Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Mielenterveyskuntoutuksen ihanteet käytännössä
Mielenterveyskuntoutuksessa halutaan nykyään lisätä kuntoutujan osallisuutta ja tehdä päätöksiä yhdessä. Kuinka se käytännössä tapahtuu? Vuorovaikutuksen tutkijat Melisa Stevanovic ja Taina Valkeapää havaitsivat, että vuorovaikutuskumppanin osallistaminen voi myös toimia alkuperäisiä tavoitteita vastaan.
Aktiivisuusranneke ei ole oikotie itsen tuntemiseen
Itsenmittaaminen on yksi 2010-luvun suurista hyvinvointitrendeistä. Unimittarit ja aktiivisuusrannekkeet nähdään keinona oppia lisää itsestään ja omasta kehostaan. Aktiiviset mittaajat puhuvat kuitenkin tiedon karttumisen ohella myös jatkuvasta itseen liittyvästä epäilystä, kirjoittaa Harley Bergroth.
90-luvun tyttöenergiakulttuuri oli ystävyyden juhlaa
Tyttöenergia tai ”girl power” nousi populaarikulttuurin ilmiöksi 1990-luvun puolivälissä, kun Spice Girls valloitti maailmaa. Se päästi tytöt uudella tavalla ääneen niin bändeissä, TV-sarjoissa, elokuvissa kuin nuortenkirjoissakin. Feminismistä puhumista välteltiin, mutta tyttöenergia kasvatti silti aiempaa tasa-arvotietoisemman sukupolven, kirjoittaa Aino Tormulainen.
Itsensätyöllistäminen haastaa käsityksemme työmarkkinoista
Itsensätyöllistämisestä puhutaan monilla aloilla nousevana ilmiönä. Parhaassa tapauksessa itsensätyöllistäjä voi luoda juuri itselleen sopivan työn. Toisaalta monella alalla itsensätyöllistäjät joutuvat laskemaan työnsä hintaa kovan kilpailun vuoksi, eikä sosiaaliturvajärjestelmä aina ole heidän kannaltaan toimiva, kirjoittaa Paul Jonker-Hoffrén.
Mielenterveysvlogit tarjoavat monelle nuorelle vertaistukea ja toivoa
Moni suosittu vloggaaja on kertonut viime vuosina mielenterveysongelmistaan, ja aiheesta vloggataan nyt avoimesti. Vlogikulttuuri voi tarjota nuorille paikan, jossa kertoa kokemuksistaan ja tulla nähdyksi. Nuorten ei kuitenkaan voi odottaa ratkaisevan sen avulla itse ongelmiaan ilman turvallisten aikuisten ja yhteiskunnan rakenteiden tukea, kirjoittaa Ronja Mäkinen.
Järkevä päätös: kuinka rokoteikäiset tytöt pohtivat HPV-rokotteen ottamista
HPV-rokote annetaan Suomessa 11–12-vuotiaille tytöille, joiden odotetaan pohtivan järkevästi rokotteen ottamista. Kaikki eivät halua rokotetta. Myös rokotteesta kieltäytymistä perustellaan yksilölle järkevimmällä tavalla suojautua kohdunkaulansyöpää vastaan. Kyse ei siis ole yksioikoisesti rokote- tai tiedevastaisuudesta.
Uudistumiskyky auttaa organisaatiota pärjäämään epävarmuudessa
Työelämässä muutokset seuraavat toistaan kiihtyvällä tahdilla. Jotta muutosvoimien kanssa pärjätään, työyhteisöissä kannattaisi muun muassa huolehtia hyvästä vuorovaikutuksesta ja työkulttuurista, hyödyntää kaikkien työntekijöiden kykyä ennakoida muutoksia, sekä ylläpitää aktiivisesti kumppanuuksia, kirjoittaa Minna Janhonen.
Älykoti muuttaa yksityisyyden rajoja perheen sisällä
Haluaisitko, että kanssasi asuva voi seurata reaaliaikaisesti, missä huoneessa kulutat sähköä? Älykoti mahdollistaa jo tämän ja paljon muutakin. Mitä älykkään asumisen teknologiasta voi seurata, kun se kietoutuu osaksi kotitalouden ihmissuhteita?
Kertooko kansalaisuus lojaliteetista?
Suomessa elävät nuoret Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset kokevat kaksoiskansalaisuuden identiteetilleen tärkeänä eivätkä haluaisi luopua kummastakaan kansalaisuudestaan. Moni nuori korostaa, ettei lojaalius jotain valtiota kohtaan ole muodollisesta kansalaisuudesta kiinni, kirjoittavat nuoria kaksoiskansalaisia tutkineet Jussi Ronkainen ja Marko Kananen.
