Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Katsottua: Amerikkalainen tehdas – takana loistava tulevaisuus
Amerikkalainen tehdas -dokumentissa autotehtaalta työttömäksi jääneistä ohiolaisista tulee kiinalaisomisteisen lasitehtaan palkollisia, jotka joutuvat sopeutumaan myös kiinalaisten sanelemiin työehtoihin. Dokumentin katsonut sosiologi Olli Herranen pohtii, onko samanlaista kehitystä edessä myös koronan jälkeisillä työmarkkinoilla.
Kommentti: Taistelu koronaa vastaan käydään kotirintamalla
Koronavirusta voi verrata viholliseen, joka levittää paranoidista varuillaanoloa. Haastattelimme sota-aikaa Suomessa tutkinutta dosentti Sari Närettä sodan ja koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan yhtäläisyyksistä. Minkälaiset jäljet poikkeustila jättää sosiaalisiin suhteisiimme ja tunneilmastoomme?
Älypuhelimet muuttavat vuorovaikutuksen sääntöjä ja teettävät uudenlaista kasvotyötä
Ärsyynnytkö, jos keskustelukumppanisi alkaa lounaspöydässä käyttää puhelintaan ja takellella vastauksissaan? Tuntuuko, että puhelimen herättämät tunteet on kuitenkin paras piilottaa? Tahmea medialaite, sivustakatsojan pimento ja älypuhelinajan kasvotyö ovat uusia käsitteitä, jotka tekevät näkyväksi nykyajan kasvokkaisen vuorovaikutuksen ilmiöitä.
Kommentti: Reagoimme ulkonäöllä kriisiin – mistä #koronalooks kertoo?
Monen pukeutuminen ja ulkonäkö muuttui koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan myötä. Mediassa meille jaetaan ohjeita, miten voisimme näyttää mahdollisimman hehkeiltä web-kameroiden edessä etäpalavereissa. Muuttaako koronakriisi suhtautumistamme ulkonäköön? Mistä on kyse #koronalooks-ilmiössä? Haastattelimme ulkonäön sosiaalisista normeista väitöskirjaa tekevää Erica Åbergia.
Pandemia tekee näkyväksi, miten sidoksissa olemme mikrobeihin
Ihmisten tavat ja toiminta muovaavat bakteerien, virusten ja muiden mikrobien olosuhteita, esimerkiksi niiden mahdollisuuksia liikkua ihmisestä tai paikasta toiseen. Mikrobit taas vaikuttavat niin ihmiskehon toimintaan kuin ilmastonmuutokseenkin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus toisintuu eri puolilla maailmaa myös ihmisten suhteissa mikrobeihin: joidenkin on helpompi vältellä bakteerien tai virusten aiheuttamia tauteja kuin toisten.
Koronapandemia ja arjen ristiriidat
Voiko läheisen menettänyttä ystävää lohduttaa kasvokkain? Saako lapsi leikkiä kenenkään kanssa? Koronapandemia on tuonut mukanaan uudenlaisia moraalisia pohdintoja, kun ihmiset joutuvat arvioimaan tartuntariskiä suhteessa muuttuvaan ymmärrykseen vaarallisista läheisyyden tavoista ja velvollisuuksiinsa muita ihmisiä kohtaan.
Lasten globaalitietoisuus: miltä maailma näyttää lasten omasta tietokulttuurista katsottuna?
Älypuhelimen kautta alakouluikäiset lapset päätyvät helposti globaalin maailman tapahtumien äärelle. Anna Lundénin pro gradu -työhönsä haastattelemat kuudesluokkalaiset halusivat pysyä perillä maailman menosta, mutta pitivät lähipiirinsä aikuisten roolia tiedon jakajina passiivisina. Sen sijaan ikätovereilla ja medialla oli iso merkitys lasten globaalitietoisuuden muovaajina.
Vastamediat houkuttelevat lupauksella paljastaa vallanpitäjien valheet
Valeuutisista puhutaan kaikkialla, mutta onko valeuutisissa todella kyse valheista? Eri maissa toimivat vastamediat keskittyvät ennen kaikkea kehystämään uutistapahtumat uudella tavalla ja esittämään itsensä perinteisen uutismedian piilottamien totuuksien paljastajana.
Miksi kanssakäymistä jatketaan koronaepidemiasta huolimatta, ja mitä asialle voidaan tehdä?
Vaikeus hahmottaa konkreettisesti oman toiminnan välillisiä vaikutuksia muihin voi saada ihmiset toimimaan itsepintaisesti vastoin suosituksia. Suomessa luotetaan vahvasti hyvinvointipalvelujen toimivuuteen, vaikka niitä ei ole koskaan testattu koronaepidemian tapaisissa oloissa. Viikko poikkeustilaa Suomessa on näyttänyt, että kansalaiset eivät usko pelkkiä suosituksia. Kansalaisten havahduttamiseksi tarvitaan suoria määräyksiä ja rohkeampaa viestintää.