Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 9: Ittellä ei oo vaaleanpunaista meininkiä

Kun pohdimme omia parisuhteitamme, vertailemme itseämme muihin ja kulttuurissamme vallitseviin parisuhdemalleihin. Ensitreffit alttarilla -sarjassa on tunnistettavissa erilaisia parisuhteen ideaalimalleja, mutta voiko niistä olla jotain haittaa?

Ensitreffien yhdeksännessä jaksossa järjestettiin tapaamiset osallistujien kesken. Tapaamisten tarkoituksena oli jakaa kokemuksia ja, kuten Marianne Stolbow ilmaisi, ”toisten kertomusten kautta peilata omaa tilannetta”. 

Kun parit saivat jakson aluksi kuulla tapaamisesta, he alkoivat heti pohtia, miltä heidän suhteensa näyttäisi toisten silmissä. Matti pyysikin Miraa kertomaan muille, että hänen puolisonsa antaa mieluusti vaimolleen jalkahierontaa. Emma taas tunsi tapaamisen suhteen epävarmuutta. Muiden romantiikantäyteisten kokemusten kuulemien voisi nostaa esiin vielä suurempia pettymyksen tunteita.  

Meidät on pakotettu valitsemaan ja reflektoimaan valintojamme: olenko oikeasti onnellinen?

Sosiologian apulaisprofessori Anna-Maija Castrén on tutkimuksissaan kuvannut, miten perhesuhteet ovat tulleet yhä moninaisemmiksi. Lapset syntyvät yhä useammin muille kuin aviopareille, ja erot johtavat uudenlaisten perhekuvioiden muodostumiseen. Ydinperhe, jonka pohjana on heteroparisuhde, ei ole enää ainoa hyväksytty perhemuoto. Perhenormien lisäksi myös seksuaalisuutta säätelevät normit ovat höllentyneet. Ihmiset ovat nykyään vapaampia valitsemaan, miten ja kenen kanssa he haluavat parisuhteensa muodostaa. 

Elämänkulkujen moninaisuuden ja valinnanvapauden kääntöpuolena on, että meille ei ole olemassa valmista mallia, jonka mukaan meidän tulisi elää parisuhteessa. Meidät on pakotettu valitsemaan ja reflektoimaan valintojamme, ja siis vertailemaan itseämme ja valintojamme muihin: onko kumppanini riittävän hyvä, onko parisuhteeni tarpeeksi toimiva, olenko oikeasti onnellinen?

Pariskunta suutelee autotiellä sateenvarjon alla.

Populaarikulttuurin parisuhdemalleilla on väliä

Media ja populaarikulttuuri tuottavat jatkuvasti uusia aineksia pohdintoihimme siitä, minkälainen on hyväksyttävä ja hyvä parisuhde. Kyse on parisuhteen kulttuurisista malleista. Ne eivät ole kuvauksia siitä, mitä parisuhteissa oikeasti tapahtuu, vaan jaettuja käsityksiä ideaalisista parisuhteista. Niistä käydään lisäksi jatkuvaa neuvottelua, eli kulttuuriset mallit muuttuvat ja ne myös vaihtelevat ihmisten ja ryhmien välillä.  

Kulttuuriset mallit ohjaavat myös sitä, miten havainnoimme toisten parisuhteita. 

Vaikka tiedostamme, että kulttuuriset mallit eivät ole yhtä kuin todellisuus eikä mikään parisuhde ole ideaalimallin mukainen, niistä voi tulla oman suhteen vertailukohta. Ne myös ohjaavat sitä, miten havainnoimme toisten parisuhteita.

Ensitreffit alttarilla, kuten muutkin parisuhteita kuvaavat tosi-tv-sarjat, muokkaavat osaltaan parisuhteen malleja. Osa sarjan viehätyksestä perustuu siihen, että katsojat voivat vertailla omia suhteitaan tai suhteisiin kohdistuvia odotuksiaan sarjan tapahtumiin. Sarjan tarjoamat parisuhdemallit eivät siis ole yhdentekeviä.

Käsi, joka pitelee punaista pahvisydäntä

Romanttisen rakkauden malli on moneen kertaan kerrottu

Tosi-tv-tiimi tunnistaa Ensitreffeistä ainakin kolme erilaista parisuhdemallia. Ensimmäinen niistä on romanttinen malli, joka on populaarikulttuurissa moneen kertaan kerrottu tarina oikeanlaisesta parisuhteesta.

