Solidaarisuudesta erilaista näkökulmaa talouteen

Voisiko taloudessa olla kyse jostain muusta kuin rahasta ja voitontavoittelusta? Voisi, sillä talous on sitä, mitä taloutena tehdään ja nähdään. Solidaarisuustalous pyrkii tarjoamaan välineitä ja ideoita talouden muutokseen.

Sanasta talous monilla tulee ensimmäisenä mieleen raha. Valtavirtatalous pyöriikin usein rahan ympärillä. Siinä keskiössä ovat voitontavoittelu ja tehokkuusajattelu, ja arjessa talouteen liittyy usein huoli siitä, ettei rahaa ole tarpeeksi.

Kapitalismiin ja uusliberalismiin nojautuva markkinatalous on monin tavoin ongelmallista. Sen aiheuttamat haasteet, kuten ympäristöongelmat, epätasa-arvo ja ylikulutus, ovat uhkana ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille ja ylipäätään elämälle maapallolla. Voitontavoittelun ja velalle perustuvan talouden tilalle kaivataankin muille asioille pohjaavia lähestymistapoja.

Voisiko taloudessa siis olla kyse jostain muusta? Feministiset talousajattelijat toivat jo 50 vuotta sitten esille, että naiset tekevät valtavasti esimerkiksi koti- ja hoivatyötä, josta he eivät saa korvausta. Kritiikissä oli kyse rahasta mutta myös palkkatyöstä poikkeavan työn tunnistamisesta. Jos työtä on monenlaista, niin varmasti voi myös olla monenlaisia tapoja ymmärtää taloutta.

Solidaarisuustaloudella ympäristötietoisuutta ja tasa-arvon edistämistä

Tutkin väitöskirjassani solidaarisuustalouden käytännön esimerkkejä ja aiheesta käytävää keskustelua Boliviassa. Olen tehnyt tutkimusta varten kenttätyötä Bolivian Cochabambassa viimeisen 2,5 vuoden aikana. Solidaarisuustaloudella on erityisen vahva jalansija juuri Latinalaisessa Amerikassa, missä solidaarisuustalous on esimerkiksi Brasiliassa edennyt edellisten hallitusten aikana valtiollisen politiikan tasolle.

Esimerkkinä Latinalaisen Amerikan solidaarisuustaloudesta voi toimia Ecoferia-kauppapaikka, jonka on perustanut ryhmä luomutuottajia pystyäkseen paremmin myymään tuotteitaan Cochabamban kaupungissa Boliviassa. Tuottajat myyvät tuotteitaan itse, jolloin he tapaavat asiakkaansa henkilökohtaisesti ilman välikäsiä. Kaupankäynti tapahtuu kerran viikossa järjestettävillä markkinoilla pääasiassa rahan välityksellä. Tuottajat kuitenkin vaihtavat päivän lopussa tavaroita myös keskenään ilman rahaa, ja tutut asiakkaat voivat toisinaan ostaa tuotteita luotolla.

Asiakkaan ja tuottajan välinen luottamus on olennaisessa osassa Ecoferian luomutuotteiden valvonnassa. Ecoferia oli Boliviassa ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöönsä järjestelyn, jossa ryhmän tuottajista ja kuluttajista koostuva työryhmä tarkastaa luomutuotannon tilan vuosittain. Myös muut kiinnostuneet voivat tutustua lähemmin tuotantoon käymällä paikan päällä.

Järjestely perustuu luottamukseen tuottajien ja kuluttajien välillä. Se rakentuu vahvasti sille, että tuottajat ja kuluttajat ovat kauppapaikalla suoraan tekemisissä toistensa kanssa. Ecoferialle ihmiset tulevat ostosten tekemisen lisäksi myös viettämään aikaa: tapaamaan ystäviä ja tuttavia, ruokailemaan ja muuten vain viettämään aikaa.

Järjestely perustuu luottamukseen tuottajien ja kuluttajien välillä.

Useimmat Ecoferian tuottajista ovat naisia, joille viikoittainen myyntitilaisuus on mahdollistanut perheen toimeentulon kasvattamisen tai uudenlaisen tuotannon, josta he ovat haaveilleet. Naiset ovat kertoneet haastatteluissa voimaantuneensa päästessään toimimaan kodin ulkopuolella, ja monet odottavatkin innolla jokaviikkoista Ecoferiaa, jolloin he pääsevät tapaamaan ystäviä ja tuttuja asiakkaita.

Ecoferian toimijat osoittavat myös solidaarisuutta toisiaan kohtaan. Jos joku sairastuu, hänelle voidaan antaa tukea yhteisistä varoista. Yhteisö myöntää myös jäsenilleen pieniä lainoja, jos joku esimerkiksi tarvitsee tuotantonsa parantamiseksi rahaa johonkin investointiin.

