Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Itsensätyöllistäminen haastaa käsityksemme työmarkkinoista
Itsensätyöllistämisestä puhutaan monilla aloilla nousevana ilmiönä. Parhaassa tapauksessa itsensätyöllistäjä voi luoda juuri itselleen sopivan työn. Toisaalta monella alalla itsensätyöllistäjät joutuvat laskemaan työnsä hintaa kovan kilpailun vuoksi, eikä sosiaaliturvajärjestelmä aina ole heidän kannaltaan toimiva, kirjoittaa Paul Jonker-Hoffrén.
Mielenterveysvlogit tarjoavat monelle nuorelle vertaistukea ja toivoa
Moni suosittu vloggaaja on kertonut viime vuosina mielenterveysongelmistaan, ja aiheesta vloggataan nyt avoimesti. Vlogikulttuuri voi tarjota nuorille paikan, jossa kertoa kokemuksistaan ja tulla nähdyksi. Nuorten ei kuitenkaan voi odottaa ratkaisevan sen avulla itse ongelmiaan ilman turvallisten aikuisten ja yhteiskunnan rakenteiden tukea, kirjoittaa Ronja Mäkinen.
Järkevä päätös: kuinka rokoteikäiset tytöt pohtivat HPV-rokotteen ottamista
HPV-rokote annetaan Suomessa 11–12-vuotiaille tytöille, joiden odotetaan pohtivan järkevästi rokotteen ottamista. Kaikki eivät halua rokotetta. Myös rokotteesta kieltäytymistä perustellaan yksilölle järkevimmällä tavalla suojautua kohdunkaulansyöpää vastaan. Kyse ei siis ole yksioikoisesti rokote- tai tiedevastaisuudesta.
Uudistumiskyky auttaa organisaatiota pärjäämään epävarmuudessa
Työelämässä muutokset seuraavat toistaan kiihtyvällä tahdilla. Jotta muutosvoimien kanssa pärjätään, työyhteisöissä kannattaisi muun muassa huolehtia hyvästä vuorovaikutuksesta ja työkulttuurista, hyödyntää kaikkien työntekijöiden kykyä ennakoida muutoksia, sekä ylläpitää aktiivisesti kumppanuuksia, kirjoittaa Minna Janhonen.
Älykoti muuttaa yksityisyyden rajoja perheen sisällä
Haluaisitko, että kanssasi asuva voi seurata reaaliaikaisesti, missä huoneessa kulutat sähköä? Älykoti mahdollistaa jo tämän ja paljon muutakin. Mitä älykkään asumisen teknologiasta voi seurata, kun se kietoutuu osaksi kotitalouden ihmissuhteita?
Kertooko kansalaisuus lojaliteetista?
Suomessa elävät nuoret Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset kokevat kaksoiskansalaisuuden identiteetilleen tärkeänä eivätkä haluaisi luopua kummastakaan kansalaisuudestaan. Moni nuori korostaa, ettei lojaalius jotain valtiota kohtaan ole muodollisesta kansalaisuudesta kiinni, kirjoittavat nuoria kaksoiskansalaisia tutkineet Jussi Ronkainen ja Marko Kananen.
Viides kolonna? Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset politiikan pelinappuloina
Voiko kaksoiskansalainen toimia Suomessa sotilasvirassa? Venäjän ulkopolitiikan muuttuminen on tehnyt kaksoiskansalaisten asemasta Suomessa poliittisen kiistakapulan, ja siitä kärsivät tavalliset ihmiset, kirjoittavat sosiologit Jussi Ronkainen ja Marko Kananen.
Mitä luontodokumentit kertovat suhteesta luontoon ja eläimiin?
Luontodokumentit ovat monelle urbaanille nykyihmiselle merkittävä villieläinten kohtaamispaikka, sillä lemmikkejä lukuunottamatta eläimet ovat pitkälti kadonneet arkielämästä. Ihmisten jäljet rajataan luontoa kuvatessa yleensä tarkasti pois, ja luonto ja eläimet nähdään ihmisistä erillisinä.
Uhka turvallisuudelle vai kotouttamisen keino? Kaksoiskansalaisuuden lyhyt historia
Kaksoiskansalaisuutta vastustettiin pitkään kansainvälisessä politiikassa. Voimistuneen globalisaation myötä vuosituhannen vaihteessa oltiin jo tilanteessa, jossa suurin osa valtioista hyväksyi kaksoiskansalaisuuden ja näki siinä etuja. Nykyisessä keskustelussa Suomessa painottuvat jälleen uhkakuvat ja haasteet, kirjoittavat kaksoiskansalaisuutta tutkineet sosiologit Jussi Ronkainen ja Marko Kananen.
