Kommentti: Taistelu koronaa vastaan käydään kotirintamalla

Koronavirusta voi verrata viholliseen, joka levittää paranoidista varuillaanoloa. Haastattelimme sota-aikaa Suomessa tutkinutta dosentti Sari Närettä sodan ja koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan yhtäläisyyksistä. Minkälaiset jäljet poikkeustila jättää sosiaalisiin suhteisiimme ja tunneilmastoomme?

Lapin sodassa maahan liittolaisena päästetyt saksalaiset osoittautuivat viholliseksi. Vähän samoin kävi sosiologian dosentti Sari Näreen mielestä koronan kanssa. Epidemian leviämisen alkuvaiheessa viranomaiset ja valtiovalta eivät olleet heti hereillä. Virusta tuotiin huomaamatta tuliaisena maahan matkustajaliikenteessä, vaikka sen olemassaolosta jo tiedettiin.

Vihollinen elää keskuudessamme

Olisimmeko voineet pitää koronaviruksen poissa, kuten onnistuimme jatkosodassa pitämään vihollisen itärajan takana? Rajat pantiin koronalta kiinni, kun tarpeeksi moni päättäjä ja viranomainen oppi ja havahtui ajattelemaan, mitä pahimmillaan on edessä. Ymmärrettiin, ettei viruksen torjunnassa piilottelulla ja populismilla ole sijaa.

Nyt tarvitaan kykyä mentalisointiin, eli oman ja toisten terveyttä koskevien todellisten vaarojen hahmottamista.

Näreen mukaan olennainen ero sotatilaan verrattuna koronan aiheuttamassa poikkeustilassa on, ettei vihollinen hyökkää valtion rajojen takaa, vaan se on keskuudessamme.

"Sodassa vieraiden maiden harjoittama tiedustelutoiminta ja omasta takaa harjoitettu mielialojen tarkkailu oli huipussaan. Nyt epämääräisen viruksen leviäminen tuottaa tilanteen, jossa on epäiltävä jokaista potentiaaliseksi kantajaksi, myös itseä."

Koronavirus näyttää tuottavan elämäämme sotaolojen kaltaisen pitkittyvän välitilan, jossa jatkuva varuillaanolo on uusi normaali. Näreen mukaan selviytymiseen tarvitaan nyt kykyä mentalisointiin, eli oman ja toisten terveyttä koskevien todellisten vaarojen hahmottamista.

"Mentalisointi edellyttää luovaa kuvittelua realiteettien rajoissa. Kriisin hoidossa vähemmän luovaa työtä tekevät virkamiehet tulivat vaaran ymmärtämisessä jälkijunassa poliitikkoihin ja tutkijoihin nähden", Näre sanoo.

Koronasota käydään Näreen mukaan kotirintamalla. Sisärintamat järjestäytyvät sen mukaan, kuka saa olla kotona säilössä etätöissä tai karanteenissa, kenet on komennettu työvelvollisena eturintamaan puolustamaan elämää ja ketkä ovat haavoittuneet sairaalakuntoon. Osa meistä kaatuu taistelussa virusta vastaan.

Poikkeustilassa välttelevien kiintymyssuhteiden perintö kääntyy hyödyksemme

Sodassa ihmiset menettävät arjen läheisyyden. Samankaltainen muutos läheisyydessä tulee todeksi myös koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana, kun otamme fyysistä etäisyyttä toisiimme.

Sodassa turvaton arki heijastui lasten ja vanhempien välisiin kiintymyssuhteisiin. Sota syvensi jo usein entuudestaan vältteleviä kiintymyssuhteita: läheisyyttä joutui epäilemään, sillä läheinen ei välttämättä vastannut omiin tarpeisiin. Näreen mukaan Arvo Ylpön oppi neljän tunnin syöttöväleistä opetti monet vanhemman polven edustajat jo vauvana sivuuttamaan omia tarpeitaan, kun itku jätettiin huomiotta.

Välttelevien kiintymyssuhteiden taakka kääntyy hyödyksemme: osittain siksi rajoitukset ovat meillä toimineet eikä tartuntoja ole tullut niin massiivisesti kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Poikkeustilan eristyksissä kohtaamme Näreen sanoin välttelevien kiintymyssuhteiden äärimmäisen fyysisen tilan. Välttelevät kiintymyssuhteet ovat suomalaisten historiallinen taakka, joka voi kuitenkin kääntyä poikkeustilassa hyödyksemme. Moni suomalainen on ikään kuin karaistunut selviämään näissä oloissa.

"Poikkeustilassa tämä taakka kääntyykin hyödyksemme: osittain siksi rajoitukset ovat meillä toimineet eikä tartuntoja ole tullut niin massiivisesti kuin monessa muussa Euroopan maassa", Näre arvioi.

Poikkeustila vaikuttaa tunneilmastoon

Näre muistuttaa, että poikkeustila luo otolliset olosuhteet tunnetalouden ääriolosuhteille rakkaudesta vihaan. Tunnetalous kuvaa, miten ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa syntyviä tunteita arvotetaan, minkälai­sia merkityksiä niille annetaan ja minkälaista toimintaa niistä syntyy.

Osalle lapsista vanhempien etätyö ja kotona oleminen tarjoaa kaivattua läsnäoloa ja läheisyyttä, samoin voi tapahtua myös monissa parisuhteissa. Eristäytyminen koteihin voi toisaalta myös kiristää tunneilmastoa perheissä, mikä voi ilmetä pahimmillaan monen muotoisena väkivaltana sekä päihteiden käyttönä.

"Monet lapset haavoittuvat eliniäksi", Näre sanoo.

Suomalaiset ovat pragmaattista kansaa, mikä on näkynyt historiassamme myös seksuaalikulttuurissa.

Poikkeustilalla sekä teknisten sovellusten ja digitaalisuuden lisääntymisellä ihmissuhteiden hoitamisessa voi olla Näreen mielestä myös suotuisia vaikutuksia. Suomalaiset ovat pragmaattista kansaa, mikä on näkynyt historiassamme myös seksuaalikulttuurissa. Yhden illan suhteisiin on antauduttu helposti, eikä niitä ole kovasti paheksuttu.

Kun fyysiseen lähestymiseen liittyy virusten vuoksi riskejä, saatamme jatkossa haluta tutustua virtuaalisesti pidempään ja paremmin ennen lähikontaktia, Näre pohtii.

"Kun fyysinen lähestyminen tulee virusten takia riskialttiiksi, saatetaan tulevaisuudessa tutustua virtuaalisesti pidempään ja paremmin ennen kuin lähdetään lähikontaktiin. Voisi olettaa, että tällöin partnerien kertakäyttäminen vähenee, jolloin syntyy myös vähemmän emotionaalisia haavoja."

***

Kuvat
Bannerikuva Nrd (Unsplash)
1. kuva Canva
2. kuva Chloe Evans (Unsplash)
3. kuva Inka Lähteenaro (Ilmiö)