Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

ihmisen ja eläimen suhde

Mitä luontodokumentit kertovat suhteesta luontoon ja eläimiin?

Kirjoittajalta Marianne Mäkelin 28.11.2018

Luontodokumentit ovat monelle urbaanille nykyihmiselle merkittävä villieläinten kohtaamispaikka, sillä lemmikkejä lukuunottamatta eläimet ovat pitkälti kadonneet arkielämästä. Ihmisten jäljet rajataan luontoa kuvatessa yleensä tarkasti pois, ja luonto ja eläimet nähdään ihmisistä erillisinä.

kaksoiskansalaisuus

Uhka turvallisuudelle vai kotouttamisen keino? Kaksoiskansalaisuuden lyhyt historia

Kirjoittajalta Jussi Ronkainen 22.11.2018

Kaksoiskansalaisuutta vastustettiin pitkään kansainvälisessä politiikassa. Voimistuneen globalisaation myötä vuosituhannen vaihteessa oltiin jo tilanteessa, jossa suurin osa valtioista hyväksyi kaksoiskansalaisuuden ja näki siinä etuja. Nykyisessä keskustelussa Suomessa painottuvat jälleen uhkakuvat ja haasteet, kirjoittavat kaksoiskansalaisuutta tutkineet sosiologit Jussi Ronkainen ja Marko Kananen.

työelämä

Suorittajista kapinoitsijoihin – millaisia toimijoita romaanit ja tutkimukset näkevät työelämässä?

Kirjoittajalta Ilkka Pirttilä 15.11.2018

Atomirotta-yhtyeen kappaleessa Osuu ja uppoo esitetään: ”Se heiluu, se keinuu, se hosuu ja uppoo”. Miltä 2010-luvun Suomen uusi uljas työelämä näyttää kirjailijoiden ja yhteiskuntatietelijöiden katsastamana?

riippuvuus

Kulutusideologia ruokkii riippuvuusongelmia

Kirjoittajalta Matilda Hellman 12.11.2018

Moderni kapitalistinen yhteiskunta ja ihmisten riippuvuusongelmat ovat kehittyneet rinta rinnan, kirjoittaa sosiologi Matilda Hellman. Selitystä voi etsiä kapitalismin mekanismeista: yhteiskunta toimii, kun ihmiset tavoittelevat tavaroita ja rahaa ja uskovat illuusioon niiden autuudesta.

työuupumus

Elämää veitsen terällä: vaihtoehtoterapiat työelämässä uupuneiden selviytymiskeinona

Kirjoittajalta Suvi Salmenniemi 9.11.2018

Miksi Suomessa moni etsiytyy mindfulnessin, elämäntaitovalmennuksen tai energiahoitojen pariin? Vaihtoehtoterapioita käytetään keinona raskaaksi koetun työelämän oravanpyörän pysäyttämiseen, hiljentämiseen ja hylkäämiseen, Suvi Salmenniemi kirjoittaa.

Kuolema sateenkaaren päässä

Kirjoittajalta Varpu Alasuutari 4.11.2018

Kuoleman kulttuuristen ja sosiaalisten käytäntöjen vuoksi kaikki ihmiset eivät kohtaa kuolemaa samalla tavoin. Suomessa kuolemankulttuurin kivijalan muodostavat perhe ja kirkko. Molempien instituutioiden suhde seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on yhä haastava. HLBTQ-ihmisten kokemukset kuolemasta lähipiirissään kertovatkin paljon suomalaisista kuoleman käytännöistä ja kulttuurisista normeista, kirjoittaa Varpu Alasuutari.

Kun yhteys läheiseen ei katkea kuolemaan

Kirjoittajalta Marja-Liisa Honkasalo 3.11.2018

Useimmissa kulttuureissa rajaa elämän ja kuoleman välillä ei nähdä ehdottomana. Kuitenkin myös länsimaissa on melko tavallista, että ihmisillä on kokemuksia kuolleiden läheistensä läsnäolosta tai yhteydenpidosta edesmenneiden kanssa. Kokemukset kertovat ihmisten välisten siteiden vahvuudesta ja siitä, kuinka olemme olemassa maailmassa suhteessa toisiimme, kirjoittaa Marja-Liisa Honkasalo.

mihin suomalaiset kuolevat

Kuolema tilastoissa: luvut kertovat suomalaisten eriarvoisuudesta

Kirjoittajalta Suvi Parikka 1.11.2018

Mihin ja minkä ikäisinä suomalaiset kuolevat? Ihmisen tausta vaikuttaa siihen, kauanko hän voi odottaa elävänsä: Suomessa esimerkiksi hyvätuloinen elää keskimäärin vuosia pidempään kuin pienituloinen. Tilastojen ja väestötieteen avulla eroihin voidaan löytää syitä, jolloin asiaan voi yrittää poliittisin päätöksin vaikuttaa, kirjoittavat väestötutkijat Suvi Parikka ja Laura Kestilä.

siirtolaisten kuolemat

Miksi siirtolaisten kuolemat esitetään numeroina?

Kirjoittajalta Karina Horsti 30.10.2018

Välimeri on maailman kuolemanvaarallisin raja. Meren yli yrittävien siirtolaisten kuolemista kerrotaan numeroina, jotka desinfioivat kuoleman ja häivyttävät siirtolaisten ihmisyyden. Kuolemien laskeminen on 25 vuodessa muuttunut ihmisoikeusaktivistien projektista eurooppalaisten hallitusten keinoksi viestiä siitä, että tilanne on hallinnassa, kirjoittaa akatemiatutkija Karina Horsti.