Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Transihmisten arjen näkymättömyys arjessa ja politiikassa
Transvihamielisyys kaventaa transihmisten arkea. Samalla transoikeuksien edistäminen jää liian usein transihmisten hartioille, sillä päättäjiltä puuttuu ymmärrys transihmisten arjen haasteista.
Kommentti: Miksi työllistämispolitiikan valuviat eivät kiinnosta päättäjiä?
Työllisyys on eduskuntavaalien kestoaihe, mutta harva kansanedustajaehdokas puhuu työllistämispolitiikan kehittämisestä.
Suomalaisten sosiologien seura ja Edvard Westermarck
Edvard Westermarck (1862−1939) oli aikansa ehkä tunnetuin suomalainen tiedemies, jota pidetään suomalaisen sosiologian perustajana. Hänen mukaansa nimetty, suomalaisia sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura, on yksi Suomen suurimpia tieteellisiä seuroja.
Työllistettävyyden vaateet kohdistuvat erityisesti nuoriin naisiin
Yhä useampi korkeakoulutettu kilpailee samoista työpaikoista ja asemista. Työmarkkinoilla heiltä edellytetään enenevissä määrin panostamista omaan työllistettävyyteen.
Työväenluokasta akateemiseen maailmaan Anssi Kelan kappaleen ”1972” sanoin
Laulaja-lauluntekijä Anssi Kelan kappale ”1972” kertoo 50 vuotta sitten syntyneiden mahdollisista koulutuspoluista. Laulu sivuaa 1970-luvun loppupuolella syntyneiden kouluttautumiseen liittyviä ilmiöitä myös luokkanousun näkökulmasta.
Mitä puhelimeni tietää minusta?
Älypuhelimet keräävät käyttäjistään tietoa jatkuvasti, mutta monelle nuorelle tiedonkeruun seuraukset jäävät usein epäselviksi. Yksityisyydensuojan parantamiseksi tiedonkeruun riskit pitäisi vastaisuudessa huomioida paremmin niin lainsäädännön kuin peruskoulutuksen tasolla.
Sähkömarkkinoiden sosiologiaa
Sähkömarkkinat ovat perinteisesti kiinnostaneet taloustieteilijöitä, päättäjiä ja sähköyhtiöitä, ja niitä on käsitelty kilpailun tuomien hyötyjen näkökulmasta. Viimeaikainen sähkön hintojen kehitys on tuonut sähkömarkkinat julkiseen keskusteluun myös kotimaassa. Sosiologinen näkökulma haastaa tutkijat tarkastelemaan sähkömarkkinoiden toimintaa ja vaikutuksia, mukaan lukien markkinoiden aiottuja ja aikomattomia seurauksia.
Hoivan poliittista ja taloudellista merkitystä ei ymmärretä tarpeeksi suomalaisessa politiikka-keskustelussa
Sosiaali- ja terveydenhuolto (SOTE) ja hoiva eivät ole paikallis- ja kotimaanpolitiikan marginaalikysymyksiä, sillä niitä koskevat päätökset muokkaavat kansantalouden rakenteita kauas tulevaisuuteen. SOTEn ja hoivan suhteen tehdyt päätökset kietoutuvat nykyajan globaalissa maailmantaloudessa myös väistämättä kansainvälisiin rahoitus- ja työvoimamarkkinoihin.
Onko vanhushoiva liian kallista – ja kenelle?
Hoivasta aiheutuu aina kustannuksia. Viime vuosina julkisessa keskustelussa on yhä enemmän esitetty, että vanhushoiva on liian kallista verovaroin kustannettavaksi. On kuitenkin liian vähän tietoa siitä, mitä hoiva maksaa sitä tarvitseville ja heidän läheisilleen.