Kestävyysmurros tuo jännitteitä työpaikkojen arkeen
Ekokriisin edellyttämä kestävyysmurros vaikuttaa väistämättä myös tulevaisuuden työelämään. Tutkimuksemme mukaan kestävyyteen pyrkiminen aiheuttaa jännitteitä työpaikkojen arjessa.
Sosiaalisen median alustat Elokapinan aktivismin välineenä
Ympäristöliike Elokapinan toimintaan osallistuneet aktivistit näkevät kuvien ja videoiden jakamisen sosiaalisessa mediassa keinoina kertoa protestin arkipäivästä, haastaa mielikuvia mielenosoittajista ja tavoittaa laajempi yleisö viestilleen kuin fyysisissä mielenosoituksissa on mahdollista. Sosiaalisen median henkilökohtaisuus voi kuitenkin nostattaa myös riittämättömyyden tunteita ja altistaa aktivistit voimakkaalle negatiiviselle huomiolle.
Metsät päästökaupan kiistakapuloina: ehtoja reilulle hiilikompensaatiolle
Metsäistutukset ovat kasvattaneet suosiotaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen välineinä. Istutukset eivät kuitenkaan ole välttämättä kestävän kehityksen mukaisia, koska globaalin etelään keskittyneissä hankkeissa paikalliset pienviljelijät ja metsäyhteisöt ovat usein jääneet sivustakatsojan rooliin. Millaisia reilut ja osallistavat hiilinieluja kehittävät liiketoimintamallit voisivat olla?
Kommentti: Ilmastotaide voi koskettaa ja ottaa samalla kantaa
Pelkkä tieteellinen tieto ei ole muuttanut ylikuluttavien suomalaisten toimintaa ekologisesti kestäväksi. Taide tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja ajattelun ja toiminnan muuttamiseksi ilmastonmuutosta hillitseväksi, kirjoittaa Sonja Salomäki. Tutkimusten perusteella pelkästään ongelmat toteava tai ilmastokriisiä kuvittava taide ei siihen kuitenkaan riitä.
Väestöpolitiikka ilmastokriisin ajan Suomessa – mitä historia meille opettaa?
Tämän päivän suuret kriisitrendit ovat laskeva kokonaishedelmällisyys ja nouseva maapallon keskilämpötila. Millaista väestöpolitiikkaa ilmastokriisin ajan Suomessa voisi tehdä, ja millaista syntyvyyteen puuttumista historian valossa olisi syytä varoa?
Väestökontrolli ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen
Ihmisten lukumäärää on kuvattu uhkana ympäristölle jo 1700-luvulta asti. Nyt ehkäisyn mahdollisuuksia tarjoamalla haluttaisiin hillitä ilmastonmuutosta. Ongelman ytimessä ovat kuitenkin kestämätön luonnonvarojen käyttö ja kuluttaminen, ei ihmisten lukumäärä. Niinpä lisääntymisen oikeudenmukaisuutta olisi syytä ajatella paljon laajemmin kuin ehkäisyn saatavuutena.
