Kommentti: Mitä tapahtuu Veikkauksen rahoittamalle toiminnalle, jos pelituotot pienenevät?

Arpajaislakiin esitettyjen, ongelmapelaamista suitsivien uudistuksien odotetaan pienentävän peliyhtiö Veikkauksen tuottoja, mikä ravistelee monenlaisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan rahoitusta. Pelituottojen pienentymisen vaikutuksista tarvitaankin tieteellinen arvio ja yleistä keskustelua, kirjoittaa Veera Kankainen. Voisiko voittoa tavoittelemattomalle toiminnalle löytyä kestävämpi julkinen rahoitusmuoto kuin pelituotot?

Suomessa on kuluvana vuonna puhuttu paljon peliongelmista ja niihin puuttumisen tärkeydestä. Ongelmapelaaminen koskettaa monia. Suomalaiseen väestökyselyyn 2015 vastanneista 3,3 prosentilla oli rahapeliongelma ja joka viidennellä ongelmallisesti pelaava läheinen. Kyselyyn pohjaavassa tutkimuksessa on arvioitu suomalaisten kuluttavan rahapelaamiseen miltei 1,5 miljardia euroa vuodessa. Tästä kokonaiskulutuksesta 22,7 % tuli ongelmapelaajilta tai todennäköisiltä rahapeliriippuvaisilta.

Tällä hetkellä on meneillään arpajaislain uudistus, jossa ehdotetaan pelaajien pakollista tunnistautumista valtion monopoliyhtiön Veikkauksen rahapeliautomaatteihin pelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lakiuudistusta tehtäessä ja pelihaitoista puhuttaessa on noussut esiin myös rahapelaamisen ja taloudellista voittoa tavoittelemattoman toiminnan julkisen rahoituksen kohtalonyhteys.

Vuonna 2018 Veikkauksen tuottoja jaettiin voittoa tavoittelemattomille edunsaajille yhteensä noin miljardi: 342 miljoonaa euroa (M€) sosiaali- ja terveysjärjestöille, 238 M€ kulttuurille ja taiteelle, 159 M€ liikunnalle, 110 M€ veteraaneille, 106 M€ tieteelle, 55 M€ nuorisotyölle ja 40 M€ hevosurheilulle.

Lausunnossaan lakiuudistuksesta Veikkaus on arvioinut, että pakollisen tunnistautumisen käyttöönottovuonna sen tuotot putoaisivat 78–170 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi saman suuruista lovea veikkausvaroista kanavoituun, voittoa tavoittelemattoman toiminnan julkiseen rahoitukseen.rahapelaaminen

Mitä kansalaiset ajattelevat voittoa tavoittelemattoman toiminnan rahoituksesta?

Tuottaako rahapelaaminen sitten enemmän hyötyjä vai haittoja? Kumpi on tärkeämpää, peliongelmasta kärsivien auttaminen vai voittoa tavoittelematon toiminta?

Tällaisista asioista julkisessa keskustelussa saatetaan seuraavaksi alkaa kiistelemään. Tällainen väittely voi mustavalkoisuudessaan olla houkutteleva, mutta se voi johtaa myös umpikujaan, jossa kahden tärkeän asian – peliongelmaisten auttamisen ja voittoa tavoittelemattoman toiminnan – arvoa on mahdotonta laskelmoida ja yhteismitallistaa.

Arpajaislaki saattaa poikia myös keskustelua, jossa eri asiantuntijat väittelevät erilaisten ongelmapelaamista mittaavien menetelmien sekä rahapeliongelmien ratkaisukeinojen pätevyydestä. Varsinainen kansalaismielipide julkisen rahoituksen merkityksestä voi kuitenkin jäädä hämäräksi. Jos voittoa tavoittelematon toiminta koetaan tärkeänä, onko kansalaisilla poliittista tahtoa kanavoida sille julkista lisärahoitusta, vaikka Veikkauksen pelituotot pienenisivät?

Olisikin tärkeää kuulla lisää kansalaismielipiteitä voittoa tavoittelemattoman toiminnan merkityksestä ja sen julkisesta rahoituksesta. Itselleni esimerkiksi järjestötoimintaan osallistuminen nuorena oli tärkeä osa aikuistumista. Sekä tutkijana että kansalaisena olen pohtinut esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitä seurauksia julkisen rahoituksen vähenemisestä olisi järjestöille ja voittoa tavoittelemattomalle toiminnalle? Mistä ja miten mahdollista lisärahoitusta (realistisesti) löytyisi? Voisiko voittoa tavoittelemattomalle toiminnalle löytyä kestävämpi julkinen rahoitusmuoto kuin pelituotot?

Veikkauksen rahoittamat järjestöt ja muu voittoa tavoittelematon toiminta koskettavat läheltä monen ihmisen arkea.

Jotta näihin kysymyksiin saisi vastauksen, tarvittaisiin tieteelliseen tutkimukseen pohjaava arvio Veikkauksen tuottojen pienenemisen seurauksista erilaisille järjestöille ja toimialoille. Tällaisen arvion toteuttamisessa sosiologinen tutkimus voisi olla hyödyksi. Uuden arpajaislakiluonnoksen lausuntokierroksella useat Veikkauksen edunsaajat esittivät arviolle olevan tarvetta.

Avoin ja asioita monipuolisesti tarkasteleva arvio voisi auttaa myös kansalaisia mielipiteen muodostamisessa. Veikkauksen rahoittamat järjestöt ja muu voittoa tavoittelematon toiminta koskettavat läheltä monen ihmisen arkea. Siksi toiminnan tulevasta rahoituksesta on tärkeää keskustella avoimesti jo etukäteen – ei vasta sitten, kun voittovarat ovat mahdollisesti pudonneet.

***

Kuva: Jeffrey Lin, Unsplash

***

Rahapelit-juttusarja Ilmiössä 15.23.10.

Suomessa rahapelit ovat kansanhupia: harva meistä ei ole koskaan lotonnut, eikä peliautomaattien näkemiseltä voi välttyä. Varsinaisesta rahapeliongelmasta kärsii yli 100 000 suomalaista. Nyt tekeillä on arpajaislain uudistus, jossa peliongelmia halutaan ehkäistä esimerkiksi säätämällä peliautomaateilla tunnistautuminen pakolliseksi. Tunnistautumisen on arvioitu laskevan merkittävästi Veikkauksen pelituottoja, joista puolestaan rahoitetaan monenlaista kansalaistoimintaa. Ilmiön kirjoitussarjassa tutkijat kuvaavat pelituottoihin liittyviä eturistiriitoja ja pohtivat, miten rahapeleistä koituvia hyötyjä ja haittoja yhteiskunnalle voisi laskea.

Lue myös sarjan muut artikkelit:
Hyvikset ja pahikset – eli mistä rahapelituottojen eturistiriidoissa ei ole kyse
Rahapelaaminen ja rahavirrat – mitä niistä pitäisi ajatella?

Kirjoittaja

veera kankainen

Veera Kankainen

Kirjoittaja on jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus CEACGissa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat kansalaisyhteiskunta, rahapelipolitiikan edunsaajat ja valtion avustusten hallinta.

Lue seuraavaksi

Avainsanat: kansalaisyhteiskunta kommentti rahapelit

– 23.10.2018