa ja niihin liittyviä monia, populaarikulttuurissakin elämään jääneitä väärinkäsityksiä.

Sininen usvainen havumetsämaisema.

Laivamiehestä ja piiasta epäjumaliksi – suomalaisen taustan merkitys loitsijan työssä 1600-luvulla

Kirjoittajalta Marko Lamberg 31.10.2022

Mitä teki suomenkielinen tietäjä vakuuttaakseen asiakkaansa taidoistaan ei-suomenkielisessä ympäristössä? Puhui suomea, ainakin loitsuja lausuessaan. Eihän voimallisia sanoja sopinutkaan sanoa toisilla kielillä, koska silloin ne olisivat menettäneet tehonsa. Vaikutusta tehostivat suomalaisiin liitetyt aikalaismielikuvat.

Tehdas (Arabian tehdas, Wärtsilä Oy, Hämeentie 135) piippuineen Arabianrannassa. Oikealla Hämeentien loppupään kerrostaloja. Otettu Vanhankaupunginlahdelta käsin. Syksy 1970. mustavalkoinen

Sosiologia valokeilassa: 1980-luvun suomalaista elämäntapa- tutkimusta opiskelijoiden silmin

Kirjoittajalta Useita kirjoittajia 26.10.2022

Sotien jälkeen Suomessa käynnistyi mittava elinkeino-, ammatti- ja aluerakenteen muutos eli niin kutsuttu “suuri muutto”, joka innoitti tutkijoita selvittämään yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksia suomalaisten elämäntapoihin. Miltä tuon ajan elämäntapatutkimus näyttää nykyopiskelijoiden silmin?

Henkilö pitää kädessään kristallipalloa. Taustalla veden aava, joka näkyy pallon sisällä ylösalaisin.

Epävarmuuden ja ennustamattomuuden kokemukset tekevät lastensaamisesta entistä kuormittavampaa

Kirjoittajalta Jenna Siivonen 12.10.2022

Syntyvyyden laskua pidetään julkisessa keskustelussa vakavana uhkana. Vastuu tilanteen korjaamisesta langetetaan yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisiksi naisiksi tulkituille. Heihin kohdistuu tulevaisuuden ennakoinnin vaade, joka voi olla mahdottomuudessaan lähes lamauttavaa.

Kaksi henkilöä tutkivat digilaitetta yhdessä. Toinen heistä pitelee kädessään pankkikorttia ja osoittaa sitä.

Haavoittuvassa asemassa olevat joutuvat luopumaan yksityisyyden suojastaan digiasioinnissa

Kirjoittajalta Ulla Buchert 5.10.2022

Suomi pyrkii olemaan yksi digitalisoinnin kärkimaista julkisten palvelujen saralla. Kaksi sosiaalitieteilijää ja kaksi oikeustieteilijää pohtivat, mitä seuraamuksia sosiaali- ja terveyssektorien digitaalisten itsepalvelujärjestelmien käyttöönotolla on haavoittuvassa asemassa oleville.