Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

Nurmikon keskellä kasvava puhkeamaisillaan oleva valkoinen kukka.

Kommentti: Toivoa voidaan käyttää politiikassa hidastamaan muutoksia

Kirjoittajalta Marjo Lindroth 10.6.2021

Toivo ymmärretään yleensä positiivisena ja eteenpäin vievänä voimavarana. Toivoa voidaan kuitenkin käyttää politiikassa muutosten jarruttamisen välineenä, sillä toivon täyttymys on aina jossain edessäpäin.

Henkilöitä seksityötä puolustavassa mielenosoituksessa. Monella on punainen sateenvarjo, jossa lukee "Sex work is work" ja "Sex Work Promise".

Seksityöntekijöiden kokemukset tulee nostaa keskiöön seksityötä koskevassa keskustelussa

Kirjoittajalta Niina Vuolajärvi 4.6.2021

Yksinkertaistavat näkemykset seksityöstä vain väkivaltana tai puhtaasti seksuaalisen voimaantumisen välineenä piilottavat alleen seksityöntekijöiden omat kokemukset ja moninaiset syyt seksityön tekemiselle. Seksityön eriasteiset kriminalisoinnit ja siihen liitettävä stigma altistavat hyväksikäytölle ja väkivallalle.

Eri kokoisia ruostuneita hammasrattaita.

Työuupumuksen historiaa Suomessa: röntgenkuvauksista masennusdiagnooseihin

Kirjoittajalta Mona Mannevuo 4.6.2021

Työuupumuksen lisääntyminen on toistuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Työperäinen uupumus mielletään uudeksi ilmiöksi, vaikka työssä väsyminen on saanut asiantuntijat ymmälleen vuosikymmeniä.

Työpöydällä oleva Applen tietokone, jonka näytöllä lukee "Do more".

Uusissa työnteon tiloissa ohjaillaan työntekijöiden tunteita

Kirjoittajalta Ari Kuismin 3.6.2021

Teollisella ajalla tehdastyöläisiä kontrolloitiin kellokorttien ja tehdassalien avulla, jotka helpottivat työntekijöiden suoritusten valvontaa ja arviointia. Uusissa työn tiloissa taas korostuu ruumiiseen kohdistuvan kurin sijaan liiketoiminnallisia tavoitteita edistävien tunnetilojen synnyttäminen ja ohjailu.

Elokuvan Metsäjätti päähenkilö Pasi kahden muun henkilön kanssa metsätyömaalla.

Kommentti: Metsäjätti-elokuva näyttää talouden rakennemuutoksen nurjan puolen – mutta loppuratkaisu vesittää kritiikin

Kirjoittajalta Henri Koskinen 2.6.2021

Ville Jankkerin Metsäjätti (2020) kertoo pienten ihmisten ja tehdaspaikkakuntien kamppailusta talouden rakennemuutoksessa. Elokuva kritisoi globaalia taloutta, mutta loppuratkaisu esittää ongelmille yksinkertaistavan ja todellisuuspohjaltaan jokseenkin kiistanalaisen ratkaisun.

GAZ kuorma-auto ja miehiä Konela Oy:n pihalla. Väinö Kannisto/Helsingin kaupunginmuseo. Mustavalkoinen valokuva.

Työn tehostaminen koettelee perinteistä rekkamieheyttä

Kirjoittajalta Timo Aho 1.6.2021

Asiakasohjautuvuus, tiukkeneva aikataulutus ja ajamisen seurantajärjestelmät ovat kaventaneet rekanajon vapautta ja itsenäisyyttä. Muuttuvassa työelämässä rekkamiehet jäsentävät työnsä arvoa uusin tavoin: Tärkeäksi nousevat taidot lastata ja purkaa luovaa ongelmanratkaisua vaativia kuormia sekä luovia jatkuvasti tiukentuvien ja muuttuvien aikataulujen puristuksessa.

Viisi lentoemäntää seisoo rivissä katsoen hymyillen kameraan. Heillä on kaikilla samanlainen kampaus, meikatut kasvot, valkoiset paidat ja violetit kuviolliset hameet.

Ulkonäkötyön vaatimukset eriarvoistavat työntekijöitä

Kirjoittajalta Iida Kukkonen 31.5.2021

Ulkonäön eteen tehtävän työn vaatimusten on perinteisesti ajateltu kasaantuvan palvelualoilla työskenteleville. Asiakaspalvelu-ajattelun leviäminen niin terveyshuoltoon kuin yliopistoihinkin voi edistää työelämän ulkonäkökeskeisyyttä. 

Henkilö nojaa otsaansa käteensä läppärin ääressä.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä unohtuvat rakenteet

Kirjoittajalta Katariina Mertanen 17.5.2021

EU:n ja Suomen nuorisopolitiikassa syrjäytymisen ehkäisy keskittyy työn tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten löytämiseen ja ohjaamiseen. Syrjäytymisen mittaaminen vain työllistymisen kautta jättää muut nuorten elämään vaikuttavat rakenteelliset tekijät huomiotta ja tuottaa käsitystä syrjäytymisestä yksilötason ongelmana.

Farkkutakkinen henkilö käsittelee puupalaa teknisen työn tilassa suojalasit päässään.

Nuorten yhteiskunnallinen arvo tulee näkyväksi koulutusvalinnoissa

Kirjoittajalta Tarja Tolonen 12.5.2021

Suomalaisen koulutuspolitiikan ihanteellinen ysiluokkalainen valitsee toisen asteen koulutuspaikan rationaalisilla perusteilla ja pyrkii määrätietoisesti kohti keskiluokkaista työmarkkinakansalaisuutta. Moni nuori on kuitenkin yhteishaun aikaan hukassa sen suhteen, minne haluaa pyrkiä.