Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
”Mikäs keräilijä se sinä olet?” – Havaintoja roskakävelijän arjesta
Sosiologian yliopistonlehtori alkoi harrastaa roskakävelyä ja tehdä havaintoja kokemuksistaan. Hän huomasi, että poimiessaan roskia hän asettuu kaupunkitilassa eri tavalla katseiden kohteeksi kuin aiemmin. Roskien keräämiseen liittyy myös lian hierarkiaa, häpeän tuntemuksia, yllättävää sosiaalisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia.
Kommentti: Noitavainot loivat pohjan kapitalismille
Silvia Federicin kirja Caliban and the Witch tarjoaa feministisen tulkinnan keskiajan Euroopasta. Hänen mukaansa noitavainojen tarkoituksena oli heikentää yhteismaiden yksityistämisen vastarintaa, luoda kapitalistiselle yhteiskuntajärjestykselle sopiva sukupuolittunut työnjako sitomalla naiset kotiin ja tukea kolonialismia ja rasismia Amerikan mantereella.
Sosiologia valokeilassa: Erik Allardtin teokset opiskelijoiden silmin
Erik Allardt oli yksi Suomen ja Pohjoismaiden tunnetuimpia sosiologeja. Millaisina Allardtin klassikkoteokset Hyvinvoinnin ulottuvuuksia, Yhteiskunnan rakenne ja sosiaalinen paine sekä Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta näyttäytyvät nykyopiskelijoiden silmin?
Ylilaudan sisäinen sovinnollisuus rakentuu tunnistamattomuuden kulttuurille
Kuvalauta Ylilaudalla vuorovaikuttaminen perustuu kaikkien käyttäjien tunnistamattomuudelle eli anonymiteetille. Tunnistamattomuus ei kuitenkaan oikeuta tekemään mitä tahansa, vaan hyväksytyt tavat toimia perustuvat kyseessä olevan ryhmän yhdessä neuvottelemille toimintatavoille. Vaikka Ylilaudan keskustelukulttuuri vaikuttaa ulkoapäin tarkasteltuna vihamieliseltä ja hyökkäävältä, sen keskusteluja voi lähestyä Ylilaudan kulttuuria ylläpitävinä ja sopuun pyrkivinä neuvottelutilanteina.
Voiko sijaissynnyttäminen olla työtä?
Suomessa sijaissynnyttämisen uudessa säätelyssä sitä ei tulisi rajata tarjottavaksi vain tietynlaisesta lapsettomuudesta kärsiville heteropariskunnille. Säätelyssä tulisi huomioida lisääntymiskyky (raskaus) henkilökohtaisena resurssina sekä pohtia uusintamistyön arvoa nimenomaan sijaissynnyttäjän arvon tunnustavasta näkökulmasta. Laajemmin tulee huomioida cis- ja heteronormatiivisuuden purkaminen sekä lisääntymisoikeudenmukaisuus globaalin ja rakenteellisen eriarvoisuuden kysymyksenä: kuka saa lapsia, keiden halutaan saavan lapsia, millaisissa oloissa lapset kasvavat ja millaiset voimat heidän elämäänsä määrittävät.
Mediankäyttö kerrostuu ja politisoituu Suomessa
Suomea pidetään mediahyvinvointivaltiona, jossa vapaata mediaa tuetaan julkisesti ja tiedon äärelle on tasavertainen pääsy. Silti tutkimus antaa viitteitä mediankäytön kerrostumisesta ja politisoitumisesta myös Suomessa: hyväosaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja hyödyntävät laajalti monia erilaisia medioita, kun taas vähemmän koulutettujen, vähätuloisempien ja vähemmän yhteiskunnallisesti osallistuvien mediamaisema on huomattavasti kapeampi.
Kommentti: Toivoa voidaan käyttää politiikassa hidastamaan muutoksia
Toivo ymmärretään yleensä positiivisena ja eteenpäin vievänä voimavarana. Toivoa voidaan kuitenkin käyttää politiikassa muutosten jarruttamisen välineenä, sillä toivon täyttymys on aina jossain edessäpäin.
Seksityöntekijöiden kokemukset tulee nostaa keskiöön seksityötä koskevassa keskustelussa
Yksinkertaistavat näkemykset seksityöstä vain väkivaltana tai puhtaasti seksuaalisen voimaantumisen välineenä piilottavat alleen seksityöntekijöiden omat kokemukset ja moninaiset syyt seksityön tekemiselle. Seksityön eriasteiset kriminalisoinnit ja siihen liitettävä stigma altistavat hyväksikäytölle ja väkivallalle.
Työuupumuksen historiaa Suomessa: röntgenkuvauksista masennusdiagnooseihin
Työuupumuksen lisääntyminen on toistuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Työperäinen uupumus mielletään uudeksi ilmiöksi, vaikka työssä väsyminen on saanut asiantuntijat ymmälleen vuosikymmeniä.