Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Tunteisiin vetoava talouskuripolitiikka
Talouskuripolitiikan ”levyn” on ennakoitu soivan jälleen, kun yhteiskunnassa pohditaan ratkaisuja koronapandemian aiheuttamaan talouskriisiin. Miten kivuliaalle talouskurille pyrittiin saamaan kansalaisten hyväksyntä edellisellä kerralla?
Kommentti: Koronavirukseen liittyvässä terveyskeskustelussa samalla kaivataan ja vastustetaan yksioikoista terveysviestintää
Poikkeusoloissa jokaisesta ihmisestä tulee arjen ja terveyden kokemusasiantuntija. Moni kommentoi elämää eristyksissä sosiaalisessa mediassa “en ole epidemiologi, mutta voin vilkaista” -hengessä. Kysyimme terveyssosiologian professori Piia Jallinojalta, minkälaisia terveyteen liittyviä keskusteluja korona-ajassa käydään ja kenen ääni niissä kuuluu.
Mitä yrittäjyys politiikassa tarkoittaa?
Yrittäjyys on jo pidemmän aikaa ollut puoluepoliittisen keskustelun kestoaihe ja yrittäjyyden lisääminen näkyvä poliittinen tavoite. Poliittisen puheen ihanneyrittäjä poikkeaa kuitenkin varsin paljon siitä, keitä yrittäjinä toimivat ihmiset suurimmaksi osaksi ovat. Mitä yrittäjyys poliittisessa puheessa siis oikeastaan tarkoittaa?
Siivoojat ovat korona-aikaan tervetullut näky – nouseeko ammatin arvostus?
Suomessa siivousalalla työskentelee noin 70 000 ihmistä. Heidän työtään ei usein huomata muuten kuin silloin, jos siivous onkin jäänyt tekemättä. Siivoojat itse kokevat tekevänsä tärkeää työtä, mutta samalla työn arvostus koetaan vähäiseksi. Vaikuttaako koronavirusepidemia siihen, kuinka siivoustyö nähdään?
Katsottua: Amerikkalainen tehdas – takana loistava tulevaisuus
Amerikkalainen tehdas -dokumentissa autotehtaalta työttömäksi jääneistä ohiolaisista tulee kiinalaisomisteisen lasitehtaan palkollisia, jotka joutuvat sopeutumaan myös kiinalaisten sanelemiin työehtoihin. Dokumentin katsonut sosiologi Olli Herranen pohtii, onko samanlaista kehitystä edessä myös koronan jälkeisillä työmarkkinoilla.
Kommentti: Taistelu koronaa vastaan käydään kotirintamalla
Koronavirusta voi verrata viholliseen, joka levittää paranoidista varuillaanoloa. Haastattelimme sota-aikaa Suomessa tutkinutta dosentti Sari Närettä sodan ja koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan yhtäläisyyksistä. Minkälaiset jäljet poikkeustila jättää sosiaalisiin suhteisiimme ja tunneilmastoomme?
Älypuhelimet muuttavat vuorovaikutuksen sääntöjä ja teettävät uudenlaista kasvotyötä
Ärsyynnytkö, jos keskustelukumppanisi alkaa lounaspöydässä käyttää puhelintaan ja takellella vastauksissaan? Tuntuuko, että puhelimen herättämät tunteet on kuitenkin paras piilottaa? Tahmea medialaite, sivustakatsojan pimento ja älypuhelinajan kasvotyö ovat uusia käsitteitä, jotka tekevät näkyväksi nykyajan kasvokkaisen vuorovaikutuksen ilmiöitä.
Kommentti: Reagoimme ulkonäöllä kriisiin – mistä #koronalooks kertoo?
Monen pukeutuminen ja ulkonäkö muuttui koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan myötä. Mediassa meille jaetaan ohjeita, miten voisimme näyttää mahdollisimman hehkeiltä web-kameroiden edessä etäpalavereissa. Muuttaako koronakriisi suhtautumistamme ulkonäköön? Mistä on kyse #koronalooks-ilmiössä? Haastattelimme ulkonäön sosiaalisista normeista väitöskirjaa tekevää Erica Åbergia.
Pandemia tekee näkyväksi, miten sidoksissa olemme mikrobeihin
Ihmisten tavat ja toiminta muovaavat bakteerien, virusten ja muiden mikrobien olosuhteita, esimerkiksi niiden mahdollisuuksia liikkua ihmisestä tai paikasta toiseen. Mikrobit taas vaikuttavat niin ihmiskehon toimintaan kuin ilmastonmuutokseenkin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus toisintuu eri puolilla maailmaa myös ihmisten suhteissa mikrobeihin: joidenkin on helpompi vältellä bakteerien tai virusten aiheuttamia tauteja kuin toisten.
