Avainsanat: sosiologia töissä yritysvastuu

Töissä: Saisinko nähdä työaikakirjanpitonne?

– 27.9.2018

Marjut Lovion työ Fortumin vastuullisuuspäällikkönä vie häntä maailmalle tutkimaan työolosuhteita energiayhtiön toimitusketjussa. Sosiologitausta helpottaa eri kulttuuriympäristöjen ymmärtämistä, hän sanoo.

2000-luvun alussa Suomessa alettiin keskustella yhä enemmän yritysten sosiaalisesta vastuusta. Ympäristöasioista ja kestävästä kehityksestä oli puhuttu jo pitkään, mutta sosiaalinen ulottuvuus oli vasta hahmottumassa. Sosiaaliseen vastuuseen sisältyy esimerkiksi ajatus ihmisoikeuksien toteutumisesta koko tuotantoketjussa ja siitä, että työntekijöistä huolehditaan paremmin kuin laki määrää.

Sosiologiaa Helsingin yliopistossa opiskellut Marjut Lovio arvioi kesätöinään yritysten vastuuraportteja ja päätyi kirjoittamaan gradunsa pörssiyritysten sosiaalisen vastuun raportoinnista. Nyt Fortumin vastuullisuuspäällikkönä toimiva Lovio on tehnyt töitä vastuullisuusasioiden parissa jo 15 vuoden ajan.

“Kun valmistuin, sosiaalisen vastuun asiantuntijoille oli kysyntää. Pääsin heti pieneen konsulttitoimistoon raportoinnin asiantuntijaksi, eli minulla oli loistava tuuri siinä kohtaa”, Lovio sanoo.

Alun perin Lovio halusi lukion jälkeen opiskelemaan viestintää, mutta ei päässyt ensi yrittämällä sisään. Sosiologiaan ovet kuitenkin aukesivat toisella yrittämällä. Fuksisyksynään Lovio suunnitteli vielä viestintään vaihtamista, mutta ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen alanvaihto ei enää houkuttanut.

“Sosiologian perussisältö oli minusta tosi kiinnostavaa, vaikka tilastokursseista en kauheasti innostunut. Sosiologia selittää sitä, mikä ei ole näkyvissä. Pystyin sen avulla tunnistamaan omasta elämästä tai yhteiskunnasta joistain asioista, miksi tämä on näin”, Lovio muistelee.

Uusi toimiala, uusi sanasto

Ennen Fortumiin siirtymistä Lovio työskenteli pitkään Keskolla, ensin vastuullisuusasiantuntijana ja sitten vastuullisuuspäällikkönä. Työpaikkoja on yhdistänyt se, että niin päivittäistavarakaupalla kuin energiallakin on suuri merkitys koko yhteiskunnalle.

Myös monia järjestöjä ja kuluttajia kiinnostavat Lovion työt, koska ruokaostokset ja sähkö liittyvät tiiviisti ihmisten arkeen ja niihin liittyviä eettisiä ja ekologisia kysymyksiä pohditaan. Varsinkin Keskon aikoina kysymyksiä tuli tiuhaan.

“Minusta on kiva, että työni kiinnostaa ihmisiä ja siinä on kytkös yhteiskuntaan. Jotain hirveän spesifiä b2b-tuotetta valmistavasta yrityksestä en ehkä innostuisi työpaikkana”, Lovio sanoo.

Nykyisessä työssään vastuullisuuspäällikkö innostuu siitä, että pääsee näkemään monenlaisia energia-alan toimintaympäristöjä ja oppimaan uutta. “Työ voi viedä mihin tahansa maahan ja tosi monenlaisiin yrityksiin. On kiinnostavaa päästä erilaisiin paikkoihin katsomaan, että ai jaa, näinkö tätä tehdään.”

Kun Lovio siirtyi Fortumiin kolme vuotta sitten, työpaikan mukana uusiksi menivät myös tarvittava sanasto ja monet työhön liittyvät kysymykset. Energia-alan teknistä puolta on Lovion mukaan vaikea ymmärtää kovin syvällisesti ilman insinöörikoulutusta, mutta hänen ei työssään tarvitsekaan puuttua teknisiin yksityiskohtiin. Suurin osa työkavereista on insinöörejä ja kauppatieteilijöitä. Myös yritysten vastuullisuustiimeissä on Lovion mukaan tyypillisesti ainakin yksi luonnontieteilijä, joka tuntee toimialan teknisen puolen ja ympäristövaikutukset hyvin.

