Kasvomaskit ovat toimijoita, jotka läsnäolollaan muokkaavat kokemuksiamme

Kasvomaskit ovat olleet osa arkeamme lähes kahden vuoden ajan. Nämä pienet, näennäisesti merkityksettömät esineet ovat olleet osa poliittista ja lainsäädännöllistä keskustelua usealla yhteiskunnan tasolla. Niiden tarkastelu toimijoina muistuttaa siitä, että olemme ihmisinä osa meitä laajempaa toimijoiden verkostoa.

Korona toi kasvomaskit kouluihin pakollisena pandemian leviämistä hillitsevänä asiana. Tavarana, joka budjetoidaan koulun menoihin ja jaetaan oppilaille ja henkilökunnalle. Joku saattaa ostaa tai tehdä kankaisen omansa, mutta suurin osa kouluissa käytettävistä maskeista ovat nyt jo kaikille tuttuja kertakäyttöisiä, hailakan sinisiä paperinpalasia. Usein ne vaihtuvat uusiin välituntien tai ruokatuntien jälkeen, eikä niille uhrata sen enempää aikaa tai ajatusta kuin paperiselle nenäliinalle.

Minä kuitenkin väitän, että maskit eivät ole vain elottomia objekteja, vaan ne ovat toimijoita, jotka läsnäolollaan muovaavat kokemuksiamme. Ne ovat osa koulun yhteisöä siinä missä oppilaat ja henkilökuntakin. Eivätkä ne suinkaan toimi eristyksissä ihmis-toimijoista, vaan sommitelmissa meidän kanssamme. Vaikka emme välttämättä sitä tiedosta jokapäiväisessä elämässämme, kasvomaskit ovat jatkuva muistutus siitä, että ei-inhimillisillä toimijoilla, kuten viruksilla on voimia, jotka voivat pahimmassa tapauksessa jopa tuhota meidät.

Me ihmiset emme siis ole muusta maailmasta irrallisia toimijoita, vaan osa monimutkaista verkostoa. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti rakentamaan verkostoja, jotka parantavat ja lisäävät toimintakykyämme, ja pyrimme eroon toimijoista, jotka vähentävät sitä. Kasvomaskit parantavat toimintakykyämme pandemian aikana, mutta muistuttavat meitä myös haavoittuvuudestamme. Ne siis muovaavat kokemustamme pandemiasta.

Lähestyn kirjoituksessani kasvomaskeja itsenäisinä toimijoina myötäillen Jane Bennettin Materian väre -teosta. Kirjassaan Bennett käsittelee materiaa toimijana ihmisen rinnalla, ja kyseenalaistaa ihmisen ainutkertaisuutta. Hän haastaa perinteisen kaksijakoisuuden esimerkiksi ihmisten ja eläinten tai orgaanisen ja epäorgaanisen välillä. Hän myös pyrkii, ajoittain jopa tietoisen liioitellusti, ohjaamaan meitä katsomaan maailmaa ja sitä kansoittavia ei-inhimillisiä olioita vähemmän ihmiskeskeisesti. Kyseessä on siis poliittinen teksti, jonka tarkoituksena on pohtia, miten maailmankuvamme muuttuisi, jos näkisimme esimerkiksi kulutushyödykkeet olioina, joiden elinkaari alkaa paljon ennen ostopäätöstämme ja jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Kirjoitukseni pohjautuu kenttätyöjaksoon eräässä suomalaisessa yläkoulussa syksyllä 2021. Oppilaiden nimet on muutettu.

Miten maailmankuvamme muuttuisi, jos näkisimme esimerkiksi kulutushyödykkeet olioina, joiden elinkaari alkaa paljon ennen ostopäätöstämme ja jatkuu pitkälle tulevaisuuteen?

Kasvomaskit kurinpidollisina välineinä koulussa

Kiinnitän koulussa ensimmäiseksi huomiota maskeihin kuripidollisina välineinä. Tein opettajanurani Englannissa koulupukujen keskellä. Paidan ylin nappi ja solmio tarkastetaan oppitunnin alussa, eikä opettaja välttämättä päästä oppilasta luokkaan, jos edellä mainitut eivät ole moitteettomasti napitetut ja solmitut. Nyt huomaan, että maskista on Suomessa tullut vastaavanlainen toimija. Oppituntien alussa varmistetaan, että kaikilla on maski, ja että se on kasvoilla asianmukaisella tavalla. Maskista on siis tullut asia, jonka käyttöä määrittelevät koulun säännöt, ja niiden noudattamista valvotaan.

