Syntyvyydestä sterilointeihin: suomalaisten lisääntyminen tilastojen valossa

Uutisilta syntyvyyden laskusta ei ole voinut välttyä. Mutta tiesitkö, että alle 20-vuotiaille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä on tällä vuosituhannella puolittunut tai että Suomessa tehdään vähemmän hedelmöityshoitoja kuin muissa Pohjoismaissa? Mika Gissler ja Anna Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta avaavat suomalaisten lisääntymiseen liittyviä numeroita.

 

Suomessa lasten lukumäärä on vähentynyt nopeasti. Kokonaishedelmällisyyslukumme – eli luku, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elinaikanaan nykyisen hedelmällisyyden vallitessa – on ollut alle väestön uusiutumistason 2,1 vuodesta 1969 alkaen.

Uusiutumistaso tarkoittaa sitä, kuinka suuri keskimääräisen hedelmällisyyden pitäisi olla, jotta senhetkisellä kuolleisuudella väestö pysyy vakaana ilman maahanmuuton vaikutusta. Viimeisen 50 vuoden aikana väestönkasvu onkin johtunut eliniän pitenemisestä ja maahanmuutosta, ei korkeasta syntyvyydestä.

Viime vuosien väestökehitys on ollut Suomessa poikkeuksellinen. Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen synnytyksiä oli aiempia vuosia enemmän, ja vuoden 2010 kokonaishedelmällisyysluku 1,87 oli korkeampi kuin kertaakaan sitten 1970-luvun. Vuodesta 2010 vuoteen 2018 syntyneiden määrä laski kuitenkin yli neljänneksellä.

Tilastokeskuksen alkuvuoden 2019 ennakkotilastojen mukaan tänä vuonna syntyneiden vauvojen lukumäärä vähenee edellisvuodestakin lähes viidellä prosentilla. Kun vuoden 2012 heinäkuussa syntyi runsaat 5 400 lasta, viime vuoden heinäkuussa syntyi vain hiukan yli 4 100 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku näyttää laskevan selvästi alle 1,4:n vuonna 2019.

Viimeisen 50 vuoden aikana väestönkasvu on Suomessa johtunut eliniän pitenemisestä ja maahanmuutosta, ei korkeasta syntyvyydestä.

Synnytysten määrä on vähentynyt kaikilla alle 40-vuotiailla. Vuodesta 2010 vuoteen 2018 ikäryhmän kokoon suhteutettu syntyneiden määrä väheni 20–24-vuotiailla 37 prosenttia, 25–29-vuotiailla 31 prosenttia, 30–34-vuotiailla 21 prosenttia ja 35–39-vuotiailla 9 prosenttia. Sen sijaan 40 vuotta täyttäneillä synnyttäneisyys on kasvanut kymmenyksellä. Tämän vaikutus syntyneiden lasten kokonaismäärään on kuitenkin vähäinen, sillä vain alle viisi prosenttia lapsista syntyy 40 vuotta täyttäneille synnyttäjille.

Synnytysten määrän väheneminen saattaa myös vaikuttaa synnytyssairaalaverkostoon. Etelä-Karjalan keskussairaalan ja Lapin sairaalan synnytysmäärät ovat jo alle päivystysasetuksen tuhannen synnytyksen rajan ja Lohjan sairaalakin vain hiukan sen yli.

Synnytykseen päättyneiden raskauksien osuus synnytysten ja keskeytysten yhteismäärästä vuonna 2000 ja 2018 (lähde: THL:n lisääntymistilastot)

Raskaudenkeskeytyksetkin vähenivät

Vuonna 2018 tehtiin 8 602 raskaudenkeskeytystä. Tämä tarkoittaa 7,6 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä eli 15–49-vuotiasta naista kohti. Niin keskeytysten kokonaismäärä kuin väestöön suhteutettu määrä oli matalin sen jälkeen, kun nykyinen raskaudenkeskeytyksiä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 1970.

Erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt: vuosikymmenen alusta keskeytysten määrä on puolittunut 6,4 keskeytykseen tuhatta 15–19-vuotiasta kohti. Eniten keskeytyksiä tehdään 20–24-vuotiaille, 13,5 tuhatta vastaavanikäistä naista kohti vuonna 2018. Tätä vanhempien ikäryhmien keskeytysluvut ovat pysyneet varsin muuttumattomina.

