Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

Nuori käyttää älypuhelinta kuulokkeet korvissaan lattialla maaten.

Kommentti: Teknologia ei vieläkään tuhonnut nuorisoa

Kirjoittajalta Mikko Meriläinen 10.12.2021

Median haitallisista vaikutuksista nuorisoon on esitetty pitkään uhkakuvia, mutta tuore tutkimustieto osoittaa niiden olevan vähäisiä väestötasolla. Yksilöiden kohdalla median vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin voivat kuitenkin olla merkittäviä. Median käyttöä tulisi tutkia arkeen kietoutuneena ilmiönä monitieteisistä lähtökohdista.

Vielä osittain paljaassa maassa kasvaa violetteja kukkia. Kuvassa näkyy myös kuvaajan kengät.

WhatsApp-ryhmä kävelyn tutkimusmenetelmänä

Kirjoittajalta Annaliina Niitamo 10.12.2021

Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen on reagoitava nopeasti maailman kriiseihin. Se tarkoittaa, että tutkijoiden täytyy muokata myös tutkimusmenetelmiä nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Nopea reagointi voi kuitenkin tuoda mukanaan eettisiä pulmia, kuten sen, ketä tutkimme. Tässä tekstissä pohdin suljetun WhatsApp-ryhmän haasteita ja hyötyjä tutkimusmenetelmänä.

Henkilö ottaa itsestään kuvaa älypuhelimella koronamaski kasvoillaan.

Somevaikuttajat koronaviestinnässä – Faktaa koronasta -kampanjan analyysia

Kirjoittajalta Hanna Reinikainen 9.12.2021

Somevaikuttajat kutsuttiin mukaan valtioneuvoston koronaviestintään keväällä 2020. Vaikuttajien somepostausten ja seuraajien kommenttien analysointi kielii siitä, että Suomessa elettiin vielä pandemian alkutaipaleella yhtenäisyyden aikaa.

Mielenosoittajia istumassa ajoväylällä Elokapinan mielenosoituksessa.

Sosiaalisen median alustat Elokapinan aktivismin välineenä

Kirjoittajalta Jenni Kettunen 8.12.2021

Ympäristöliike Elokapinan toimintaan osallistuneet aktivistit näkevät kuvien ja videoiden jakamisen sosiaalisessa mediassa keinoina kertoa protestin arkipäivästä, haastaa mielikuvia mielenosoittajista ja tavoittaa laajempi yleisö viestilleen kuin fyysisissä mielenosoituksissa on mahdollista. Sosiaalisen median henkilökohtaisuus voi kuitenkin nostattaa myös riittämättömyyden tunteita ja altistaa aktivistit voimakkaalle negatiiviselle huomiolle.

Muunsukupuolisten aktivistien poliittiset selfiet

Kirjoittajalta Heini Salminen 8.12.2021

Selfie-kuvien poliittinen voima näkyy kamppailuissa näkyvyydestä ja nähdyksi tulemisesta. Muunsukupuoliset aktivistit haastavat selfie-kuvillaan hallitsevaa ja haitallista kuvastoa transihmisyydestä ja luovat kokonaan uusia tapoja tehdä marginalisoituja kehoja ja identiteettejä näkyväksi.

Algoritmit heijastavat niitä ympäröivää yhteiskuntaa

Kirjoittajalta Laura Savolainen 7.12.2021

Algoritmit ovat osa arkipäiväämme. Monet ovat huolissaan niiden vaikutuksesta meihin ja yhteiskuntaamme. Ihmiset tai yhteiskunta eivät kuitenkaan ole vain teknologian passiivisia, helposti manipuloitavissa olevia objekteja, vaan teknologioilla on myös kulttuurinen ja poliittinen elämä.

Töissä: “Sosiaalisen median liikkeitä voidaan teoretisoida pieninä kansanliikkeinä”

Kirjoittajalta Hilma Möttönen 24.11.2021

Pauliina Seppälä edistää työkseen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi digitaalisten alustojen ja tapahtumien avulla. Sosiologia on toiminut pohjana Seppälän näkemyksille maailmasta, mutta myös työvälineenä ihmisten ja sosiaalisen median parissa työskennellessä.

Wolt-kuski kuljettamassa ruokaa pyörällä.

Kommentti: Wolt-kauppojen uutisointi kertoo suomalaisen startup-keskustelun ristiriitaisuudesta

Kirjoittajalta Henri Koskinen 18.11.2021

Suomessa startup-yrittäjyydestä on puhuttu koko 2010-luvun ajan lähes pelkästään positiiviseen sävyyn: se tuo Suomeen verotuloja ja työtä. Toisaalta teknologiayrityksiä ja erityisesti alustayhtiöitä on alettu kritisoimaan äänekkäämmin niiden alustatyön tekijöiden epäselvän aseman vuoksi.

ABBA-yhtye 1970-luvulla.

Kommentti: Mitä ABBA-nostalgian uudelleenhyödyntäminen merkitsee 2020-luvun alussa?

Kirjoittajalta Giacomo Bottà 5.11.2021

1970-luvun alussa kansainväliseen suosioon noustessaan ABBA sijoittui hyvin spesifiin yhteiskunnalliseen kontekstiin, skandinaaviseen teollisuusyhteiskuntaan ja kehittyvään hyvinvointivaltioon. Se näyttäytyi yhtyeenä, jossa kaksi miestä ja kaksi naista työskentelivät rinnakkain tasavertaisina, ikään kuin mainoskatalogin kuvastona eri sukupuolista ja hiusväreistä hyvinvoivassa valkoihoisessa yhteiskunnassa.