Mutta leikitäänpä ajatusleikkiä, että toimijoita ovatkin opettaja, oppilas JA maski. Opettaja voi päättää miten tarkkaan hän valvoo maskin käyttöä. Oppilas voi päättää, miten tarkkaan hän noudattaa ohjeita. Maski ei kuitenkaan ole vain eloton esine kasvoilla, laukussa tai lattialla. Joskus maski yskittää. Usein se ärsyttää. Välillä se hankaa korvien takaa, ja pistää lasit huuruun. Sillä on voimaa, jota Jane Bennett kutsuu olio-voimaksi (thing-power). Kasvomaski-toimija ja ihmis-toimija eivät ole toisistaan irrallisia olentoja, vaan rakentavat yhdessä tuossa hetkessä olemisen tilan ja kokemuksen.

Kasvomaski-toimija ja ihmis-toimija eivät ole toisistaan irrallisia olentoja, vaan rakentavat yhdessä tuossa hetkessä olemisen tilan ja kokemuksen.

Sääntöjen mukaisesti käytettynä maski voi viestittää lainkuuliaisuutta yhdessä oppilaan kanssa, aivan kuten koulupuvun puseron moitteeton napitus ja siististi suorassa oleva solmio. Se voi kuitenkin myös olla mukana tekemässä vastarintaa roikkumalla leuan alla tai toisesta korvasta. Se saattaa ottaa osaa väittelyyn lainsäädännöstä ja yksilönvapaudesta. Voisi siis sanoa, että yhdessä oppilaan ja opettajan kanssa maski on poliittinen toimija. Tarvitaan kasvomaskin olio-voima synnyttämään keskusteluja, joita ei todennäköisesti käytäisi, jos maski ei olisi fyysisesti paikalla.

Maski voi myös viestittää välinpitämättömyyttä lattialla tai aiheuttaa huonoa omaatuntoa ohikulkijalle, joka jättää maskin lojumaan paikalleen.

Ohitin neljä maskia portaissa ja jätin ne paikoilleen. Olen hieman nolona laiskuudestani, mutta miksi minun pitäisi, jos ei kukaan muukaan! (Ote kenttämuistiinpanoista 27.9.2021)

Kävellessäni oppitunnin päätyttyä portaat alas poimin mennessäni viisi maskia ja vien ne ulko-oven vieressä olevaan isoon roska-astiaan, joka on erityisesti maskeja varten. Maski on siis kaikkea muuta kuin eloton esine: se saa minut tuntemaan syyllisyyttä ja muuttamaan käytöstäni. Se saa minut sovittamaan aikaisempaa tekoani keräämällä yhden ylimääräisen maskin aikaisemmin paikalleen jättämieni joukkoon. Synninpäästön jälkeen tunnen paremmuutta maskit huolimattomasti lattialle jättäneiden keskellä.

Kasvomaski on vaativa vieras

Maski on muuttanut koulujen sisustusta tuomalla käytäville lisää roskakoreja erityisesti niitä varten. Maskille ei nimittäin kelpaa mikä tahansa roskis, vaan se vaatii erityisesti sitä varten suunniteltuja säiliöitä, joihin se on helppo sujauttaa käytön jälkeen. Kasvomaski-olion elinkaari jatkuu, mutta tarkasti valvotuissa olosuhteissa, joissa viruksen leviämisen mahdollisuudet on minimoitu.

Tiedämme terveydenhuollon asiantuntijoiden ohjeistuksen pohjalta, että kasvomaski-toimijan ja ihmis-toimijan läheisestä suhteesta huolimatta maski vaatii myös etäisyyttä, sillä maskin vääränlaisessa koskettamisessa voi vaania vaara. Maski ei nimittäin toimi yhdessä vain ihmisten kanssa, vaan sen olio-voima liittyy läheisesti myös koronaviruksen voimaan. Maski voi siis sekä suojella meitä virukselta, että levittää sitä. Se on ystävä, joka väärin kohdeltuna voi muuttua viholliseksi, ja siksi sen seurassa ei voi olla rennon huoleton. Sen kanssa ollessa on hyvä muistaa toimia annettujen ohjeiden mukaan, ja sen turha koskettelu on syytä unohtaa.

