Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Demonisointia, ”jengiepidemiaa” ja nuorison nurkkaan ajoa: räpin ja jengirikollisuuden oletetusta yhteydestä
Rap-musiikki, kulutuskulttuuri ja näiden yhteys erilaisiin rikoksiin ovat herättäneet keskustelua mediassa viime vuosina. Erica Åbergin ja Annukka Saariston kirjoitus pyrkii antamaan näkökulmia näiden ilmiöiden tarkasteluun pohtimalla sitä, miten nuorista ja heidän kiinnostuksenkohteistaan puhutaan mediassa ja millaisia seurauksia yhteiskunnan yleistyneellä jengipuheella on nuorten elämään.
Jengi: Miten slangisanasta tuli sotkuinen sosiaalinen ongelma
Mitä jengi tarkoittaa ja miten siitä rakentui sosiaalisia ongelmia ylimalkaisesti kuvaava käsite? Artikkelissaan Mikko Salasuo tarkastelee jengin sosiaalisten merkitysten rakentumista viime vuosisadan alusta 2020-luvulle. Ulkomailta suomen kieleen lainattu käsite viittasi alun perin neutraalisti porukkaan tai ryhmään, mutta sotien jälkeen siihen alettiin sovitella ja liittää erilaisia sosiaalisiin ongelmiin liittyviä merkityksiä.
Kommentti: Kouludemokratia tarvitsee uusia muotoja
Nykyisellään kouludemokratia rakentuu vahvasti oppilaskunnan hallituksen ympärille. Onnistunut kouludemokratia vaatii kuitenkin moninaisia toteutumismuotoja, kirjoittavat Ville Mäki ja Sari Hietamäki.
Töissä | Mielenterveysyhdistyksessä työskentelevä Harley Bergroth: ”Sosiologia tukee näkökulman vaihtamisen taitoa”
Sosiologiasta väitellyt Harley Bergroth työskentelee Mieli Lounais-Suomen mielenterveys ry:ssä vastaavana vapaaehtoistyön koordinaattorina ja kriisityöntekijänä. Yhteiskuntatieteellisillä tulokulmilla on paljon annettavaa kohtaamistyöhön.
Aivokulttuurissa työntekijöitä herätellään tarkkailemaan ylikuumentuvia aivojaan
Aivotutkimuksen kehittyessä aivoja koskeva tieto on levinnyt tutkimuslaboratorioista yhteiskuntaan. Viime vuosina puhe aivoista on yleistynyt etsittäessä ratkaisuja työelämän kipukohtiin, kuten työuupumukseen. Aivoterveysvinkit houkuttelevat tulkitsemaan ja huoltamaan itseä neurobiologisena työkansalaisena, jonka velvollisuutena on hallinnoida huokoista rajaa itsen ja työn välillä, kirjoittaa Venla Okkonen.
Kommentti: Kuka lietsoo metsäsotaa?
Matti Vanhasen syyskuinen Helsingin Sanomien kirjoitus “Suomi tarvitsee kansallisen metsärauhan” väittää, että Suomen nielu- ja monimuotoisuustavoitteisiin sisältyy puutteellisen tiedon vuoksi merkittäviä riskejä. Tällainen tieteellistä tietoa väheksyvä puhetapa on laajemmin jaettu käytäntö, joka pyrkii oikeuttamaan suomalaisen metsänkäytön vallitsevaa tilaa. Puhetavalla on vakavia seurauksia demokratialle, luonnon monimuotoisuudelle ja tieteen asemalle yhteiskunnassa.
Kommentti: Seksityökeskustelu ansaitsee moniäänisyyttä
Viimeaikaiset mielipidekirjoitukset seksityöstä ovat osoittaneet, miten keskustelut seksityöstä voivat takertua ihmiskaupan ja vapaaehtoisen seksin myymisen jaotteluun. Keskusteluissa onkin kysymys siitä, millaisia kokemuksia voidaan kertoa, kenen kertomusta uskotaan ja kenellä ylipäätänsä on mahdollisuus päästä turvallisesti ääneen.
Tasa-arvon takapakkia vai globaalia valtapeliä? Viisi näkökulmaa anti-gender-liikehdinnän (toisin) ymmärtämiseksi
Konservatiivinen, laajasti rahoitettu ja hyvin järjestäytynyt anti-gender-liikehdintä pyrkii heikentämään naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeuksia eri puolilla maailmaa. Matti Pihlajamaa kertoo tekstissään, mitä jokaisen anti-gender-liikehdinnästä ja sen torjunnasta kiinnostuneen olisi hyvä tietää ilmiön ajankohtaisesta tutkimuksesta.
Ukrainalaisten pakolaisten tekemä hoivatyö jää tunnustamatta
Keskustelu Ukrainan pakolaisista keskittyy usein tuen nopeaan mobilisointiin pakolaisia vastaanottavissa yhteiskunnissa. On myös tärkeää kysyä, kuka kantaa vastuun ukrainalaisten pakolaisten sosiaalisesta tuesta pitkällä aikavälillä. Sotaa paenneet tekevät itse jatkuvaa hoivatyötä, joka jää tunnistamatta ja tunnustamatta. Samalla he ovat jäämässä epävarmojen työmarkkinoiden vangiksi.