DocPoint: Kaupungeissa asuminen vaikeutuu, kun asunnoista tulee pääoman kaatopaikkoja

Dokumenttielokuva Push seuraa YK:n erityisraportoijaa maailmanlaajuisen asunto-ongelman juurille. Kun asunnoista tulee puhtaita sijoitusinstrumentteja, edes kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö ei kykene patoamaan globaaleja pääomavirtoja, jotka pian syrjäyttävät kaupunkien asukkaiden tarpeet.

 

Mitä yhteistä on tietoteknologiayritys Applella, Englannin kuningatar Elizabethilla, meksikolaisella huumekartellipomo Rafael Caro-Quinterolla ja popsensaatio Shakiralla? Ainakin se, että kaikkien rahoista suuri osa on kiinni kaupunkien rakennetussa ympäristössä eli hotelleissa, kauppakeskuksissa, ravintoloissa ja ennen kaikkea asunnoissa. Ja se, että veroja kiertääkseen heistä jokainen on tehnyt sijoituksensa veroparatiisiyritysten kautta. Näin väittää tappouhan alla elävä italialaiskirjailija Roberto Saviano, joka tunnetaan parhaiten maansa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevista paljastuksistaan.

Saviano on yksi dokumentaristi Fredrik Gerttenin ohjaamassa, globaalia asuntokriisiä tarkastelevassa Push-dokumentissa esiintyvistä asiantuntijoista. Elokuvan päähenkilö on asumisesta vastaava YK:n erityisraportoija Leilani Farha, jonka matkaa globaalin asunto-ongelman synkkään ytimeen dokkarissa seurataan.

Elokuvan alussa Farha tutkii kotikaupunkinsa Toronton asuntomarkkinakehitystä. Viimeisen 30 vuoden aikana torontolaisten kotitalouksien vuositulot ovat nousseet 133 prosenttia, kun taas asuntojen hinnat ovat nousseet 425 prosenttia. Tavallisen työssäkäyvän on siis lähes mahdotonta löytää kaupungista kotia.

Samalla gentrifikaatiosta eli kaupungin luokkamuutoksesta vainun saaneet kiinteistönomistajat käyttävät valehtelua, uhkailua ja kiristystä häätääkseen kaupungin köyhät ja pienituloiset vuokralaiset asunnoistaan, jotta asunnot voidaan myydä voitolla eteenpäin.

Henkilö katsomassa ikkunasta ulos. Hänellä on vakava ilme.

Aivan uudenlainen hirviö

Kenellä on varaa asua Torontossa, kuka hyötyy asumisen tähtitieteellisestä hinnasta ja keitä varten tulevaisuuden kaupunkeja rakennetaan, Farha kysyy. YK:n istunnoissa kysymykset kaikuvat kuitenkin kuuroille korville. Niinpä hän lähtee tapaamaan maailman suurten kaupunkien asukkaita, talonvaltaajia, aktivisteja, ruohonjuuritason toimijoita ja radikaaleja päättäjiä, jotka yrittävät ratkoa asunto-ongelmaa.

Hän tapaa esimerkiksi Barcelonan pormestari Ada Colaun, joka nousi politiikkaan aktivistina ja Airbnb:n kriitikkona ja pyrkii nyt paikallispolitiikassa rajoittamaan turismin ja gentrifikaation tekemiä tuhoja kotikaupungissaan.

Elokuvan edetessä Farhalle ja katsojalle valkenee asunto-ongelmavyyhdin monimutkaisuus. Kuten dokumentissa haastateltu globalisaation ja kaupungistumisen tutkijakonkari, sosiologi Saskia Sassen toteaa, kaupunkien asukkaita ei enää vainoa ainoastaan gentrifikaatio, vaan myös aivan toisen mittaluokan hirviö nimeltään finansialisaatio.

Myrskyisässä globaalissa taloustilanteessa osakkeet ovat epävarma sijoituskohde ja sijoitusrahastot tunnettuja epäonnistumisista riskienhallinnassa. Mihin miljonäärit, oligarkit, despootit, kuninkaalliset, poptähdet ja rikollispomot voivat nyt turvallisesti laittaa rahansa? Vastaus löytyy kaupunkien rakennetusta ympäristöstä. Kun ihmiskunta pakkautuu kaupunkeihin, kaupunkimaan ja kiinteistöjen arvo jatkaa nousuaan. Kaupungistuvassa maailmassa rakennetusta ympäristöstä on tullut varma kaatopaikka ylimääräiselle kahisevalle.

