Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

Inkeriläisiä Suomi-laivalla matkalla Suomeen 1943, Museoviraston kuva

DocPoint: Se tapahtui Inkerinmaalla – ja myös Suomessa

Kirjoittajalta Outi Kähäri 23.1.2020

Stalinin vainot ja toisen maailmansodan tapahtumat hajottivat kyläyhteisöjä Inkerinmaalla. Pelko ja epäluottamus jatkuivat Suomeen suuntautuneiden inkeriläisten väestönsiirtojen jälkeen, ja moni jatkoi matkaansa Ruotsiin. Se tapahtui Inkerinmaalla -dokumentissa jää vähemmälle huomiolle, mikä ajoi inkeriläiset hakemaan turvaa Ruotsista.

Leilani Farha

DocPoint: Kaupungeissa asuminen vaikeutuu, kun asunnoista tulee pääoman kaatopaikkoja

Kirjoittajalta Mika Hyötyläinen 20.1.2020

Dokumenttielokuva Push seuraa YK:n erityisraportoijaa maailmanlaajuisen asunto-ongelman juurille. Kun asunnoista tulee puhtaita sijoitusinstrumentteja, edes kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö ei kykene patoamaan globaaleja pääomavirtoja, jotka pian syrjäyttävät kaupunkien asukkaiden tarpeet.

lasten kasvatukseen liittyviä julisteita Väestöliiton toimiston seinällä vuonna 1948

Väestöpolitiikka ilmastokriisin ajan Suomessa – mitä historia meille opettaa?

Kirjoittajalta Mianna Meskus 15.12.2019

Tämän päivän suuret kriisitrendit ovat laskeva kokonaishedelmällisyys ja nouseva maapallon keskilämpötila. Millaista väestöpolitiikkaa ilmastokriisin ajan Suomessa voisi tehdä, ja millaista syntyvyyteen puuttumista historian valossa olisi syytä varoa?

Väestökontrolli ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen

Kirjoittajalta Jade Sasser 14.12.2019

Ihmisten lukumäärää on kuvattu uhkana ympäristölle jo 1700-luvulta asti. Nyt ehkäisyn mahdollisuuksia tarjoamalla haluttaisiin hillitä ilmastonmuutosta. Ongelman ytimessä ovat kuitenkin kestämätön luonnonvarojen käyttö ja kuluttaminen, ei ihmisten lukumäärä. Niinpä lisääntymisen oikeudenmukaisuutta olisi syytä ajatella paljon laajemmin kuin ehkäisyn saatavuutena.

Mies ja koira kävelyllä metsässä

Perheen perustamista lykätään, kun vastuullinen vanhemmuus ei tunnu mahdolliselta

Kirjoittajalta Veera Adolfsen 13.12.2019

Osa lapsesta haaveilevista kolmekymppisistä eurooppalaisista lykkää perheen perustamista vastentahtoisesti. Lykkäämisen taustalla on usein epävakaa työtilanne ja heikko sosiaaliturva, jotka tekevät vaikeaksi kuvitella, että voisi toimia vanhempana haluamallaan tavalla. Myös huoli ilmastonmuutoksesta on joillekin yksi syy olla lisääntymättä.

Mies pellolla

Malawin maaseudun miehet perhesuunnittelijoina

Kirjoittajalta Johanna Sarlio-Nieminen 12.12.2019

Kehittyvien maiden perhesuunnitteluhankkeissa ehkäisyvalistusta on usein kohdistettu ennen muuta naisille. Miehet ovat kuitenkin tärkeässä roolissa lisääntymiseen liittyvässä päätöksenteossa. Väestöliiton hankkeessa Malawissa kiinnostuttiin siitä, mitä miehet ajattelivat ehkäisystä ja perhesuunnittelusta.

Lastenrattaita rivissä puistossa vanhassa valokuvassa

Kommentti: Syntyvyyden lasku antaa toivoa ekologisesti kestävämmästä tulevaisuudesta

Kirjoittajalta Mikael Puurtinen 11.12.2019

Väestönkasvun loppuminen on välttämätöntä siirryttäessä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan. Syntyvyyden lasku ei kuitenkaan yksin riitä, vaan myös luonnonvarojen kulutuksen kasvu on saatava loppumaan. Tämä tarkoittaa ongelmia ennen kaikkea pääomille, kirjoittaa Mikael Puurtinen.

Kahden pariskunnan varjo kadulla

Syntyvyydestä sterilointeihin: suomalaisten lisääntyminen tilastojen valossa

Kirjoittajalta Mika Gissler 10.12.2019

Uutisilta syntyvyyden laskusta ei ole voinut välttyä. Mutta tiesitkö, että alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten määrä on tällä vuosituhannella puolittunut tai että Suomessa tehdään vähemmän hedelmöityshoitoja kuin muissa Pohjoismaissa? Mika Gissler ja Anna Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta avaavat suomalaisten lisääntymiseen liittyviä numeroita.

Suomalaiset munasolut houkuttavat Suomeen hedelmöityshoitoihin

Kirjoittajalta Riikka Homanen 9.12.2019

Suuri joukko ihmisiä matkustaa joka vuosi ulkomaille toteuttaakseen lapsihaaveensa hedelmöityshoitojen tai sijaissynnytyksen avulla. Suomikin on lisääntymismatkailun kohdemaa: muutamia satoja ihmisiä tulee vuosittain erityisesti lahjamunasoluhoitoihin suomalaisille yksityisklinikoille. Tulevalta lapselta toivotaan usein etenkin etnistä samankaltaisuutta, mikä tekee osaltaan Suomesta houkuttelevan kohteen varsinkin muista Pohjoismaista tulijoille.