Lovio vastaa työssään sosiaalisen vastuun ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Fortumin hankintaketjuissa ja yhtiön omassa toiminnassa. Käytännössä hän toimii asiantuntijana useissa projekteissa, joihin liittyy vaikkapa polttoaineiden tai koneiden hankintaa. Hän on mukana myös investointien suunnittelussa.

“Jos Fortum on tekemässä investointia, teemme tietyt vaikutusarvioinnit myös ihmisoikeuksien ja sosiaalisen vastuun näkökulmasta ja otamme kantaa siihen, miten riskeihin tulisi puuttua”, Lovio selittää.

Usein epäkohdat työpaikalla näkyvät toimittajan vastahakoisuutena esitellä dokumentteja

Kun ostopäätöksiä tehdään, toimittajalta vaaditaan tiettyjen kriteerien täyttämistä, ja vaatimusten toteutumista valvotaan auditoinneilla. Myös Lovio suuntaa parin kuukauden välein valvontakäynnille johonkin toimittajayritykseen. Usein epäkohdat työpaikalla näkyvät toimittajan vastahakoisuutena esitellä dokumentteja, hän kertoo.

“Vaikka ei aina. Osa toimittajista ei ole tottunut olemaan auditointien kohteena eikä osaa suhtautua siihen. Yleensä näistä kuitenkin selvitään puhumalla.”

Valvontakäynnillä tarkastetaan muun muassa työaikakirjanpito, palkanmaksun tilanne, työturvallisuustilanne, ympäristönsuojeluun liittyvät järjestelmät ja se, että korruption vastaiset periaatteet toteutuvat. Yleensä auditoinneissa löytyy ainakin jotain parannettavaa, jonka korjaamista sitten seurataan. Jos paljastuu jotakin Fortumin periaatteiden vastaista eikä toimittaja sitoudu parannuksiin, yhteistyö lopetetaan tai sitä ei edes aloiteta.

Yhteiskuntatieteilijä luovii eri kulttuuriympäristöissä

Yritysvastuun parissa työskentelystä kiinnostuneille sosiologian opiskelijoille Marjut Lovio vinkkaa, että taloustieteiden kursseille osallistuminen kannattaa. “Se on myös hyvä tapa testata, kiinnostaako yritysmaailma oikeasti. Sitten kannattaa pyrkiä harjoitteluun tai työpaikkaan, joka edes väljästi liittyy vastuullisuuteen.”

Lovio on vastuullisuusasioiden parissa työskennellessään huomannut, että sosiologitaustasta on iloa yllättävissä paikoissa. Esimerkiksi kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisten ajatteluun on sosiologille peruskauraa.

“Ymmärrän helposti, että ihmiset ajattelevat eri paikoissa eri tavoilla. En ahdistu siitä, että yhteistä totuutta ei ole. Että mikseivät nämä ymmärrä, että tämä on näin. Erilaisuuden ymmärtäminen ei kuitenkaan saa johtaa omista periaatteista luopumiseen", Lovio sanoo.

Välttämättä ei tarvitse edes lähteä kovin kauas, kun vastuullisuuskysymyksiin liittyvät kulttuurierot kasvavat jo isoiksi. Esimerkiksi Ruotsissa vastuullisuudesta keskustellaan Lovion mukaan todella paljon, Suomessa jonkin verran ja vaikkapa Baltian maissa ja Puolassa melko vähän.

“Monessa maassa onkin turha vedota siihen, että teidän kannattaa olla vastuullisia ja kertoa siitä, koska asiakkaat haluavat tietää – koska eivät he välttämättä kysy näistä asioista mitään. Vastuullisuuteen liittyvät asiat kannattaa silloin perustella eri tavalla.”

Lovion mukaan sosiologin koulutus on antanut hyvät eväät omaksua paljon tietoa ja työstää sitä melko nopeasti. Asiakokonaisuudet ovat hänen työssään isoja ja tilanteet nopeita.

“Raportteja ja muita materiaaleja kirjoittaessa ei tarvitse teoreettista viitekehystä, joten sen ainakin pitäisi loppujen lopuksi olla helppoa sosiologille, joka on koulutettu käsittelemään sekä todellisuutta että teoriatasoa”, Lovio naurahtaa.

 

Kuvat: Fortum

Marjut Lovio

Marjut2

Syntynyt 1976
Valmistunut Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi 2003.
Pro gradu Pää kylmänä, sydän lämpimänä. Sosiaalinen vastuu suomalaisyritysten ympäristö- ja yhteiskuntaraporteissa.
Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen Proventia Solutions
Lempikäsite “Apua, en pyörittele niitä lainkaan. Sosiaalinen konstruktio.”
Sosiologiassa parasta Kriittisyys ja pinnan alle katsominen.

Avainsanat: töissä yritysvastuu

– 28.9.2018