Romanttisessa parisuhdemallissa suhde saa alkunsa rakastumisesta, joko ”ensi silmäyksellä” tai seurustelun alkuvaiheessa. Rakastumisen tunne on niin voimakas, että se vie ”jalat alta”, ja suhde on intohimoinen. Siinä on Tommin sanoin mystistä kemiaa, tai “mannapuuroa ja mansikkaa”, kuten jakson alussa soinut Neon2:n klassikkokappale kuvaa.  Intohimon ohella syntyy saumaton yhteenkuuluvuuden tunne uuden kumppanin kanssa ja kokemus siitä, että kumppani on ”se oikea” ja täydentää itseä kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Romanttinen malli tuli jaksossa esiin erityisesti siinä, miten Kati ja Janne kuvailivat ensikohtaamistaan. Janne kertoi muille, miten Kati oli pussannut häntä liian aikaisessa vaiheessa vihkimistä. Tunteet ja fyysinen yhteys olivat syttyneet niin spontaanisti, että formaali vihkikaavakin unohtui. Matti taas otti etäisyyttä romanttiseen malliin todetessaan oppineensa, että ”täydellistä mätsiä” ei ole olemassakaan.

Mies ja nainen pitävät puistossa toisiaan kädessä ja seisovat rinnakkain.

Kommunikointi ja symbioottisuus hyvän suhteen tunnusmerkkeinä

Ensitreffeissä romanttinen parisuhdemalli asettuu kiinnostavalla tavalla vastakkain parisuhteen  asiantuntijamallin kanssa. Asiantuntijamallissa ei oteta kantaa siihen, miksi ja miten parisuhde on saanut alkunsa, vaan keskeistä on, miten parisuhde saadaan jatkumaan. Malli tulee esiin erityisesti sarjan asiantuntijoiden tavassa käsitellä parisuhdekysymyksiä.

Asiantuntijamallissa pariskunnan yhdessä pysymisen ja onnellisuuden salaisuus on, että pari oppii kommunikoimaan. Mallissa korostuu keskustelun ja vaikeuksista puhumisen tärkeys ja se, että parisuhdetaitoja voi oppia. Tärkeämpää kuin romanttinen rakkaus on sitoutuminen suhteeseen ja sen edellyttämään parisuhdetyöhön.

Osallistujien puheista voi hahmotella vielä kolmatta parisuhteen kulttuurista mallia, jota voisi kuvata vaikkapa symbioottiseksi. Tässä mallissa parisuhde perustuu syvään keskinäiseen luottamukseen ja yhteyteen. Parisuhteessa tärkeintä on tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on ja se, että toiseen voi luottaa sataprosenttisesti.

Kulttuuriset mallit parisuhteesta voivat tuottaa tarpeettomia paineita, epäonnistumisen tunteita ja pettymyksiä.

Symbioottisessa suhteessa toiselle on mahdollista kertoa omista ajatuksista ja tunteista ilman torjutuksi tulemisen tai toisen loukkaamisen pelkoa, kuten Tommi luonnehti. Kati kertoi kokevansa, että Janne asettaa hänet aina etusijalle. Juudit taas kuvaili Tommia sanoin ”hyvä ja syvä” viitaten henkiseen yhteyteen. Emma ja Tuomas puolestaan kertoivat arvostavansa suhteessaan suoran kommunikoinnin helppoutta: ”ei tarvii arvailla, mitä toinen ajattelee”.

Entä voiko parisuhteen kulttuurisista malleista olla jotain haittaa? Ehkä, jos emme tiedosta, että ne ovat kollektiivisesti rakennettuja ideaaleja, joita meillä on tahtomattammekin taipumus käyttää reflektoidessamme omaa elämäämme ja kertoessamme siitä muille.

Romanttisen mallin hallitsevuus voi tuottaa itsen ja muiden välille eräänlaisen onnellisuusmuurin, jolla sosiologit tarkoittavat oman elämän ongelmien kätkemistä muiden silmiltä. Oma suhde voidaan esittää romanttisen mallin mukaisena, vaikka se ei sellainen olisikaan. Symbioottinen ihanne parisuhteesta taas voi aiheuttaa tyytymättömyyttä, jos oma kumppani ei osaa tarpeeksi hyvin vastata omiin tarpeisiin.  Kulttuuriset mallit parisuhteesta voivatkin tuottaa tarpeettomia paineita, epäonnistumisen tunteita ja pettymyksiä, jos oma suhde ei vastaa mallien luomaa kuvaa.

 

***

Sosiologi Anu Katainen ja Ilmiön tosi-tv-tiimi seuraavat Ensitreffit alttarilla -sarjaa viikoittaisissa jaksoanalyyseissä syksyllä 2020. Löydät kaikki sarjassa ilmestyneet jutut täältä.

Kuvat: bannerikuva Freestocks, tekstin kuvat Ryan O'Niel ja Brooke Cagle (kaikki Unsplash)

Kirjoittaja

CV kuva

Anu Katainen

Anu Katainen on sosiologian dosentti ja työskentelee Helsingin yliopistolla. Hänen tutkimuksensa käsittelevät terveyseroja, päihdekulttuureita ja alkoholipolitiikkaa.

 

Lue seuraavaksi

Kirjallisuutta

Castrén, Anna-Maija & Högbacka, Riitta (2014) Avautuuko perhe? Eksklusiivisuuden ja inklusiivisuuden dynamiikka perhesidoksissa, 51(2): 106-122. 

 

 

Avainsanat: ensitreffit alttarilla parisuhde tunteet

– 28.10.2020