Ecoferiasta on reilun viidentoista toimintavuotensa aikana tullut säännöllinen kauppapaikka, joka keskittyy luonnonmukaisten ja ympäristöä kunnioittavien tuotteiden tarjontaan. Se on muun muassa onnistunut luomaan parempaa tietoisuutta ympäristöystävällisyydestä ja lähituotannon tärkeydestä. Jotkut markkinoilla käyvät asiakkaat ovat kertoneet ryhtyneensä kasvattamaan itse luomukasviksia.

Ecoferia toteuttaa toiminnassaan kapitalismista ja uusliberalismista poikkeavia periaatteita: solidaarisuutta, demokraattisuutta, ympäristön kunnioittamista ja tasa-arvoa. Ecoferiassa on kuitenkin mukana ihmisiä hyvin erilaisista taustoista, jolloin tuen ja resurssien puutteessa yhteisiä tapoja toimia ei aina löydy helposti. Tästä huolimatta Ecoferia on toiminut jo pitkään kehittäen toimintaansa. Pitkäikäisyys osoittaa sen olevan tarvittaessa valmis muutoksiin ja kompromisseihin yhteisön sisällä siten, että sen sosiaalinen ulottuvuus ja perusarvot toteutuvat.

Laajempaa ymmärrystä taloudesta

Solidaarisuustalous on edellä kuvatun esimerkin mukaan ennen kaikkea ruohonjuuritason taloustoimintaa, jonka projektit luovat vaihtoehtoja kapitalismille ja vastustavat autoritaarisia järjestelmiä. Solidaarisuustalouden muodostaa joukko poliittisesti motivoituneita toimijoita ja projekteja, joiden puitteissa tehdään taloutta toisin ja etsitään ratkaisuja esimerkiksi toimeentulon, ympäristön kuormituksen ja hyvinvoinnin ongelmiin.

Talouden nähdään olevan laaja joukko keinoja ja toimintatapoja, joilla voidaan järjestää elämää monin eri tavoin. Taustalla on ajatus hyvinvoinnin ja demokraattisuuden lisäämisestä ja eettisten arvojen aseman vahvistamisesta taloustoiminnan perustana. Toimijoita yhdistävät arvot, kuten demokraattisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, itsehallinnollisuus, yhteistyö ja moninaisuuden vaaliminen. Käytännössä solidaarisuustaloustoimijoita voivat olla mm. ruokapiirit, aikapankit, kulttuurikahvilat, vapaat tilat, työosuuskunnat ja yhteisöviljelmät.

Talouden nähdään olevan laaja joukko keinoja ja toimintatapoja, joilla voidaan järjestää elämää monin eri tavoin.

Solidaarisuustalouden projektit ja verkostot tarjoavat toimintatilan, jossa ratkotaan ongelmia, hiotaan yhteisiä tavoitteita ja jaetaan opittua talouden muutokselle. Aktivismilla, kansalaisliikehdinnällä ja verkostoilla on tärkeä rooli talouden muutoksessa. Solidaarisuustaloutta on nostettu esille Maailman sosiaalifoorumeissa, joissa kokoontuu laaja joukko erilaisia vaihtoehtoista globalisaatiota vaativia aktivistiverkostoja ja kansalaisjärjestöjä. Muun muassa näistä sekä ruohonjuuritason taloustoimijoista koostuu verkosto, joka edistää solidaarisuustaloutta eri puolilla maailmaa.

Solidaarisuustaloudessa talous nähdään vahvasti poliittisena. Mikään tietty talousjärjestelmä ei ole välttämättömyys, vaan ihmiset tekevät valintoja taloutensa järjestämiseksi. Nykyinen markkinatalous ei esimerkiksi takaa sitä, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus täyttää perustarpeitaan. Solidaarisuustalouden piirissä edistetään sellaista taloutta, jonka kautta kaikilla olisi tarpeelliset materiaaliset edellytykset elämälle.

Usein ajatellaan, että kaikki taloudellinen tila kuuluu joko valtiolle tai markkinoille. Solidaarisuustalouden piirissä tiedostetaan mahdollisuus myös talouden muille olomuodoille. Usein esimerkiksi puutarhanhoito, nyyttikestit tai tavaroiden ja palveluiden vaihto nähdään lähinnä sosiaalisina toimintoina tai harrastuksina, mutta solidaarisuustalous tunnistaa ne myös osaksi taloutta, sillä talous nähdään tapana järjestää elämää.

Kohti utopiaa?

