Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Voiko sijaissynnyttäminen olla työtä?
Suomessa sijaissynnyttämisen uudessa säätelyssä sitä ei tulisi rajata tarjottavaksi vain tietynlaisesta lapsettomuudesta kärsiville heteropariskunnille. Säätelyssä tulisi huomioida lisääntymiskyky (raskaus) henkilökohtaisena resurssina sekä pohtia uusintamistyön arvoa nimenomaan sijaissynnyttäjän arvon tunnustavasta näkökulmasta. Laajemmin tulee huomioida cis- ja heteronormatiivisuuden purkaminen sekä lisääntymisoikeudenmukaisuus globaalin ja rakenteellisen eriarvoisuuden kysymyksenä: kuka saa lapsia, keiden halutaan saavan lapsia, millaisissa oloissa lapset kasvavat ja millaiset voimat heidän elämäänsä määrittävät.
Mediankäyttö kerrostuu ja politisoituu Suomessa
Suomea pidetään mediahyvinvointivaltiona, jossa vapaata mediaa tuetaan julkisesti ja tiedon äärelle on tasavertainen pääsy. Silti tutkimus antaa viitteitä mediankäytön kerrostumisesta ja politisoitumisesta myös Suomessa: hyväosaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja hyödyntävät laajalti monia erilaisia medioita, kun taas vähemmän koulutettujen, vähätuloisempien ja vähemmän yhteiskunnallisesti osallistuvien mediamaisema on huomattavasti kapeampi.
Kommentti: Toivoa voidaan käyttää politiikassa hidastamaan muutoksia
Toivo ymmärretään yleensä positiivisena ja eteenpäin vievänä voimavarana. Toivoa voidaan kuitenkin käyttää politiikassa muutosten jarruttamisen välineenä, sillä toivon täyttymys on aina jossain edessäpäin.
Seksityöntekijöiden kokemukset tulee nostaa keskiöön seksityötä koskevassa keskustelussa
Yksinkertaistavat näkemykset seksityöstä vain väkivaltana tai puhtaasti seksuaalisen voimaantumisen välineenä piilottavat alleen seksityöntekijöiden omat kokemukset ja moninaiset syyt seksityön tekemiselle. Seksityön eriasteiset kriminalisoinnit ja siihen liitettävä stigma altistavat hyväksikäytölle ja väkivallalle.
Työuupumuksen historiaa Suomessa: röntgenkuvauksista masennusdiagnooseihin
Työuupumuksen lisääntyminen on toistuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Työperäinen uupumus mielletään uudeksi ilmiöksi, vaikka työssä väsyminen on saanut asiantuntijat ymmälleen vuosikymmeniä.
Uusissa työnteon tiloissa ohjaillaan työntekijöiden tunteita
Teollisella ajalla tehdastyöläisiä kontrolloitiin kellokorttien ja tehdassalien avulla, jotka helpottivat työntekijöiden suoritusten valvontaa ja arviointia. Uusissa työn tiloissa taas korostuu ruumiiseen kohdistuvan kurin sijaan liiketoiminnallisia tavoitteita edistävien tunnetilojen synnyttäminen ja ohjailu.
Kommentti: Metsäjätti-elokuva näyttää talouden rakennemuutoksen nurjan puolen – mutta loppuratkaisu vesittää kritiikin
Ville Jankkerin Metsäjätti (2020) kertoo pienten ihmisten ja tehdaspaikkakuntien kamppailusta talouden rakennemuutoksessa. Elokuva kritisoi globaalia taloutta, mutta loppuratkaisu esittää ongelmille yksinkertaistavan ja todellisuuspohjaltaan jokseenkin kiistanalaisen ratkaisun.
Työn tehostaminen koettelee perinteistä rekkamieheyttä
Asiakasohjautuvuus, tiukkeneva aikataulutus ja ajamisen seurantajärjestelmät ovat kaventaneet rekanajon vapautta ja itsenäisyyttä. Muuttuvassa työelämässä rekkamiehet jäsentävät työnsä arvoa uusin tavoin: Tärkeäksi nousevat taidot lastata ja purkaa luovaa ongelmanratkaisua vaativia kuormia sekä luovia jatkuvasti tiukentuvien ja muuttuvien aikataulujen puristuksessa.
Ulkonäkötyön vaatimukset eriarvoistavat työntekijöitä
Ulkonäön eteen tehtävän työn vaatimusten on perinteisesti ajateltu kasaantuvan palvelualoilla työskenteleville. Asiakaspalvelu-ajattelun leviäminen niin terveyshuoltoon kuin yliopistoihinkin voi edistää työelämän ulkonäkökeskeisyyttä.