Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Miksi siirtolaisten kuolemat esitetään numeroina?
Välimeri on maailman kuolemanvaarallisin raja. Meren yli yrittävien siirtolaisten kuolemista kerrotaan numeroina, jotka desinfioivat kuoleman ja häivyttävät siirtolaisten ihmisyyden. Kuolemien laskeminen on 25 vuodessa muuttunut ihmisoikeusaktivistien projektista eurooppalaisten hallitusten keinoksi viestiä siitä, että tilanne on hallinnassa, kirjoittaa akatemiatutkija Karina Horsti.
Kommentti: Mitä tapahtuu Veikkauksen rahoittamalle toiminnalle, jos pelituotot pienenevät?
Arpajaislakiin esitettyjen, ongelmapelaamista suitsivien uudistuksien odotetaan pienentävän peliyhtiö Veikkauksen tuottoja, mikä ravistelee monenlaisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan rahoitusta. Pelituottojen pienentymisen vaikutuksista tarvitaankin tieteellinen arvio ja yleistä keskustelua, kirjoittaa Veera Kankainen.
Rahapelaaminen ja rahavirrat – mitä niistä pitäisi ajatella?
Pelaamisen rahalliset tuotot on helpompi laskea kuin erilaiset haitat. Totuus on kuitenkin se, että suomalainen ei aina voita, vaan usein myös häviää. Rahallisten kustannusten lisäksi myös inhimillisten näkökulmat pitäisi huomioida, kun rahapelihaittoja lasketaan, kirjoittaa Janne Nikkinen.
Hyvikset ja pahikset – eli mistä rahapelituottojen eturistiriidoissa ei ole kyse
Koska kansalaisyhteiskuntaa rahoitetaan Veikkauksen voittovaroista, monien järjestöjen edustajat ovat moraalisesti ristiriitaisessa tilanteessa. Järjestöissä nähdään pelihaittojen vähentäminen tärkeänä, mutta samalla oman rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen huolestuttaa. Katse pitäisi nyt kääntää järjestelmän rakenteisiin. Kansalaisyhteiskunnan rahoitus olisi syytä irrottaa rahapelituottojen määrästä, kirjoittaa Michael Egerer.
Startup-yrittäjä on intohimoinen ihanneyksilö – pitäisikö meidän kaikkien olla?
Startup-yrittäjä vakuuttaa rahoittajat innostuneisuudellaan ja intohimoisuudellaan. Ihailtu startup-kulttuuri kuvastaa nykytyöelämän tohkeisen ja omistautuneen työntekijän ideaalia, kirjoittaa Henri Koskinen.
Nuorten toteuttama poliittisuus jää helposti piiloon
Nuorten poliittinen passiivisuus huolestuttaa, ja demokratia tuntuu olevan jatkuvassa kriisissä. Mutta onko tarpeen huolestua? Nuorten aktiivinen kansalaisuus jää niin poliitikoilta, tutkijoilta kuin toimittajilta usein huomaamatta, kirjoittavat Anni Rytioja ja Kirsi Pauliina Kallio.
Töissä | Saisinko nähdä työaikakirjanpitonne?
Marjut Lovion työ Fortumin vastuullisuuspäällikkönä vie häntä maailmalle tutkimaan työolosuhteita energiayhtiön toimitusketjussa. Sosiologitausta helpottaa eri kulttuuriympäristöjen ymmärtämistä, hän sanoo.
Move-testi kasaa lapsille vastuuta omasta liikkumisestaan – ja ohittaa koulujen vertailukulttuurin, jossa urheilusuorituksilla on väliä
Move-testi asettaa omista kehoistaan ja niiden kyvyistä joskus hyvin epävarmat lapset ja nuoret kaikkien katsottaviksi. On absurdia ajatella, että oppilaat eivät vertailisi Move-testin tuloksia keskenään ja että lapselle tai nuorelle ensisijainen asia olisi oma testitulos, kirjoittavat Lotta Haikkola ja Marja Peltola.
Genomitieto voi olla yksi motivoiva tekijä terveydestä huolehtimiseen – mutta yksinään se ei riitä
Genomitietoon kohdistuu Suomessa kovia odotuksia: kansalaisten toivotaan muuttavan elämäntapojaan, kun he saavat tietää yksilölliset terveysriskinsä. Pelkkä genomitietoon perustuva riskiarvio ei kuitenkaan näytä riittävän muutokseen, kirjoittaa sosiologi Karoliina Snell.