Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Lihan ja eläimen välinen yhteys: lihan eläinalkuperän näkyvyys kulttuuristen neuvottelujen kohteena
Tuotantoeläimet eivät näy useimpien ihmisten arjessa, ja kaupassa myytävät lihapakkaukset eivät juuri muistuta lihan eläinalkuperästä. Kun lihan yhteys eläimeen heikkenee, myös eläinten kärsimykseen liittyvät moraaliset kysymykset jäävät helposti huomaamattomiksi, kirjoittaa Saara Kupsala. Miten suomalaiset kuluttajat näkevät lihan ja eläimen välisen kytköksen?
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, jakso 2: Mä oon tosi onnellinen
Ensitreffien hääjakso oli niin tunteikas, että tosi-tv-tiimi meinasi unohtaa analyyttisyytensä imeytyessään mukaan tunnelmaan. Sosiologeina olemme tottuneet erittelemään sosiaalisia ilmiöitä, instituutiota ja rituaaleja, mutta häiden aiheuttama tunnelataus on silti vastustamattoman voimakas. Mistä tuo tunnelataus johtuu?
Sosiologia valokeilassa: Erik Allardtin muistokirjoitus
Akateemikko Erik Allardt kuoli 25.8.2020 Helsingissä, jossa hän oli syntynyt 9.8.1925. Allardtin elämäntyö on poikkeuksellinen suomalaisessa sosiologiassa.
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, jakso 1: Kaikkee yhessä
Ensitreffit alttarilla -sarjan ensimmäisessä jaksossa puhuttiin toiveista ja odotuksista. Päällimmäisinä toiveina olivat tavallisuus, puuhailu ja arjen jakaminen. Mistä toiveet tavallisuudesta oikein kertovat?
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin: Mikä tekee ihmisistä yhteensopivia?
Tosi-tv:tä seuraavien sosiologien tv-syksyn kohokohta on taas käsillä: Ensitreffit alttarilla -sarjan uusi tuotantokausi käynnistyy tiistaina 1.9.2020. Mukana on tällä kertaa neljä paria, ja luvassa on ennakkotietojen mukaan muutenkin uudistunut formaatti. Tänä syksynä sarjaa seurataan Ilmiössä sosiologien silmin – luvassa on jaksoanalyysi aina keskiviikkoisin.
Luettua: Pohjoismaisen hallintatavan vaaralliset heikkoudet
Darius Ornston kritisoi pohjoismaista poliittis-taloudellista hallintotapaa ja esittää sen sisältävän jopa ”vaarallisia” piirteitä. Ornstonin teos Good Governance Gone Bad: How Nordic Adaptability Leads to Excess (2018) antaa ajattelemisen aihetta esimerkiksi poliittisille ja taloudellisille päättäjille.
Kommentti: Korona, kahvila ja koti – Missä etätyötä tehdään koronan jälkeen?
Ennen koronaa nettikeskusteluissa väiteltiin siitä, onko etätyöläisten sopivaa vallata pöytätilaa kahviloista – ja onko kahvilassa tietokoneen äärellä istuskelu työntekoa lainkaan. Pandemia on muuttanut asetelmaa monin tavoin. Tulevaisuudessa sekä kotona työskentelyyn puutuneet etätyöläiset että tappioita kärsineet kahvilayrittäjät voivat hyötyä siitä, jos etätyöläiset palaavat kahviloihin.
Kommentti: Opinto- ja uraohjauksessa on nyt muutoksen mahdollisuus
Nuoria kannustetaan opinto-ohjauksessa tekemään yksilöllisiä valintoja, jotka johtavat mahdollisimman tehokkaasti työelämään. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan halua tai voi suunnitella polkuaan suoraviivaisesti. Koronakevään mullistusten jälkeen opinto- ja uraohjauksella olisi nyt muutoshetki.
Kommentti: Koronakriisi on otollinen aika järjestelmätason muutokselle
Kenen ehdoilla koronan kurittamaa yhteiskuntaa ohjataan? Jäävätkö ympäristökriisiä hillitsevät muutokset koronaviruksen aiheuttaman talousahdingon takia toteuttamatta? Vaikka yhteiskunta ja järjestelmä eivät ole erityisen muodikas sanapari, globaalien ongelmien ratkaisemisessa niiden tarkastelu on välttämätöntä. Kysyimme sosiologi Olli Herraselta, miltä koronakriisi näyttää järjestelmänäkökulmasta.
