Hoitaja ojentaa vesilasia pitävälle ihmiselle lääkkeet pöydän ääressä

Kun puhutaan terveydestä, puhutaan myös yhteiskuntaluokista

18.5.2020

Ammattiluokkien väliset terveyserot näkyvät jo työuran alkupäässä: mitä alempi ammattiasema, sitä enemmän työterveyspalveluita käytetään. Suurin työkyvyttömyyseläkeriski on työntekijöillä, jotka tekevät fyysisesti raskasta ihmissuhdetyötä. Työn muutoksesta ja psykososiaalisista kuormitustekijöistä puhutaan paljon, mutta on tärkeää muistaa, että myöskään fyysisesti rasittava työ ei ole kadonnut minnekään.

Mielenterveyskuntoutuksen ihanteet käytännössä

1.3.2019

Mielenterveyskuntoutuksessa halutaan nykyään lisätä kuntoutujan osallisuutta ja tehdä päätöksiä yhdessä. Kuinka se käytännössä tapahtuu? Vuorovaikutuksen tutkijat Melisa Stevanovic ja Taina Valkeapää havaitsivat, että vuorovaikutuskumppanin osallistaminen voi myös toimia alkuperäisiä tavoitteita vastaan.

Mielenterveysvlogit tarjoavat monelle nuorelle vertaistukea ja toivoa

1.2.2019

Moni suosittu vloggaaja on kertonut viime vuosina mielenterveysongelmistaan, ja aiheesta vloggataan nyt avoimesti. Vlogikulttuuri voi tarjota nuorille paikan, jossa kertoa kokemuksistaan ja tulla nähdyksi. Nuorten ei kuitenkaan voi odottaa ratkaisevan sen avulla itse ongelmiaan ilman turvallisten aikuisten ja yhteiskunnan rakenteiden tukea, kirjoittaa Ronja Mäkinen.

mielenterveys

Miksi emme tiedä, mistä mielenterveyshäiriöt johtuvat?

11.9.2018

Psykiatrian diagnostiikan ja tautiluokituksen lähihistoria antaa vastauksen otsikon kysymykseen. Tiedeyhteisön konsensukseen perustuvan tautiluokituksen tarkastelu tuo esiin sen, miten lääketieteelliset ja biologisetkin ilmiöt ovat monin tavoin yhteiskunnallisia ja miten luokitus itsessään on hidastanut ihmismielen toiminnan perustutkimusta.

Masennuksen moninainen lähihistoria

6.6.2018

Elämme diagnostisen kulttuurin aikaa, jossa ihmisyyttä luokitellaan diagnoosien kautta niin arjessa kuin virallisissa yhteyksissä. 1980-luvun alun Suomessa masennus ymmärrettiin arjessa lähinnä normaalina suvantovaiheena, ei mielisairautena. Myös tieteelliset käsitykset masennuksesta olivat nykyistä moninaisempia.