Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 13: On sellainen olo että kannetaan

Ystävillä on Ensitreffeissä tärkeä rooli, mutta heidän tehtävänään on useimmiten toimia eräänlaisina terapeutteina. Mitä sarja kertoo ystävyyssuhteiden merkityksestä yhteiskunnassamme?

Toiseksi viimeisessä jaksossa tosi-tv-tiimi seurasi tarkkaavaisesti, onko yhdelläkään tämän kauden pareista edellytyksiä jatkaa suhdettaan. Jakso oli raastava. Juuditin ja Tommin yhdessäolo näytti edelleen helpolta mutta sangen kaverilliselta. Emma ja Tuomas taas erosivat jo aiemmin eivätkä olleet pitäneet yhteyttä eron jälkeen. Nyt välit tulehtuivat entisestään, kun Tuomas epäili Elina Tanskasen sohvalla Emman motiiveja osallistua ohjelmaan.

Tosi-tv-tiimi oli jo pitkään odotellut, että Janne kyllästyisi metakeskusteluun omasta keskustelemattomuudestaan ja sanoisi Katille suorat sanat. Janne vaikutti jaksossa ärtyneeltä ja väsyneeltä. Hän kertoi Katille, että normaalissa tilanteessa “olisi jo muutaman kerran harkinnut että löisi hanskat tiskiin”.

Pari on ollut kauden kiinnostavimpia, koska Janne ei ole piilotellut ihastuksen tunteitaan ja vaikuttaa aidosti sitoutuneelta Katiin, mutta Kati on toistuvasti sanonut pelkäävänsä, että Jannen vähäpuheisuuden taustalla on asioita, joita tämä ei uskalla Katille kertoa. Ensitreffeissä on useilla kausilla käytetty epäselvää ilmaisua ”epävarma olo”, jolla ei viitata niinkään epävarmuuteen toisen tunteista, vaan siihen, että omat tunteet ovat viilentyneet. Katin puheet epävarmasta olosta saattoi jaksossa tulkita kummallakin tavalla.

Viime jakson kaverizone-selkkaus Miran ja Matin välillä johti arvattavaan lopputulokseen. Mira kertoi kameralle, että Matti ei näe suhteella tulevaisuutta. Parista luotiin kauden edetessä moniselitteisiä vaikutelmia, ja pari näytti alkuvaiheessa varsin varmalta jatkajalta. Matti on puhunut koko kauden Mirasta vaimonaan, hän on ilmaissut haluavansa suhteen kestävän ja järjestänyt romanttisia hetkiä suppilaudalla ja puiston penkillä. Nyt paljastui, ettei Matilla ole ollut missään vaiheessa kovinkaan suurta kiinnostusta jatkaa suhdetta. Kumpikin avautui tunteistaan ystäville, Mira lasillisen ääressä baarissa ja Matti tyhjässä jäähallissa.

Kolme miestä, joista yksi pitää kädessään koripalloaYstävät täyttävät tarpeitamme – ja nostavat sosiaalista statusta

Aiemmilla kausilla parit ovat tutustuneet toistensa perheisiin ja sukulaisiin. Perheiden luona on käyty perinteisesti ”näytillä”. Ystäviäkin on ollut mukana enemmän. Ystävien ja sukulaisten vähyys voi johtua koronatilanteen aiheuttamista rajoituksista, mutta ehkäpä toimimatonta suhdetta ei olla haluttu esitellä lähipiirille enää häiden jälkeen.

Ystävien ja sukulaisten mukanaolo on sarjassa oleellista, koska heidän reaktioistaan voi päätellä paljon siitä, jatkaako pari yhdessä. Uuden kumppanin tulee olla yhteensopiva myös lähipiirin kanssa.

Sosiaalisten siteiden erilaisista muodoista Ensitreffit keskittyy tietenkin parisuhteeseen, mutta ystävyyssuhteilla on sarjassa tärkeä roolinsa. Mieleenpainuva ystävien kohtaaminen nähtiin esimerkiksi kolmannella kaudella Millan järjestämissä kotibileissä, kun juhliin ensimmäisenä saapunut miespuolinen vieras vaikutti varsin pettyneeltä kuultuaan Millan naimisiinmenosta.  Tällä kaudella lisää ruutuaikaa on toivottu Tuomaksen bestmanille.

