Maahan muuttaneen alustatyöntekijän arki on kamppailua elämän ylläpitämisestä
Suurin osa ruokaläheteistä Suomessa on ulkomaalaisia. Alustojen algoritminen hallinta sekä maahanmuuton hallinta tuottavat haasteita heidän jokapäiväiseen elämäänsä.
Suurin osa ruokaläheteistä Suomessa on ulkomaalaisia. Alustojen algoritminen hallinta sekä maahanmuuton hallinta tuottavat haasteita heidän jokapäiväiseen elämäänsä.
Vuosittain Helsingissä järjestettävä Slush-kasvuyritystapahtuma on ollut näkyvästi esillä mediassa jo 2010-luvun puolivälistä alkaen. Samalla se on suuresti vaikuttanut siihen, mitä teknologiayrittäjyys Suomessa tarkoittaa. Onko pöhinä kuitenkin alkanut latistua?
2000-luvulla kulutus on siirtynyt enenevissä määrin digitaalisiin palveluihin. Millainen on digitaalisen omistajuuden tulevaisuus?
Alustayhtiöt ovat alkaneet haastaa jo kansallisvaltioita taloudellisessa ja poliittisessa vaikutusvallassaan. Mitä yhtiöille pitäisi tehdä ja kuinka niitä pitäisi säännellä?
Luovaa taloutta ja markkinoita korostavasta kulttuuripolitiikasta on tullut valtavirtaa Suomessa. Vaikka tavoitteet ovat olleet sinänsä positiivisia, ne ovat tuoneet mukanaan ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet sekä kulttuurialan toimijoihin että laajemmin taide- ja kulttuuripolitiikan toteutukseen.
Yrityspohjainen musiikkimuseo Fame ehti toimia vain noin kolme ja puoli vuotta. Sen konkurssi konkretisoi kaupallisen museotoiminnan haasteita ja ristiriitoja.
Taiteen markkinaistuminen on jakanut Suomen kuvataidekenttää. Uhkaavatko markkinat vapaata taidetta? Vai suovatko ne pikemmin menestymisen mahdollisuuksia?
Taloudesta on tullut viime vuosikymmeninä yhä selvemmin myös kulttuurin ja taiteen mittari. Vaikka kokemukset kulttuurin ja taiteen parissa ovat huonosti euroistettavissa, yhteiskunnassa ja politiikassa alaa vallannut markkinaistuminen vaatii myös kulttuurilta mitattavia vaikutuksia. Tällä voi olla vaikutuksia käsityksiimme kulttuurista ja taiteesta ja niitä koskevista arvostelmista.
Rahasta puhumisen, erityisesti parisuhteissa, on väitetty olevan viimeinen tabu. Viime vuosina aiheen käsittely vaikuttaa kuitenkin yleistyneen, ja esimerkiksi Sinkut paljaana -sarjan 4. tuotantokauden teemana on rahasta puhuminen. Turmeleeko rahapuhe romanttisen rakkauden?
Kestävä talouspolitiikka tukee vahvaa demokratiaa, minkä vuoksi demokratiaa vahvistavia rakenteita pitää vaalia poliittisella tasolla.
Työllisyys on eduskuntavaalien kestoaihe, mutta harva kansanedustajaehdokas puhuu työllistämispolitiikan kehittämisestä.
Sähkömarkkinat ovat perinteisesti kiinnostaneet taloustieteilijöitä, päättäjiä ja sähköyhtiöitä, ja niitä on käsitelty kilpailun tuomien hyötyjen näkökulmasta. Viimeaikainen sähkön hintojen kehitys on tuonut sähkömarkkinat julkiseen keskusteluun myös kotimaassa. Sosiologinen näkökulma haastaa tutkijat tarkastelemaan sähkömarkkinoiden toimintaa ja vaikutuksia, mukaan lukien markkinoiden aiottuja ja aikomattomia seurauksia.
Sosiaali- ja terveydenhuolto (SOTE) ja hoiva eivät ole paikallis- ja kotimaanpolitiikan marginaalikysymyksiä, sillä niitä koskevat päätökset muokkaavat kansantalouden rakenteita kauas tulevaisuuteen. SOTEn ja hoivan suhteen tehdyt päätökset kietoutuvat nykyajan globaalissa maailmantaloudessa myös väistämättä kansainvälisiin rahoitus- ja työvoimamarkkinoihin.
Hoivasta aiheutuu aina kustannuksia. Viime vuosina julkisessa keskustelussa on yhä enemmän esitetty, että vanhushoiva on liian kallista verovaroin kustannettavaksi. On kuitenkin liian vähän tietoa siitä, mitä hoiva maksaa sitä tarvitseville ja heidän läheisilleen.
Vaikka sosiaali- ja terveysalan hoitajapula, hoitajien työtaistelut ja koronakriisi ovat nostaneet esiin huolen sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokyvystä, nykyisen hoivakriisin perimmäiset syyt ovat talousjärjestyksessä ja talouspolitiikassa, joka ei tunnista hoivan taloudellista arvoa. Hoivaa ehdyttävälle politiikalle on kuitenkin vaihtoehtoja.