Solidaarisuustalouden idea on siis edistää tasa-arvolle ja myös muulle kuin rahanvaihdolle perustuvia talouden muotoja. Käsitystä taloudesta avartaa se, miten ja mihin ihmiset käyttävät aikaansa ja voimavarojaan. Ympäristön tai työvoiman riistolle ja pelkälle rahataloudelle perustuvan talouden sijaan ihmisillä on mahdollisuus nähdä, että esimerkiksi ruokahuolto voidaan järjestää yhteisöllisesti voimavaroja jakamalla nyyttikesteillä tai ympäristöä kuormittavat harrastukset voi korvata ympäristön ja puutarhurin hyvinvointia edistävällä puutarhanhoidolla.

Solidaarisuustalous voi olla hyvin monimuotoista, eivätkä kaikki toimintamuodot ole lainkaan ongelmattomia. Käytännön toiminnan esimerkit ole ideaaleja vaan tarkoituksena on toimia pitkäjänteisesti ideaaleja kohti kehittyen ja myös omaa toimintaa kriittisesti tarkastellen. Kyse on pohjimmiltaan laajasta yhteiskunnallisesta liikkeestä, joka oppii omasta toiminnastaan ja rakentaa polkuja kohti laajaa talouden ja yhteiskunnan muutosta kohti parempaa hyvinvointia ja syvällisempää demokratiaa.

Monien elämässä on solidaarisuudelle perustuvan talouden piirteitä, kuten palveluiden tai tavaroiden vaihdantaa.

Solidaarisuustaloudessa on myös läsnä vahva idea utopiasta, jota tavoitellaan ja jota kohti halutaan liikkua, vaikka todellisuudessa sen toteutumiselle onkin paljon esteitä.

Solidaarisuustalous ei kuitenkaan ole pelkkää utopiaa. Monien elämässä on myös solidaarisuudelle perustuvan talouden piirteitä, kuten palveluiden tai tavaroiden vaihdantaa, toiselle vastikkeettomasti annettua apua tai eettisesti tuotettujen välttämättömyystuotteiden suosimista. Talouden laajempaa muutosta ei saada aikaan pelkillä kulutusvalinnoilla, vaan se vaatii mittavampaa muutosta sekä ihmisten toiminnassa ja tavoissa ajatella taloutta. Tärkeä rooli on sillä, että eettisiä ja ympäristön kannalta kestäviä talousprojekteja syntyy paikallistasolle ympäri maailmaa ja ne muodostavat verkostoitumalla laajemman, solidaarista taloutta edistävän rintaman.

Solidaarisuustalous on sekoitus uutta ja vanhaa

Ecoferian tapaiset yhteisöt voivat muuttaa talousjärjestelmää solidaarisemmaksi edistämällä kestävämpää ruuantuotantoa, tasa-arvoa ja demokraattisia toimintamalleja. Jokainen voi osaltaan olla mukana edistämässä talouden toimintakulttuurin muutosta ja toimia osana liikettä ja verkostoa kohti talouden kokonaisvaltaista muutosta.

Vaikka solidaarisuustalouden käsite on alkanut levitä laajemmalle vasta viime vuosikymmeninä, se ei tarkoita, että ilmiö olisi uusi. Joskus solidaarisuustaloudessa on kyse vanhojen yhteisöllisten toimintatapojen elvyttämisestä tai ylläpitämisestä. Niitä ovat esimerkiksi yhteisölliset kastelujärjestelmät, joilla huolehditaan jonkun alueen kestävästä vedenkulutuksesta ja -hallinnasta. Uudet teknologiat ovat kuitenkin tarjonneet myös solidaarisuustaloudelle uusia mahdollisuuksia, kuten aikapankkien verkkoalustat.

Solidaarisuustalouden käsitteen tarkoitus on koota yhteen samalla tavoin ajattelevia ja toiminnasta kiinnostuneita. Suomessakin toimii solidaarisuustaloutta toteuttavia ryhmiä, kuten aikapankkeja (esimerkiksi Stadin aikapankki), kulttuurikahviloita (esimerkiksi Turun kirjakahvila) ja luomuruokaosuuskuntia (kuten pääkaupunkiseudulla Kaupunkilaisten oma pelto tai Oma maa -osuuskunta).

Solidaarisuustalouden ilmiö on hyvinvointiyhteiskunnan kontekstissa vielä jokseenkin tuntematon, vaikka solidaarisuustaloudella on paljon tarjottavaa myös globaalissa pohjoisessa, missä elintasomme uhkaa erityisesti ympäristön hyvinvointia.

***

Kuvat:
Laura Kumpuniemi, kuvat 1 ja 3
Markus Spiske (Unsplash), kuvat 2 ja 4

Lue seuraavaksi