Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Kommentti: Onko kärkäs keskustelu sosiaalisen median syy?
Yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä enemmän sosiaalisen median alustojen välittämänä. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat tähän keskusteluun ja miten niitä pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.
Äitien somekokemusten ydin on ristiriitaisuuden tunne
Sosiaalisen median tunnekokemuksien monimerkityksellisyys yhdessä äitiyden kulttuuristen normien kanssa sitouttavat äitejä verkon vanhemmuuskulttuureihin.
Kommentti: Teknologia ei vieläkään tuhonnut nuorisoa
Median haitallisista vaikutuksista nuorisoon on esitetty pitkään uhkakuvia, mutta tuore tutkimustieto osoittaa niiden olevan vähäisiä väestötasolla. Yksilöiden kohdalla median vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin voivat kuitenkin olla merkittäviä. Median käyttöä tulisi tutkia arkeen kietoutuneena ilmiönä monitieteisistä lähtökohdista.
WhatsApp-ryhmä kävelyn tutkimusmenetelmänä
Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen on reagoitava nopeasti maailman kriiseihin. Se tarkoittaa, että tutkijoiden täytyy muokata myös tutkimusmenetelmiä nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Nopea reagointi voi kuitenkin tuoda mukanaan eettisiä pulmia, kuten sen, ketä tutkimme. Tässä tekstissä pohdin suljetun WhatsApp-ryhmän haasteita ja hyötyjä tutkimusmenetelmänä.
Somevaikuttajat koronaviestinnässä – Faktaa koronasta -kampanjan analyysia
Somevaikuttajat kutsuttiin mukaan valtioneuvoston koronaviestintään keväällä 2020. Vaikuttajien somepostausten ja seuraajien kommenttien analysointi kielii siitä, että Suomessa elettiin vielä pandemian alkutaipaleella yhtenäisyyden aikaa.
Sosiaalisen median alustat Elokapinan aktivismin välineenä
Ympäristöliike Elokapinan toimintaan osallistuneet aktivistit näkevät kuvien ja videoiden jakamisen sosiaalisessa mediassa keinoina kertoa protestin arkipäivästä, haastaa mielikuvia mielenosoittajista ja tavoittaa laajempi yleisö viestilleen kuin fyysisissä mielenosoituksissa on mahdollista. Sosiaalisen median henkilökohtaisuus voi kuitenkin nostattaa myös riittämättömyyden tunteita ja altistaa aktivistit voimakkaalle negatiiviselle huomiolle.
Muunsukupuolisten aktivistien poliittiset selfiet
Selfie-kuvien poliittinen voima näkyy kamppailuissa näkyvyydestä ja nähdyksi tulemisesta. Muunsukupuoliset aktivistit haastavat selfie-kuvillaan hallitsevaa ja haitallista kuvastoa transihmisyydestä ja luovat kokonaan uusia tapoja tehdä marginalisoituja kehoja ja identiteettejä näkyväksi.
Algoritmit heijastavat niitä ympäröivää yhteiskuntaa
Algoritmit ovat osa arkipäiväämme. Monet ovat huolissaan niiden vaikutuksesta meihin ja yhteiskuntaamme. Ihmiset tai yhteiskunta eivät kuitenkaan ole vain teknologian passiivisia, helposti manipuloitavissa olevia objekteja, vaan teknologioilla on myös kulttuurinen ja poliittinen elämä.
Töissä: “Sosiaalisen median liikkeitä voidaan teoretisoida pieninä kansanliikkeinä”
Pauliina Seppälä edistää työkseen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi digitaalisten alustojen ja tapahtumien avulla. Sosiologia on toiminut pohjana Seppälän näkemyksille maailmasta, mutta myös työvälineenä ihmisten ja sosiaalisen median parissa työskennellessä.