Siinä missä perhe- ja sukulaissuhteita määrittelevät pitkälti perinteet ja normit, ystävyyssuhteet ovat vapaaehtoisia. Sukulaisiamme emme voi valita, mutta ystävämme voimme. Ystävien voi nyky-yhteiskunnassa sanoa olevan tärkeämpiä kuin koskaan. Ystävistä puhutaan esimerkiksi ”valittuna perheenä”, jolloin halutaan korostaa ystävyyttä kaikkein läheisimpänä ja merkityksellisimpänä sosiaalisen suhteen muotona. Emme myöskään ihmettele, jos parisuhteessa oleva perheellinen ihminen kuvaa itseään yksinäiseksi. Yksinäisyys ymmärretään ennen kaikkea ystävien puutteena.

Ystävien voi nyky-yhteiskunnassa sanoa olevan tärkeämpiä kuin koskaan.

Vaikka ystävyyssuhteista puhutaan usein vapaavalintaisina ja vapaaehtoisina, niitä voi tarkastella myös taloudellisesta näkökulmasta. Pierre Bourdieun terminologiaa hyödyntäen ystävät voidaan nähdä sosiaalisena pääomana, joka on edellytys muunlaisten pääomien, kuten taloudellisen pääoman kartuttamiseen.

Ystävien korostunut merkitys nyky-yhteiskunnassa viittaa myös siihen, että ystäviä ja ystävyyttä voidaan pitää jopa eräänlaisena kulttuurisena pääomana, jolla osoitetaan omaa sosiaalista statusta. Sosiaalisen median kuvavirrat ovat täynnä ystäväselfieitä merkittyinä emotionaalista sidettä kuvaavilla, usein aika imelillä hashtageilla. Ystävyyssuhteilla voi siis olla monenlaisia funktioita: emotionaalisia ja sosiaalisia mutta myös taloudellisia ja sosiaaliseen arvon nousuun tähtääviä.

Mark Granovetter on jaotellut sosiaalisia suhteita kahteen eri tyyppiin, heikkoihin ja vahvoihin siteisiin. Sukulaiset ja ystävät voidaan laskea kuuluviksi vahvoihin siteisiin. Investoimme vahvoihin siteisiimme paljon aikaa, suhteet ovat henkilökohtaisia ja niihin liittyy voimakas tunnesuhde ja odotus vastavuoroisuudesta. Heikot siteet ovat ohimenevämpiä ja tilannesidonnaisia. Granovetterin mukaan heikot siteet ovat kuitenkin ratkaisevia sen kannalta, miten esimerkiksi tieto kulkee ihmisten muodostamissa verkostoissa. Runsas heikkojen siteiden määrä auttaa informaation kulussa ja näin ollen esimerkiksi työn saamisessa ja vaurastumisessa.

Naiset ikkunapöydässä juttelemassa

Ensitreffeissä ystävät päätyvät terapoimaan

Emme tietenkään halua ajatella ystäviä pelkästään välineinä saavuttaa taloudellista hyötyä. Ensitreffeissä ystävät esiintyvät ennen kaikkea emotionaalisen tuen lähteinä. Koska ystävyyssuhteet eivät rakennu institutionaalisesti, niiden ylläpitoon pitää nähdä vaivaa. Voidaan puhua erilaisista ystävyyden käytännöistä.

Nuorilla aikuisilla juhlat ja alkoholinkäyttöön liittyvät tilanteet ovat tärkeitä tapoja ylläpitää ja muodostaa uusia ystävyyssuhteita. Ensitreffeissäkin ystäviä tavataan usein lasillisen äärellä. Dramaattisen tapahtuman jälkeen asioista kerrotaan sarjassa läheiselle ystävälle. Näin sarjaan haetaan tosielämän tuntua: näinhän se menisi oikeassakin elämässä.