Useampi kuin joka kolmas (38 %) raskaudenkeskeytyksistä tehdään naisille, joille oli tehty keskeytys jo aiemmin. Joka yhdeksännelle alle 20-vuotiaalle raskauden keskeyttäneelle on tehty aikaisempi keskeytys. Naisista, joiden raskaus keskeytettiin vuonna 2018, noin kymmenesosa oli synnyttänyt kahden vuoden sisällä ja 8,4 prosentille oli tehty aikaisempi raskaudenkeskeytys vuosina 2017–2018.

Keskeytykseen tai synnytykseen päättyneistä raskauksista 85 prosenttia päätyy synnytykseen. Osuus on vaihdellut 84 prosentin ja 86 prosentin välillä viimeiset kolme vuosikymmentä. Alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä synnytykseen päättyvien raskauksien osuus on pysynyt samana, eli noin 40 prosenttia alle 20-vuotiaiden raskauksista päättyy synnytykseen. 20–29-vuotiaiden ryhmässä synnytykseen päättyvien raskauksien osuus on vähentynyt ja 35 vuotta täyttäneillä kasvanut, mikä heijastelee lapsenhankinnan lykkäämistä.

Lähes kaikissa Euroopan maissa varhaisen raskauden keskeytyksen saa halutessaan. Suomessa siihen tarvitaan laissa mainittu peruste.

Kuukausittain tarkasteltuna vuosina 2016 ja 2017 helmi-maaliskuussa alkunsa saaneista raskauksista 83 prosenttia päätyi synnytykseen. Osuus syys-lokakuussa alkaneilla raskauksilla oli tätä korkeampi, yli 85 prosenttia. Tämä puhuu puolestaan synnytysten täsmäyttämisestä kesälle. Nykyisin eniten lapsia syntyy heinä-elokuussa, kun 1990-luvulle saakka syntyneiden piikki oli maaliskuussa.

Suurin osa keskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein. Suomen keskeytyslainsäädäntö on vuodelta 1970 ja kaipaisi uudistamista. Viime vuosina mm. Irlanti ja Islanti ovat liberalisoineet lainsäädäntöään. Yleisin viikkoraja on 12, mutta Islannissa raja on jopa 22 viikkoa.

Lähes kaikissa Euroopan maissa varhaisen raskauden keskeytyksen saa halutessaan. Suomessa sen sijaan keskeytykseen tarvitaan laissa mainittu peruste. Laki edellyttää perusteen lisäksi yhden tai kahden lääkärin hyväksynnän naisen päätökselle sekä keskeytysten hoidon keskittämistä sairaaloihin. Nämä vaatimukset ovat nykytilanteessa tarpeettomia, ja ne pitäisi poistaa.

Pieni lapsi keinussa

Hedelmöityshoitojen määrä on vähentynyt

Aloitettujen hedelmöityshoitojen kokonaismäärä on vähentynyt huippuvuosista. Vuositasolla hedelmöityshoitoja eli koeputkihedelmöityksiä (IVF, ICSI ja pakastetun alkion siirto) ja inseminaatioita aloitetaan hiukan yli 13 000 kappaletta. Tämä on yli tuhat hoitokertaa vähemmän kuin enimmillään.

Kun lapsenhankintaa lykätään, on lapsettomuushoitojen tarve kasvanut. Tämä ei kuitenkaan näy tilastoissa. Suomi onkin jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista aloitettujen hoitojen määrässä. Suomi on myös ainoa Pohjoismaa ilman syklikohtaista hedelmöityshoitorekisteriä. Ilman sitä ei saada tietoa esimerkiksi hoitoja saaneista naisista tai pariskunnista tai raskausluvusta useamman hoitokerran jälkeen.

Noin 18 prosenttia hedelmöityshoidoista johtaa lapsen syntymään. Osuus on yli 20 prosenttia koeputkihedelmöityksissä ja noin 10 prosenttia inseminaatioissa. Yhteensä hoidosta syntyy vuosittain lapsia noin 2 500. Lukumäärä on pysynyt samana viimeiset kymmenen vuotta.

Mies ja kaksi lasta järven rannalla

Miehiä steriloidaan enemmän kuin naisia

Sterilointeja on tehty viime vuodet noin 4 550 vuodessa. Naisille tehtävien sterilointien lukumäärä on vähentynyt nopeasti: kun vuonna 1996 tehtiin yli 12 500 sterilointia, oli niitä kymmenen vuotta myöhemmin 3 824 ja vuonna 2018 enää 1 675. Trendiä selittänevät muun muassa ehkäisymenetelmien valikoiman laajeneminen ja lasten hankkiminen myöhäisemmällä iällä sekä hysteroskooppisen sterilointimenetelmän (Essure) poistuminen markkinoilta kesällä 2017.

