Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

Mustapuisia värikyniä mustalla taustalla asetettuna lomittaisiin riveihin.

Muunsukupuolisena tyttöjen ja poikien koulussa

Kirjoittajalta Henrietta Pihlaja 23.3.2022

Jo vuosien 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuoliroolien kyseenalaistaminen mainitaan selkeänä tavoitteena. Muunsukupuolisten koulukokemukset näiden voimassaoloajoilta ovat kuitenkin ristiriidassa suunnitelmien tavoitteiden kanssa.

Älypuhelin, jonka näytöllä on Facebook-sovellus.

Suomalaiset kärkipoliitikot keskittyvät Facebookissa asiakysymyksiin ja yksisuuntaiseen viestintään

Kirjoittajalta Elisa Kannasto 17.3.2022

Vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan puolueiden puheenjohtajat ja ääniharavat eivät hyödyntäneet Facebookin mahdollisuuksia dialogin käymiseen kansalaisten kanssa. Poliitikot rakensivat henkilöbrändejään sosiaalisessa mediassa asiakeskeisesti ja vain harkitusti yksityiselämästään jakaen.

Seitsemän liehuvaa Euroopan unionin lippua harmaan rakennuksen edessä.

EU:n vapaa liikkuvuus ei tarjoa turvaa epävarmoilla työmarkkinoilla navigoiville nuorille

Kirjoittajalta Anna Simola 4.3.2022

Koulutettuja nuoria EU-kansalaisia kannustetaan hyödyntämään työvoiman vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa. Mahdollisuudet tavoitella omia ammatillisia päämääriä unionin sisäisen liikkuvuuden kautta eivät kuitenkaan jakaudu tasapuolisesti. Osa nuorista aikuisista uupuu kohdatessaan maahanmuuton rankan todellisuuden.

Henkilö kirjoittaa lehtiöön vaaleansinisellä kynällä.

Islam-vastaisuus rajoittaa muslimien suomalaisuutta

Kirjoittajalta Teemu Pauha 10.2.2022

Niin kauan kuin Suomi on ollut itsenäinen valtio, on täällä asunut muslimeita. Tätä taustaa vasten on jossain määrin yllättävää, kuinka yleisesti islam nähdään ei-suomalaisena uskontona ja jopa uhkana suomalaiselle kansalliselle kulttuurille. Jos henkilö kasvaa Suomessa mutta saa toistuvasti kokea, ettei oman uskonnon nähdä kuuluvan Suomeen, voiko hän silti kokea olevansa suomalainen, ja mitä suomalaisuus hänelle silloin merkitsee?

Hiihtäjiä sauvomassa nopeasti lumella. Mustavalkoinen vanha valokuva.

Sisu suomalaisen urheilun ilmiönä

Kirjoittajalta Tanja Helminen 3.2.2022

Sisu ja Paavo Nurmi. Sisu ja Siiri Rantanen. Sisu ja Leijonat. Kun suomalaiset voittavat urheilun arvokisoissa, monien mielikuvissa sankaruuteen yhdistyy sisu. Suomalaisen urheilun ja sisun yhteys on vahva, mikä vahvistaa kansallista identiteettiä. Tämä yhteys syntyi aiemmin kuin tähän asti on ajateltu, viimeistään 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Kaksi henkilöä tutkivat lomaketta yhdessä. Taustalla läppäreitä ja kolmas henkilö istumassa sohvalla.

Töissä: ”Sosiologia auttaa ymmärtämään mistä kaikesta ihmisen minuus rakentuu sosiaalisesti”

Kirjoittajalta Aava Lievonen 27.1.2022

Sosiologiaa pääaineenaan opiskellut Hanna Holm on tehnyt pitkän uran maahanmuuttotyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii maahanmuuttokoordinaattorina ja on toiselta ammatiltaan ratkaisukeskeinen terapeutti. Sosiologiasta on ollut hyötyä molemmissa työtehtävissä, sillä se on auttanut ymmärtämään ihmisiin ja ilmiöihin vaikuttavia rakenteita.

Maisemakuva pensaan vihreästä lehvästöstä, jossa näkyy oransseja ruusuja.

Ilmiö kutsuu uusia jäseniä mukaan toimituskuntaan

Kirjoittajalta Aava Lievonen 20.1.2022

Kiinnostaako tiedeviestintä? Haluatko tehdä sosiologista ajattelua ja tutkimusta tunnetuksi? Onko sinulla kiinnostavia ideoita tiedeviestintään?

Suomen siniristilippu liehumassa tummanharmaata pilvistä taivasta vasten.

Suomen väestötietoja brändätään markkina-ajattelun ehdoilla

Kirjoittajalta Aaro Tupasela 12.1.2022

Väestöstä kerättävien tietojen merkitys kansainvälisillä datatalousmarkkinoilla lisääntyy. Väestödatan brändääminen on osa maabrändäystä, mutta tuoko se mukanaan uudenlaisia yhteiskunnallisia haasteita?

Kehykset, joiden keskellä on tyhjää.

Politiikka on opiskelijoille kulttuurisotaisaa yhteisten asioiden hoitoa

Kirjoittajalta Hanna Wass 14.12.2021

Helsingin yliopiston Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet –kurssin opiskelijoille politiikka näyttäytyy arvojen välisenä kamppailuna ja yhteisten asioiden hoitamisena. Klassinen käsitys politiikasta luokkataisteluna sai opiskelijoiden joukossa vain vähän kannatusta, samoin kuin näkemys politiikasta vallitsevien olojen kyseenalaistamisena. Kurssin aikana politiikka alkoi näyttäytyä opiskelijoille vahvemmin asioiden kehystämisenä.