Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Kommentti: “White trashista” puhuminen ei ole viatonta toimintaa
Suomalainen keskustelu “white trashista” on osaksi maailmalta ja historiasta tuttua: monissa maissa valkoista työluokkaa paheksutaan huonosta mausta, juopottelusta, sotkuisuudesta ja moraalisesta epäilyttävyydestä. Puhe white trashista on hierarkkisen eronteon tapa, jolla leimataan tiettyä ihmisryhmää, sanoo keskustelua tutkinut tutkijatohtori Marjo Kolehmainen.
Kuka kuuluu keskiluokkaan? Keskiluokka tilastoissa
Keskiluokasta puhutaan paljon, mutta harvemmin keskustellaan siitä, mitä keskiluokalla tarkoitetaan. Keskiluokka on mahdollista määritellä esimerkiksi tulotason, ammattiaseman tai koulutustason kautta. Käytetyillä määritelmillä on väliä, koska ne vaikuttavat siihen, millainen kuva keskiluokasta syntyy.
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 5: Sie oot jäätävä pönttö
Toimiva vuorovaikutus nähdään parisuhteen kulmakivenä. Ensitreffeissä parien keskinäinen kommunikaatio on suurennuslasin alla. Kyse ei ole vain parien yhteensopivuudesta, vaan kommunikaatiosta ja tunneilmaisusta on tullut nykyajan kulttuurisia pakkoja.
Ammatillisen koulutuksen työelämäkeskeisyys ei enää riitä – työn merkitys on mietittävä uudelleen
Ammatillinen koulutus on perinteisesti tarjonnut väylän siirtyä nopeasti työelämään, ja se on taannut nuorille ammatillisen osaamisen ja sen kautta turvatun aseman työmarkkinoilla. Nykyisillä työmarkkinoilla ammatillinen tutkinto ei kuitenkaan enää välttämättä takaa nuorille säännöllistä palkkatyötä ja työn kautta rakentuvaa yhteiskunnallista osallisuutta. Millaisia haasteita tämä asettaa ammatilliselle koulutukselle?
Syövä luokka – Miten yhteiskuntaluokka näkyy lautasella?
Millainen ruoka sinulle maistuu? Entä koetko joskus paineita syödä tai juoda jotain, minkä makua inhoat? Luokka-asema on monin tavoin yhteydessä siihen, miten syömme – ja miten ajattelemme, että meidän tulisi syödä.
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 4: Miehet hoitaa grillaamisen
Valtaosa suomalaisista kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta perinteiset sukupuoliroolit ovat silti vahvasti läsnä heteroparisuhteissa. Ensitreffeissäkin näkyy, miten sukupuoli tuottaa odotuksia kumppanin ominaisuuksista, taidoista ja kiinnostuksen kohteista.
Pappien avioliittokannat muutoksessa
Puolet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeista toivoisi, että kirkossa sallittaisiin samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioliittoon vihkiminen. Miten papit perustelevat näkemyksiään? Usein samaa sukupuolta olevien parien avioliittoa kannatetaan ja vastustetaan hyvin samankaltaisilla argumenteilla, kirjoittaa kirkkososiologi Laura Kallatsa.
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, jakso 3: Ei mulle oo väliä, onkse tumma vai vaalee
Ensitreffeistä keskustellaan vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Hääjaksojen kohdalla keskeisin puheenaihe on osallistujien ulkonäkö ja keskinäinen vetovoima. Miksi osallistujien ulkonäkö puhuttaa?
Lihan ja eläimen välinen yhteys: lihan eläinalkuperän näkyvyys kulttuuristen neuvottelujen kohteena
Tuotantoeläimet eivät näy useimpien ihmisten arjessa, ja kaupassa myytävät lihapakkaukset eivät juuri muistuta lihan eläinalkuperästä. Kun lihan yhteys eläimeen heikkenee, myös eläinten kärsimykseen liittyvät moraaliset kysymykset jäävät helposti huomaamattomiksi, kirjoittaa Saara Kupsala. Miten suomalaiset kuluttajat näkevät lihan ja eläimen välisen kytköksen?