Maskista on tullut myös vierailija, joka ei ole tajunnut lähteä ajoissa. Sekä oppilaat että opettajat haluaisivat siitä eroon. Aina silloin tällöin oppilaiden keskuudessa herää toive, että maskeille voitaisiin heittää jo hyvästit. Lopulta kuitenkin rehtorilta saapuu viesti, että vielä ei ole sen aika. Maskin vierailu jatkuu edelleen, halusimme tai emme.

Naapuriluokan ope käy ilmoittamassa, että maskipakko jatkuu toistaiseksi, mutta tällä viikolla saadaan uudet ohjeistukset. (Ote kenttämuistiinpanoista 4.10.2021)

Maskista on tullut myös vierailija, joka ei ole tajunnut lähteä ajoissa.

Kasvomaski viihdyttää, ja vaikeuttaa kommunikaatiota

Kasvomaski ei kuitenkaan ole aina epätoivottu vieras, sillä se osaa myös viihdyttää. Sen nauhat taipuvat monelle mutkalle, ja ne myös irtoavat helposti solmittaviksi tai taipuvat energisimpien oppilaiden käsissä eräänlaisiksi mini-ruoskiksi. Maski on tylsistyneelle oppilaalle leikkikaveri, jonka kanssa puuhastella tunnilla.

Teemu vietti ison osan tunnista purkamalla maskinsa naruja, ja sitten hän ja Niina sähläsivät niitten kanssa. (Ote kenttämuistiinpanoista 5.10.2021)

Maski mahdollistaa myös osittaisen piiloutumisen. Se jopa antaa mahdollisuuden irvistellä ja haukotella kenenkään huomaamatta. Se rakentaa suojamuurin, jonka taakse kadota niinä päivinä, jolloin emme jaksa olla sosiaalisia. Samalla se kuitenkin peittää hymyn ja huulipunan sekä tekee puheesta vaikeampaa ymmärtää. Kommunikoinnista tulee monimutkaisempaa, ja joudumme tekemään enemmän töitä tullaksemme kuulluksi ja ymmärretyksi. Maski pakottaa meidät myös katsomaan toisiamme silmiin tarkistaaksemme, että olemme ymmärtäneet viestin ja mielialan oikein. Ja että kyseessä on todella juuri se henkilö, joksi häntä luulemme.

Kasvomaskien olio-voima jatkuu pitkälle tulevaisuuteen

Maski on mitä todennäköisimmin tullut jäädäkseen. Ehkä se ei tule enää olemaan jokapäiväinen vieras, mutta sen vierailusta puhumme luultavasti vielä kauan. Sen olio-voima jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen, vaikka se ei olisikaan fyysisesti läsnä arjessamme, sillä se on muovannut kokemuksiamme lähestulkoon kaikessa kanssakäymisessämme melkein pandemian alusta saakka niin koulussa, työpaikalla, kuin vapaa-ajallammekin. Kasvomaski on ollut osa lukemattomia toimijoiden verkostoja maskien tuotannosta sen käsittelyyn poltettavana jätteenä ja energian tuottajana elinkaarensa lopussa, eikä näihin liittyviä keskusteluja olla vielä käyty loppuun. Maski näkyy paitsi ihmisten kasvoilla, myös kauppojen hyllyillä ja katujen varsilla. Se herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

Kasvomaskin olio-voimaa on siis tärkeää tarkastella, koska se kertoo meille paljon yhteiskunnastamme ja omista asenteistamme. Tämä pieni, näennäisesti merkityksetön esine on ollut osa poliittista ja lainsäädännöllistä keskustelua usealla yhteiskunnan tasolla. Se on myös tehnyt näkyväksi suhtautumisemme muihin yhteisömme jäseniin läsnä- tai poissaolollaan. Maski ei siis ole vain maski, vaan aina omalla tavallaan aktiivinen osa verkostoa kanssamme.

***

Kuvat: artikkelikuva Noah/Unsplash, muut kuvat järjestyksessä Claudio Schwarz/Unsplash ja Polina Tankilevitch/Pexels.