Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

Sosiologia valokeilassa: Terapeuttinen kulttuuri taipuu moneksi – haastattelussa sosiologi Daniel Nehring

Kirjoittajalta Harley Bergroth 2.3.2020

Sosiologi ja apulaisprofessori Daniel Nehring on urallaan kiertänyt maailmaa havainnoidessaan self-helpin ja populaaripsykologian kotiutumista eri paikkoihin. Parhaillaan hän tarkastelee terapeuttisen kulttuurin muotoutumista nykyisessä kotimaassaan Kiinassa. Suomalaisen terapeuttista kulttuuria kartoittaneen hankkeen tutkijat Harley Bergroth ja Inna Perheentupa jututtivat Nehringiä, kun tämä vieraili hiljattain Turun yliopistolla.

Ei tiedettä ilman vapautta eikä vapautta ilman demokratiaa

Kirjoittajalta Veera Kaleva 26.2.2020

Tieteen vapaus on Suomessa turvattu perustuslailla, jonka mukaan yliopistoille kuuluu itsehallinto. Sen tarkoituksena on taata tieteen harjoittamisen riippumattomuus poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista paineista ja suojella niitä painostusyrityksiltä. Miten tieteen vapaus ja yliopistojen itsehallinto toteutuvat 2020-luvun Suomessa, ja mikä niitä uhkaa?

Mehiläishoitajat ja epävarmuudessa tietämisen taito

Kirjoittajalta Pieta Hyvärinen 19.2.2020

Kaikki tietävät, että mehiläisiä tarhaamalla saadaan hunajaa, mutta harva tietää, miten – mehiläishoitajia lukuunottamatta. Mehiläishoito tuottaa kuitenkin myös mehiläishoitajille aina uusia yllätyksiä ja hankaluuksia. Millaista on mehiläishoidon asiantuntijuus ja miten mehiläisistä tiedetään epävarmuuksien keskellä?

Ihminen, lehmä ja koneet: teknologisoituneella karjanhoidolla on pitkät juuret

Kirjoittajalta Taija Kaarlenkaski 11.2.2020

Lähes puolet maidosta on Suomessa nykyään robotin lypsämää. Lypsyrobotit ovat tuoreehko ilmiö, mutta ihmisen ja lehmän suhteen teknologisoitumisella on jo yli satavuotinen historia. Pysyvää suomalaisessa karjanhoidossa on ollut ristiriitaisuus ihmisten ja tuotantoeläinten suhteissa.

Työkoneita kaivoksella

Kaivoskeskustelun käänne

Kirjoittajalta Tuija Mononen 3.2.2020

Kaivos tulee lähelle paikallisten arkea, ja kaivoshankkeet herättävät lähiseudun asukkaissa niin erilaisia toiveita kuin huolta. Kaivoksen ympäristöä turmellut Talvivaaran kaivoshanke vaikutti koko alan maineeseen ja lisäsi kriittisyyttä alaa kohtaan. Niin malminetsintä- kuin kaivosyhtiöiden olisi syytä ottaa lähiseutujen asukkaiden kokemukset ja näkemykset tosissaan.

Kaksi naista kuohuviinlasit kädessä alusvaateosastolla

DocPoint: Riippuvuuteen vietellyt

Kirjoittajalta Daria Krivonos 27.1.2020

Venäläinen School of Seduction -dokumentti seuraa viettelykurssille osallistuneiden naisten elämää, jota värittää toivo vaikean taloudellisen tilanteen parantamisesta parisuhteen avulla. Venäjällä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on syvä, ja noin 20 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä. Viettelykurssia voi tulkita self help -kulttuurin tuotteena: se tarjoaa yhden strategian, jonka avulla yksilö voi yrittää pärjätä laajemman eriarvoisuuden kanssa.

Inkeriläisiä Suomi-laivalla matkalla Suomeen 1943, Museoviraston kuva

DocPoint: Se tapahtui Inkerinmaalla – ja myös Suomessa

Kirjoittajalta Outi Kähäri 23.1.2020

Stalinin vainot ja toisen maailmansodan tapahtumat hajottivat kyläyhteisöjä Inkerinmaalla. Pelko ja epäluottamus jatkuivat Suomeen suuntautuneiden inkeriläisten väestönsiirtojen jälkeen, ja moni jatkoi matkaansa Ruotsiin. Se tapahtui Inkerinmaalla -dokumentissa jää vähemmälle huomiolle, mikä ajoi inkeriläiset hakemaan turvaa Ruotsista.

Leilani Farha

DocPoint: Kaupungeissa asuminen vaikeutuu, kun asunnoista tulee pääoman kaatopaikkoja

Kirjoittajalta Mika Hyötyläinen 20.1.2020

Dokumenttielokuva Push seuraa YK:n erityisraportoijaa maailmanlaajuisen asunto-ongelman juurille. Kun asunnoista tulee puhtaita sijoitusinstrumentteja, edes kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö ei kykene patoamaan globaaleja pääomavirtoja, jotka pian syrjäyttävät kaupunkien asukkaiden tarpeet.

lasten kasvatukseen liittyviä julisteita Väestöliiton toimiston seinällä vuonna 1948

Väestöpolitiikka ilmastokriisin ajan Suomessa – mitä historia meille opettaa?

Kirjoittajalta Mianna Meskus 15.12.2019

Tämän päivän suuret kriisitrendit ovat laskeva kokonaishedelmällisyys ja nouseva maapallon keskilämpötila. Millaista väestöpolitiikkaa ilmastokriisin ajan Suomessa voisi tehdä, ja millaista syntyvyyteen puuttumista historian valossa olisi syytä varoa?