Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

riippuvuus

Kulutusideologia ruokkii riippuvuusongelmia

Kirjoittajalta Matilda Hellman 12.11.2018

Moderni kapitalistinen yhteiskunta ja ihmisten riippuvuusongelmat ovat kehittyneet rinta rinnan, kirjoittaa sosiologi Matilda Hellman. Selitystä voi etsiä kapitalismin mekanismeista: yhteiskunta toimii, kun ihmiset tavoittelevat tavaroita ja rahaa ja uskovat illuusioon niiden autuudesta.

työuupumus

Elämää veitsen terällä: vaihtoehtoterapiat työelämässä uupuneiden selviytymiskeinona

Kirjoittajalta Suvi Salmenniemi 9.11.2018

Miksi Suomessa moni etsiytyy mindfulnessin, elämäntaitovalmennuksen tai energiahoitojen pariin? Vaihtoehtoterapioita käytetään keinona raskaaksi koetun työelämän oravanpyörän pysäyttämiseen, hiljentämiseen ja hylkäämiseen, Suvi Salmenniemi kirjoittaa.

Kuolema sateenkaaren päässä

Kirjoittajalta Varpu Alasuutari 4.11.2018

Kuoleman kulttuuristen ja sosiaalisten käytäntöjen vuoksi kaikki ihmiset eivät kohtaa kuolemaa samalla tavoin. Suomessa kuolemankulttuurin kivijalan muodostavat perhe ja kirkko. Molempien instituutioiden suhde seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on yhä haastava. HLBTQ-ihmisten kokemukset kuolemasta lähipiirissään kertovatkin paljon suomalaisista kuoleman käytännöistä ja kulttuurisista normeista, kirjoittaa Varpu Alasuutari.

Kun yhteys läheiseen ei katkea kuolemaan

Kirjoittajalta Marja-Liisa Honkasalo 3.11.2018

Useimmissa kulttuureissa rajaa elämän ja kuoleman välillä ei nähdä ehdottomana. Kuitenkin myös länsimaissa on melko tavallista, että ihmisillä on kokemuksia kuolleiden läheistensä läsnäolosta tai yhteydenpidosta edesmenneiden kanssa. Kokemukset kertovat ihmisten välisten siteiden vahvuudesta ja siitä, kuinka olemme olemassa maailmassa suhteessa toisiimme, kirjoittaa Marja-Liisa Honkasalo.

mihin suomalaiset kuolevat

Kuolema tilastoissa: luvut kertovat suomalaisten eriarvoisuudesta

Kirjoittajalta Suvi Parikka 1.11.2018

Mihin ja minkä ikäisinä suomalaiset kuolevat? Ihmisen tausta vaikuttaa siihen, kauanko hän voi odottaa elävänsä: Suomessa esimerkiksi hyvätuloinen elää keskimäärin vuosia pidempään kuin pienituloinen. Tilastojen ja väestötieteen avulla eroihin voidaan löytää syitä, jolloin asiaan voi yrittää poliittisin päätöksin vaikuttaa, kirjoittavat väestötutkijat Suvi Parikka ja Laura Kestilä.

siirtolaisten kuolemat

Miksi siirtolaisten kuolemat esitetään numeroina?

Kirjoittajalta Karina Horsti 30.10.2018

Välimeri on maailman kuolemanvaarallisin raja. Meren yli yrittävien siirtolaisten kuolemista kerrotaan numeroina, jotka desinfioivat kuoleman ja häivyttävät siirtolaisten ihmisyyden. Kuolemien laskeminen on 25 vuodessa muuttunut ihmisoikeusaktivistien projektista eurooppalaisten hallitusten keinoksi viestiä siitä, että tilanne on hallinnassa, kirjoittaa akatemiatutkija Karina Horsti.

rahapelaaminen

Kommentti: Mitä tapahtuu Veikkauksen rahoittamalle toiminnalle, jos pelituotot pienenevät?

Kirjoittajalta Veera Kankainen 23.10.2018

Arpajaislakiin esitettyjen, ongelmapelaamista suitsivien uudistuksien odotetaan pienentävän peliyhtiö Veikkauksen tuottoja, mikä ravistelee monenlaisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan rahoitusta. Pelituottojen pienentymisen vaikutuksista tarvitaankin tieteellinen arvio ja yleistä keskustelua, kirjoittaa Veera Kankainen.

Rahapelaaminen ja rahavirrat – mitä niistä pitäisi ajatella?

Kirjoittajalta Janne Nikkinen 19.10.2018

Pelaamisen rahalliset tuotot on helpompi laskea kuin erilaiset haitat. Totuus on kuitenkin se, että suomalainen ei aina voita, vaan usein myös häviää. Rahallisten kustannusten lisäksi myös inhimillisten näkökulmat pitäisi huomioida, kun rahapelihaittoja lasketaan, kirjoittaa Janne Nikkinen.

rahapelit

Hyvikset ja pahikset – eli mistä rahapelituottojen eturistiriidoissa ei ole kyse

Kirjoittajalta Michael Egerer 15.10.2018

Koska kansalaisyhteiskuntaa rahoitetaan Veikkauksen voittovaroista, monien järjestöjen edustajat ovat moraalisesti ristiriitaisessa tilanteessa. Järjestöissä nähdään pelihaittojen vähentäminen tärkeänä, mutta samalla oman rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen huolestuttaa. Katse pitäisi nyt kääntää järjestelmän rakenteisiin. Kansalaisyhteiskunnan rahoitus olisi syytä irrottaa rahapelituottojen määrästä, kirjoittaa Michael Egerer.