Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Sosiologia valokeilassa: Sosiologikone jauhaa ahkerasti
”Taloustieteilijät ja heidän Ekonomistikone-paneelinsa ovat itsekin aktiivisia, kun taas yhteiskuntatieteilijät, humanistit ja filosofit ovat vähemmän äänessä. ’Sosiologikonetta’ ei taida olla. Tieteiden vuorovaikutustakin tarvittaisiin”, perää HS:n pääkirjoitus. Sosiologi Eeva Luhtakallio vastaa.
Kauas koulut karkaavat – pitkät välimatkat lisäävät koulutuksellista eriarvoisuutta
Kun toisen asteen oppilaitoksia suljetaan, opiskelumahdollisuudet siirtyvät yhä kauemmaksi syrjäseutujen nuorten kotipaikoilta. Pitkät välimatkat lisäävät koulutuksellista eriarvoisuutta, sillä ne vähentävät nuorten valinnanmahdollisuuksia, tekevät koulupäivistä raskaampia ja sitovat nuorten valinnat entistä tiukemmin vanhempien taloudellisiin resursseihin.
Kommentti: Valvontakamerat eivät lopeta autojen tuhopolttoja
Yksityisomaisuuden tuhoaminen on aina kuulunut turhautuneiden kansalaisten toimintakeinoihin. Tutkimustiedon valossa autopolttoja ei lopeteta lisäämällä valvontaa ja koventamalla rangaistuksia, vaan tarttumalla turhautumisen taustoihin, kirjoittavat sosiologit Lotta Junnilainen ja Eeva Luhtakallio.
Asunnosta kotiin on joskus pitkä matka
Suomi tunnetaan maailmalla pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen mallimaana. Kiitos kuuluu käytännössä asunto ensin -mallille, jota alettiin soveltaa asumisyksiköissä vuonna 2008. Laitosasumiseen ja asukasyhteisöön suhtaudutaan arjessa kuitenkin ristiriitaisesti: osa asukkaista kokee saaneensa asunnon, mutta ei kotia.
Metakotityö uuvuttaa naiset
Näkymätön kotityö kasautuu suomalaisten heteroparien arjessa usein naisen kontolle. Miksi organisointi- ja suunnittelutyöhön ryhtyminen ja kokonaisvastuun kantaminen kotitöistä ei usein tunnu miehistä luontevalta, vaikka muihin kotitöihin tarttumisessa ei olisi ongelmaa?
Töissä: “Sosiologia on toimintaa”
Suomen Punaisessa Ristissä työskentelevä sosiologi Leena Suurpää on aina pitänyt tiedettä kansalaistoimintana. “Tutkijoiden keskeisimpiä tehtäviä on kantaa vastuuta yhteiskunnasta ja nostaa esiin etenkin vaiettuja ja piiloon jääviä ilmiöitä”, Suurpää sanoo.
Voiko jätettä rakastaa?
Kotien arkisten jätekäytäntöjen täytyy muuttua, jotta kiertotalouden tavoitteet voisivat toteutua. Yksi kiinnostava esimerkki uudenlaisesta jätesuhteesta on japanilainen bokashikompostointi. Bokashaaja jakaa kotinsa kompostiämpärien kanssa ja seuraa uteliaana mikrobien biletystä.
Pääkirjoitus: Yhteiskunta ilmiöissä
Sosiologian tavoilla ymmärtää maailmaa on paljon annettavaa ihmisille, jotka luovivat arjen, työn ja lähiyhteisöjensä ongelmien ja kiistojen seassa. Ilmiö haluaa avata sosiologiaan kuuluvan ihmettelyn mahdollisuuden kaikille, kirjoittaa päätoimittaja Lotta Haikkola.
Masennuksen moninainen lähihistoria
Elämme diagnostisen kulttuurin aikaa, jossa ihmisyyttä luokitellaan diagnoosien kautta niin arjessa kuin virallisissa yhteyksissä. 1980-luvun alun Suomessa masennus ymmärrettiin arjessa lähinnä normaalina suvantovaiheena, ei mielisairautena. Myös tieteelliset käsitykset masennuksesta olivat nykyistä moninaisempia.
