Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Sinisilmäiset suomalaiset geenitutkimuksen kohteena
Suomea markkinoidaan biolääketieteellisen tutkimuksen ihmemaana, jossa on geneettisesti ainutlaatuinen ja luottavainen tutkimuspopulaatio. Geenitietoja halutaan käyttää laajasti tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Koska harva kansalainen tietää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, voi luottamus olla uhanalainen, kirjoittavat Karoliina Snell ja Heta Tarkkala.
Verenluovuttajat tutkimusta auttamassa
Vuosittain noin 130 000 suomalaista luovuttaa verta. Monelle verenluovutuksesta tulee tärkeä osa elämää ja hyvän mielen lähde. Muuttuuko suhtautuminen vapaaehtoiseen verenluovutukseen, jos samalla luovuttaa verta myös lääketieteelliseen tutkimukseen?
Ken on meistä kaikkein tervein?
Eri väestöryhmien terveydessä on Suomessa eroja. Terveyserot johtuvat osaksi syrjinnästä: suora ja epäsuora syrjintä heikentävät monien Suomeen muuttaneiden ihmisten terveyttä, kirjoittaa filosofian tohtori Shadia Rask.
Miksi emme tiedä, mistä mielenterveyshäiriöt johtuvat?
Psykiatrian diagnostiikan ja tautiluokituksen lähihistoria antaa vastauksen otsikon kysymykseen. Tiedeyhteisön konsensukseen perustuvan tautiluokituksen tarkastelu tuo esiin sen, miten lääketieteelliset ja biologisetkin ilmiöt ovat monin tavoin yhteiskunnallisia ja miten luokitus itsessään on hidastanut ihmismielen toiminnan perustutkimusta.
Sosiologia valokeilassa: Mitä opin Tampereen raitiotieltä?
Sosiologian keskeinen tehtävä on häiritä oletusta maailmasta, joka olisi jotenkin etukäteen annettu tai määrätty. Tampereen raitiotiehankkeen tutkiminen auttoi ymmärtämään konkreettisesti maailman prosessinomaisuutta ja siihen kytkeytyvää poliittisuutta, kirjoittaa Outi Koskinen.
Miten robottiautot ja ihmiset kohtaavat liikenteessä?
Jos paljon puhutut robottiautot yleistyvät, ne ajavat tavallisten ihmisten joukossa. Vuorovaikutus robottiauton kanssa poikkeaa ihmisten välisestä liikenteen vuorovaikutuksesta. Se voi aiheuttaa haasteita, kirjoittaa sosiologi Raimo Tengvall.
Sosiologia valokeilassa: Sosiologikone jauhaa ahkerasti
”Taloustieteilijät ja heidän Ekonomistikone-paneelinsa ovat itsekin aktiivisia, kun taas yhteiskuntatieteilijät, humanistit ja filosofit ovat vähemmän äänessä. ’Sosiologikonetta’ ei taida olla. Tieteiden vuorovaikutustakin tarvittaisiin”, perää HS:n pääkirjoitus. Sosiologi Eeva Luhtakallio vastaa.
Kauas koulut karkaavat – pitkät välimatkat lisäävät koulutuksellista eriarvoisuutta
Kun toisen asteen oppilaitoksia suljetaan, opiskelumahdollisuudet siirtyvät yhä kauemmaksi syrjäseutujen nuorten kotipaikoilta. Pitkät välimatkat lisäävät koulutuksellista eriarvoisuutta, sillä ne vähentävät nuorten valinnanmahdollisuuksia, tekevät koulupäivistä raskaampia ja sitovat nuorten valinnat entistä tiukemmin vanhempien taloudellisiin resursseihin.
Kommentti: Valvontakamerat eivät lopeta autojen tuhopolttoja
Yksityisomaisuuden tuhoaminen on aina kuulunut turhautuneiden kansalaisten toimintakeinoihin. Tutkimustiedon valossa autopolttoja ei lopeteta lisäämällä valvontaa ja koventamalla rangaistuksia, vaan tarttumalla turhautumisen taustoihin, kirjoittavat sosiologit Lotta Junnilainen ja Eeva Luhtakallio.
