Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Stigma ja salailu vaivaavat seksityötä tekeviä
Seksityötä tekevät opiskelijat joutuvat salaamaan osan elämästään ja keksimään jo etukäteen selityksiä paljastumisen varalta, kirjoittaa Jaana Ahtiainen. Stigmaa käsitellään salailun lisäksi esimerkiksi tuomalla esiin sitä, mitä kaikkia muita merkityksellisiä rooleja omaan elämään kuuluu.
Kulttuurin karttamisen takana on monenlaisia syitä
Kulttuurin harrastaminen on vahvasti yhteydessä luokka-asemaan. Suomessa elää suuri joukko ihmisiä, jotka eivät harrasta juuri mitään mikä yleensä ymmärretään kulttuuriksi: musiikin kuuntelua, teatterissa käymistä tai lukemista. Monen vapaa-aika on silti sosiaalista ja aktiivista, kirjoittaa sosiologi Riie Heikkilä.
Työelämä on ammattikoulutuksen ihailun kohde ja vaikea kumppani
Ammattikoulutusta uudistetaan palvelemaan työelämän tarpeita. Työelämällä on ammattikoulujen arjessa monia rooleja. Työelämä nähdään ”oikeana elämänä”, johon opiskelijoiden kuuluu suunnata. Toisaalta työelämän joustamattomuus nähdään ongelmana, eikä oppimisen siirtäminen työpaikoille sovi kaikille.
Sukupuolten palkkaero on (työmarkkina)politiikkaa
Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole seurausta vain yksilöiden valinnoista, vaan niitä tuotetaan ja voidaan purkaa poliittisin keinoin. Suomessa tasa-arvopolitiikkaa muotoillaan kolmikantaisissa työryhmissä, joissa työmarkkinajärjestöillä on suuri valta. Vallan kulisseissa toimitaan usein myös tasa-arvopolitiikan tavoitteita vastaan, kirjoittaa Paula Koskinen Sandberg.
Tiedon monet roolit poliittisessa päätöksenteossa
Tiedon merkitys päätöksenteossa on Suomessa muuttunut nopeasti. Tiedon etsiminen erilaisten kokeilujen avulla on lisääntynyt, ja strategisen päätöksenteon vaatimukset taas korostavat sitä, että osa tiedosta täytyy sivuuttaa. Silti tietoon perustuvan päätöksenteon ihanteen voi nähdä vahvistuneen viime vuosina.
Mielenterveyskuntoutuksen ihanteet käytännössä
Mielenterveyskuntoutuksessa halutaan nykyään lisätä kuntoutujan osallisuutta ja tehdä päätöksiä yhdessä. Kuinka se käytännössä tapahtuu? Vuorovaikutuksen tutkijat Melisa Stevanovic ja Taina Valkeapää havaitsivat, että vuorovaikutuskumppanin osallistaminen voi myös toimia alkuperäisiä tavoitteita vastaan.
Aktiivisuusranneke ei ole oikotie itsen tuntemiseen
Itsenmittaaminen on yksi 2010-luvun suurista hyvinvointitrendeistä. Unimittarit ja aktiivisuusrannekkeet nähdään keinona oppia lisää itsestään ja omasta kehostaan. Aktiiviset mittaajat puhuvat kuitenkin tiedon karttumisen ohella myös jatkuvasta itseen liittyvästä epäilystä, kirjoittaa Harley Bergroth.
90-luvun tyttöenergiakulttuuri oli ystävyyden juhlaa
Tyttöenergia tai ”girl power” nousi populaarikulttuurin ilmiöksi 1990-luvun puolivälissä, kun Spice Girls valloitti maailmaa. Se päästi tytöt uudella tavalla ääneen niin bändeissä, TV-sarjoissa, elokuvissa kuin nuortenkirjoissakin. Feminismistä puhumista välteltiin, mutta tyttöenergia kasvatti silti aiempaa tasa-arvotietoisemman sukupolven, kirjoittaa Aino Tormulainen.
Itsensätyöllistäminen haastaa käsityksemme työmarkkinoista
Itsensätyöllistämisestä puhutaan monilla aloilla nousevana ilmiönä. Parhaassa tapauksessa itsensätyöllistäjä voi luoda juuri itselleen sopivan työn. Toisaalta monella alalla itsensätyöllistäjät joutuvat laskemaan työnsä hintaa kovan kilpailun vuoksi, eikä sosiaaliturvajärjestelmä aina ole heidän kannaltaan toimiva, kirjoittaa Paul Jonker-Hoffrén.
