Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

Rahapelaaminen ja rahavirrat – mitä niistä pitäisi ajatella?

Kirjoittajalta Janne Nikkinen 19.10.2018

Pelaamisen rahalliset tuotot on helpompi laskea kuin erilaiset haitat. Totuus on kuitenkin se, että suomalainen ei aina voita, vaan usein myös häviää. Rahallisten kustannusten lisäksi myös inhimillisten näkökulmat pitäisi huomioida, kun rahapelihaittoja lasketaan, kirjoittaa Janne Nikkinen.

rahapelit

Hyvikset ja pahikset – eli mistä rahapelituottojen eturistiriidoissa ei ole kyse

Kirjoittajalta Michael Egerer 15.10.2018

Koska kansalaisyhteiskuntaa rahoitetaan Veikkauksen voittovaroista, monien järjestöjen edustajat ovat moraalisesti ristiriitaisessa tilanteessa. Järjestöissä nähdään pelihaittojen vähentäminen tärkeänä, mutta samalla oman rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen huolestuttaa. Katse pitäisi nyt kääntää järjestelmän rakenteisiin. Kansalaisyhteiskunnan rahoitus olisi syytä irrottaa rahapelituottojen määrästä, kirjoittaa Michael Egerer.

start-up

Startup-yrittäjä on intohimoinen ihanneyksilö – pitäisikö meidän kaikkien olla?

Kirjoittajalta Henri Koskinen 8.10.2018

Startup-yrittäjä vakuuttaa rahoittajat innostuneisuudellaan ja intohimoisuudellaan. Ihailtu startup-kulttuuri kuvastaa nykytyöelämän tohkeisen ja omistautuneen työntekijän ideaalia, kirjoittaa Henri Koskinen.

Nuorten toteuttama poliittisuus jää helposti piiloon

Kirjoittajalta Anni Rytioja 3.10.2018

Nuorten poliittinen passiivisuus huolestuttaa, ja demokratia tuntuu olevan jatkuvassa kriisissä. Mutta onko tarpeen huolestua? Nuorten aktiivinen kansalaisuus jää niin poliitikoilta, tutkijoilta kuin toimittajilta usein huomaamatta, kirjoittavat Anni Rytioja ja Kirsi Pauliina Kallio.

yritysvastuu

Töissä: Saisinko nähdä työaikakirjanpitonne?

Kirjoittajalta Veera Adolfsen 28.9.2018

Marjut Lovion työ Fortumin vastuullisuuspäällikkönä vie häntä maailmalle tutkimaan työolosuhteita energiayhtiön toimitusketjussa. Sosiologitausta helpottaa eri kulttuuriympäristöjen ymmärtämistä, hän sanoo.

Move-testi kasaa lapsille vastuuta omasta liikkumisestaan – ja ohittaa koulujen vertailukulttuurin, jossa urheilusuorituksilla on väliä

Kirjoittajalta Lotta Haikkola 25.9.2018

Move-testi asettaa omista kehoistaan ja niiden kyvyistä joskus hyvin epävarmat lapset ja nuoret kaikkien katsottaviksi. On absurdia ajatella, että oppilaat eivät vertailisi Move-testin tuloksia keskenään ja että lapselle tai nuorelle ensisijainen asia olisi oma testitulos, kirjoittavat Lotta Haikkola ja Marja Peltola.

Genomitieto voi olla yksi motivoiva tekijä terveydestä huolehtimiseen – mutta yksinään se ei riitä

Kirjoittajalta Karoliina Snell 21.9.2018

Genomitietoon kohdistuu Suomessa kovia odotuksia: kansalaisten toivotaan muuttavan elämäntapojaan, kun he saavat tietää yksilölliset terveysriskinsä. Pelkkä genomitietoon perustuva riskiarvio ei kuitenkaan näytä riittävän muutokseen, kirjoittaa sosiologi Karoliina Snell.

geenitutkimus

Sinisilmäiset suomalaiset geenitutkimuksen kohteena

Kirjoittajalta Karoliina Snell 19.9.2018

Suomea markkinoidaan biolääketieteellisen tutkimuksen ihmemaana, jossa on geneettisesti ainutlaatuinen ja luottavainen tutkimuspopulaatio. Geenitietoja halutaan käyttää laajasti tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Koska harva kansalainen tietää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, voi luottamus olla uhanalainen, kirjoittavat Karoliina Snell ja Heta Tarkkala.

verenluovutus

Verenluovuttajat tutkimusta auttamassa

Kirjoittajalta Vera Raivola 17.9.2018

Vuosittain noin 130 000 suomalaista luovuttaa verta. Monelle verenluovutuksesta tulee tärkeä osa elämää ja hyvän mielen lähde. Muuttuuko suhtautuminen vapaaehtoiseen verenluovutukseen, jos samalla luovuttaa verta myös lääketieteelliseen tutkimukseen?