Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Kuka kelpaa pakolaiseksi ja kuka ei?
Pakolaisuus on noussut jälleen julkiseen keskusteluun Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja ihmisten paettua sotaa sieltä. Kaikki pakolaiset eivät kuitenkaan ole Suomeen saavuttuaan samalla viivalla, vaan heitä kategorisoidaan yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Nämä kategorisoinnit kertovat pakolaisia vastaanottavan yhteiskunnan arvoperustasta.
Kommentti: Tilastollisen merkitsevyyden korostaminen johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin
Kvantitatiivisessa sosiologiassa on laajasti käytössä nollahypoteesitestauksen päättelymenetelmä. Sen rutiininomainen käyttö on kuitenkin kerännyt viime vuosina kritiikkiä. Tutkijat ymmärtävät usein nollahypoteesitestauksen käsitteitä väärin ja saavat sen pohjalta helposti, mutta virheellisesti kuvan näennäisen varmoista, objektiivisista ja sosiologisesti merkittävistä tuloksista.
Surtavat kuvat – Ukrainan sota visuaalisessa sosiaalisessa mediassa
Ukrainan sota ja sen pakolaiset ovat herättäneet eurooppalaisissa myötätunnon aallon, jota vastaavaa ei olla nähty esimerkiksi Syyrian sotaa paenneita kohtaan. Katsaus sotaa kuvittaviin sosiaalisen median sisältöihin auttaa ymmärtämään, miten sodan visualisointi vaikuttaa käsityksiin ja asenteisiin ukrainalaisia kohtaan. Korostamalla Ukrainan eurooppalaisuutta, Venäjän uhkaavuutta sekä sodan selkeitä moraaliasetelmia kuvat tuovat ukrainalaiset kohtalot lähemmäs ja tekevät niistä surtavia.
Tuottavuusloikasta tuottavuusloukuksi? Tehokkuuden vaalimisen seuraukset hoivatyössä
Viime vuosikymmeninä poliitikkojen ja yritysten puheissa hoivatyön tehostamisesta teknologian avulla on muodostunut tärkeä keino ratkaista hoivan resurssipulaan liittyvät ongelmat. Teknologian lisäämisellä hoivatyössä on kuitenkin ei-haluttuja, yllättäviä ja työn tekoa haittaavia seurauksia, joita ei vielä tunnisteta tarpeeksi.
Kasvomaskit ovat toimijoita, jotka läsnäolollaan muokkaavat kokemuksiamme
Kasvomaskit ovat olleet osa arkeamme lähes kahden vuoden ajan. Nämä pienet, näennäisesti merkityksettömät esineet ovat olleet osa poliittista ja lainsäädännöllistä keskustelua usealla yhteiskunnan tasolla. Niiden tarkastelu toimijoina muistuttaa siitä, että olemme ihmisinä osa meitä laajempaa toimijoiden verkostoa.
Muunsukupuolisena tyttöjen ja poikien koulussa
Jo vuosien 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuoliroolien kyseenalaistaminen mainitaan selkeänä tavoitteena. Muunsukupuolisten koulukokemukset näiden voimassaoloajoilta ovat kuitenkin ristiriidassa suunnitelmien tavoitteiden kanssa.
Suomalaiset kärkipoliitikot keskittyvät Facebookissa asiakysymyksiin ja yksisuuntaiseen viestintään
Vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan puolueiden puheenjohtajat ja ääniharavat eivät hyödyntäneet Facebookin mahdollisuuksia dialogin käymiseen kansalaisten kanssa. Poliitikot rakensivat henkilöbrändejään sosiaalisessa mediassa asiakeskeisesti ja vain harkitusti yksityiselämästään jakaen.
EU:n vapaa liikkuvuus ei tarjoa turvaa epävarmoilla työmarkkinoilla navigoiville nuorille
Koulutettuja nuoria EU-kansalaisia kannustetaan hyödyntämään työvoiman vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa. Mahdollisuudet tavoitella omia ammatillisia päämääriä unionin sisäisen liikkuvuuden kautta eivät kuitenkaan jakaudu tasapuolisesti. Osa nuorista aikuisista uupuu kohdatessaan maahanmuuton rankan todellisuuden.
Islam-vastaisuus rajoittaa muslimien suomalaisuutta
Niin kauan kuin Suomi on ollut itsenäinen valtio, on täällä asunut muslimeita. Tätä taustaa vasten on jossain määrin yllättävää, kuinka yleisesti islam nähdään ei-suomalaisena uskontona ja jopa uhkana suomalaiselle kansalliselle kulttuurille. Jos henkilö kasvaa Suomessa mutta saa toistuvasti kokea, ettei oman uskonnon nähdä kuuluvan Suomeen, voiko hän silti kokea olevansa suomalainen, ja mitä suomalaisuus hänelle silloin merkitsee?