Pukuun pukeutunut henkilö korkealla sijaitsevalla parvekkeella.

Kyseessä ei ole tavanomainen sijoitustoiminta, jossa pyritään ostamaan asuntoja halvalla ja myymään tai vuokraamaan voitolla. Finansialisaatiossa asunnoista tulee puhtaita sijoitusinstrumentteja, eli niitä ei osteta asuinkäyttöön itselle tai vuokrattavaksi muille, vaan ylimääräisen pääoman varastointiin. Gerttenin haastattelema taloustieteilijä Jospeh Stiglitz kertoo, että tällainen asuntojen äärimmäinen hyödykkeistäminen vieraannuttaa asuntojen omistajat kaupunkien asukkaista. Asunnon arvo sijoitusinstrumenttina on tärkeämpää kuin sen käyttöarvo kotina.

Tästä seuraa esimerkiksi, että samaan aikaan kun häädöt, nouseva asumisen hinta ja asuntojen purkaminen ajavat yhä useampia ulos kotikaupungeistaan tai jopa kodittomiksi, tuhannet asunnot seisovat tyhjillään.

Toisaalta kalliit asunnot nostavat myös ympäröivän kaupunkimaan arvoa. Kun esimerkiksi Lontoon keskustasta on tullut yksi maailman parhaita sijoituskohteita, kaupunki on jyrännyt keskustan läheisyydessä sijaitsevia kunnan vuokrataloalueita vapauuttaakseen maata uusille ulkomaisten sijoittajien suosimille tornitalokiinteistöille.

Näkymä öisestä Lontoosta. Kadulla punaisia kaksikerrosbusseja.

Kuolevat kaupungit

Mikäli asuntojen ­finansialisaation trendi jatkuu tarpeeksi pitkään, kaupungit kuolevat. Push näyttää, kuinka tämä on jo tapahtumassa suurkaupunkien keskustoissa. Esimerkiksi Lontoossa on autioituneita alueita, joissa kymmenien miljoonien puntien asunnot ammottavat tyhjillään. Ennen alueilla asuttiin, rakennusten kivijaloissa oli palveluita ja kaduilla elämää.

Lainoppinut Farha näkee asumisen ihmisoikeutena, kuten myös YK. Maailmanympärimatkallaan Farha kuitenkin ymmärtää epämieluisan totuuden. Kansainväliset ihmisoikeuslait eivät ole kehittyneet vastaamaan asumisen finansialisaatioon.

Kuten dokumentissa haastateltu sosiologi Sassen valottaa, ongelma on se, että valtaapitävillä ja  hyvin varakkailla tahoilla on usein paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädäntöön kuin tavallisella kansalaisella. Asumisen finansialisaatio tapahtuu maailmassa, jossa sääntelemättömät markkinat ja turboahdettu kapitalismi saavat lain suojin tehdä tuhojaan yhdelle ihmisen perustarpeista, asumiselle.

Push ei anna suoria ratkaisuja ongelmaan, mutta se osoittaa, että tarvitsemme ruohonjuuritason toimijoita, tavallisia kaupunkilaisia, tutkijoita, suoraselkäisiä päättäjiä ja aktivisteja, jotka nostavat asunto-ongelman julkisen keskustelun ytimeen. Tarvitsemme liikehdintää, painostusta, äänekkyyttä ja näkyvyyttä. Ja lopulta rohkeutta olla myymättä kaupunkejamme.

***

Push-dokumentti esitetään DocPoint-dokumenttielokuvafestivaalilla keskiviikkona 29.1., torstaina 30.1. ja sunnuntaina 2.2. Lue lisää täältä.

DocPoint-festivaali järjestetään Helsingissä 27.1.–2.2.2020.

 

***

Kuvat: Push-elokuvan pressimateriaalia

Kirjoittaja

thumbnail_20200114_095353

Mika Hyötyläinen

Mika Hyötyläinen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, Alternatives-projektissa. Mika tutkii maa- ja asuntopolitiikkaa ja vaihtoehtoja yksityiselle maanomistukselle kaupungeissa. Lisää Alternatives-projektista täällä.

Lue seuraavaksi

Avainsanat: asuminen docpoint kapitalismi katsottua kaupungit

– 20.1.2020