Miesten steriloimiset olivat harvinaisia tapauksia vielä 1990-luvun alkupuolella, jolloin miesten osuus kaikista steriloimisista oli 5 prosenttia. 20 prosentin osuus saavutettiin vuonna 2001 ja 30 prosentin osuus vuonna 2007. Miehille tehtävien sterilointien osuus ylitti naisten sterilointien osuuden ensi kertaa vuonna 2016, ja osuus kasvoi edelleen vuonna 2018, jolloin se nousi 63 prosenttiin kaikista steriloinneista.

Miesten steriloimiset olivat harvinaisia tapauksia vielä 1990-luvun alkupuolella.

Vuonna 2018 yleisin steriloinnin peruste oli vähintään 30 vuoden ikä sekä miehillä (97,0 %) että naisilla (88,1 %). Naisista 49 prosentille tehtiin sterilointi kolmen lapsen synnyttämisen tai kolmen alaikäisen lapsen perusteella. Miesten steriloinneissa 34 prosentissa perusteena käytettiin kolmea alaikäistä lasta.

Alle 30-vuotiaiden steriloimiset ovat harvinaisia, sillä steriloimislain ikäperuste on Suomessa edelleen 30 vuotta. Vuonna 2018 steriloitiin 27 miestä ja 101 naista, jotka eivät olleet täyttäneet 30 vuotta.

Kahden pariskunnan varjo kadulla

Lopuksi

Tässä esiteltyjen osoittimien mukaan suomalaisten seksuaali- ja lisääntymisterveys on pääosin hyvällä mallilla.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman 2014-2020 mukaan "lisääntymisterveyteen liittyvien oikeuksien ja seksuaalioikeuksien keskeinen sisältö on, että jokaisella yksilöllä tai parilla on oikeus tietoisesti ja vastuullisesti päättää omaan elämäänsä liittyvistä asioista. Näihin kuuluvat esimerkiksi läheisen ihmissuhteen solmimisesta, avioitumisesta, lasten hankkimisesta ja ehkäisyn käytöstä. Seksuaalioikeuksilla pyritään lisäksi mm. suojeleman yksilön oikeutta kehon koskemattomuuteen, seksuaaliseen turvallisuuteen, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen sekä seksuaaliseen hyvinvointiin."

Kaikista näistä ei kerätä tietoja tilastoihin ja rekistereihin. Koko väestölle tai väestöryhmille suunnatuissa kysely- ja haastattelututkimuksissa pitäisikin aina olla seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä. Niiden avulla voimme täydentää kuvaamme suomalaisten seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä.

***

Lisääntymisen tulevaisuus -teemaviikko Ilmiössä 9.–15.12.2019

Miltä näyttää lisääntymisen tulevaisuus Suomessa ja maailmalla? Perheellistymisen myöhentyminen ja hedelmällisyyden lasku huolettavat kaikkialla läntisessä maailmassa. Ympäristön kestokyvyn näkökulmasta väestönkasvu taas voi olla yhteiskunnallinen ongelma.

Lisääntymisen tulevaisuus -teemaviikon jutuissa tähyillään lisääntymisen näkymiä ekologisen kriisin, biokapitalismin ja laskevan syntyvyyden aikakaudella. Järjestämme teemaviikon yhdessä eri tieteenaloja yhteen tuovan Lisääntymisen tulevaisuus -hankkeen kanssa. Kaikki teemaviikolla ilmestyneet jutut löydät täältä.

***

Kuvat järjestyksessä: 1. kuva THL (tilasto), 2. kuva Kuvia Suomesta -palvelu, 3. ja 4. kuvat Canva

Kirjoittajat

Mika Gissler

Mika Gissler on tutkimusprofessori THL:n tilastot ja rekisterit -yksikössä. Hän on työskennellyt lisääntymistilastojen parissa vuodesta 1991 lähtien.

Kuva: Harriet Järf

Anna Heino

Anna Heino on erikoissuunnittelija THL:n tilastot ja rekisterit -yksikössä.

Lue seuraavaksi

Avainsanat: lisääntyminen terveys väestö

ja – 10.12.2019