Ystävyyssuhteet ovat usein sukupuolittuneita. Esimerkiksi naisten tyypillisiä ystävyyssuhteita on tutkimuksissa kuvattu face to face -suhteiksi, kun taas miesten suhteita luonnehtii pikemminkin side by side -tyyppinen suhde. Nämä sukupuolittuneen ystävyyden muodot esiintyvät myös Ensitreffeissä.

Matti nähtiin aiemmassa jaksossa viime kaudelta tutun Villen kanssa golfaamassa. Samalla keskusteltiin ihmissuhteista ja rakkaudesta. Ville toimi edellisen kauden konkarina vertaistukena Matille. Uusimmassa jaksossa Matti asettui jäähallin penkeille ystävänsä kanssa ja ystävä aloitti keskustelun – hieman käsikirjoitetun oloisesti – Miran ja Matin tilanteesta: ”mikäs se tilanne nyt sit tällä hetkellä on?” Kummassakin tapaamisessa oltiin konkreettisesti vierekkäin ja emotionaalinen jakaminen tapahtui muun tekemisen ohessa, ei itsetarkoituksena. Mira taas istui ystävänsä kanssa baarissa kasvotusten, ja vaikutti siltä, että tapaaminen oli nimenomaan viimeaikaisten tapahtumien motivoima.

Naisten tyypillisiä ystävyyssuhteita on tutkimuksissa kuvattu face to face -suhteiksi, miesten taas side by side -tyyppisiksi.

Ystäville on varattu Ensitreffeissä oikeastaan aika kapea rooli. He esiintyvät eräänlaisina terapeutteina. Ystävät kyselevät, kuuntelevat, esittävät tarkentavia kysymyksiä ja varovaisia näkemyksiään sekä tarjoavat tukea. Joskus ystävät joutuvat terapeutin rooliin tahtomattaan, kuten Miran ystävä edellisessä jaksossa, kun Matti päättikin kertoa terassilla vaietuista tunteistaan.

Jakson lopussa Juudit kokosi hienosti yhteen ystävyyden merkityksiä. Juudit koki, että häntä “kannetaan” ja hänellä on ympärillään paljon välittäviä ja huolehtivia ihmisiä, minkä takia elämässä “ei ole mitään hätää, kävi miten kävi”. Juudit kertoi Tommin “ehdottomasti” kuuluvan tähän välittävien ihmisten piiriin.

Juudit ei tehnyt eroa ystävien ja sukulaisten välille: on vain läheisiä ihmisiä, jotka kantavat elämässä eteenpäin. Ystävyyssuhteet näyttäytyvät sarjassa tässä mielessä jopa tärkeämpinä kuin parisuhde. Mutta ei kai tässä ennakoitu ensi jaksossa tapahtuvaa eroa? Onko Tommi Juuditille sittenkin “vain” ystävä?

 

***

Sosiologi Anu Katainen ja Ilmiön tosi-tv-tiimi seuraavat Ensitreffit alttarilla -sarjaa viikoittaisissa jaksoanalyyseissä syksyllä 2020. Löydät kaikki sarjassa ilmestyneet jutut täältä.

Kuvat: bannerikuva Bekawoof (Unsplash), tekstin kuvat Syda Productions (Canva) ja Christina Morillo (Pexels)

Kirjoittaja

CV kuva

Anu Katainen

Anu Katainen on sosiologian dosentti ja työskentelee Helsingin yliopistolla. Hänen tutkimuksensa käsittelevät terveyseroja, päihdekulttuureita ja alkoholipolitiikkaa.

 

Lue seuraavaksi

Kirjallisuutta

Bourdieu, P. (1984) Distinction: A Social Critique of the Judgement of Taste. London: Routledge. 

Granovetter, M. (1973). The strength of weak ties. American Journal of Sociology, 78(6), 1360–1380. 

MacLean, S. (2016) Alcohol and the Constitution of Friendship for Young AdultsSociology 50(1): 93-108. 

Avainsanat: ensitreffit alttarilla sosiaaliset suhteet tosi-tv ystävyys

– 25.11.2020