Uusissa työnteon tiloissa ohjaillaan työntekijöiden tunteita 

Teollisella ajalla tehdastyöläisiä kontrolloitiin kellokorttien ja tehdassalien avulla, jotka helpottivat työntekijöiden suoritusten valvontaa ja arviointia. Uusissa työn tiloissa taas korostuu ruumiiseen kohdistuvan kurin sijaan liiketoiminnallisia tavoitteita edistävien tunnetilojen synnyttäminen ja ohjailu.

 

Pandemia-aika on kiihdyttänyt keskustelua uusista työnteon tiloista. Monilla työpaikoilla on jo siirrytty ”yhteisöllisiin”, ”joustaviin” ja ”kohtaamisia synnyttäviin” toimistotiloihin. Jatkossa työtilojen on määrä houkutella työntekijät vapaaehtoisesti paikalle, huolehtia heidän hyvinvoinnistaan sekä ehkäistä heidän uupumustaan. Verkkokauppajätti Amazon esitteli äskettäin “mindfulness-kioskin”, johon yhtiön stressaantuneet varastotyöntekijät voivat vetäytyä tekemään läsnäoloharjoituksiaMonien coworking-tilojen eli yhteistyötilojen vakiopalveluihin kuuluvat niin ikään meditaatio- ja joogatunnit, ja yhä useammassa organisaatiossa jumpataan virtuaalisen taukoliikuntasovelluksen tahtiin. Nämä ja monet muut esimerkit viittaavat siihen, että uusissa työnteon tiloissa korostuu työntekijöiden tunteiden ja energiatasojen ohjailu. 

Tilasuunnittelulla pyritään työntekijöiden kontrollointiin ja ohjailuun

Työnteon tilat ovat olleet jo pitkään organisaatiososiologisen tutkimuksen kohteena. Tämä tutkimus on osoittanut, miten työtilat toimivat eritoten työntekijöiden kontrolloinnin mahdollistajana. Varhaiset tutkimukset perehtyivät muun muassa siihen, miten kellokortit ja tehdassalien arkkitehtuuri helpottivat työntekijöiden suoritusten valvontaa ja arviointia.  

Tuoreempi tutkimus on selvittänyt sitä, miten työtilat suunnitellaan heijastelemaan tiettyjä normeja ja ihanteita, joihin työntekijöiden odotetaan sitten omalla toiminnallaan samaistuvan. Modernien toimitilojen suunnittelua ohjaa usein ajatus työntekijästä aktiivisena verkottujana, joka hakeutuu jatkuvasti erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin, rakentaa suhteita yli ammattirajojen, ja on jatkuvassa liikkeessä. Tilaratkaisuissa tätä ihannetta heijastelevat muun muassa lasiseinien, yhteiskäyttötilojen ja kohtaamisia synnyttävien kulkureittien hyödyntäminen. Työntekijät kuitenkin myös vastustavat heille tarjottuja ihanteita.  Kun Aalto-yliopiston toimintoja vastikään keskitettiin Otaniemen kampukselle, työntekijät ja opiskelijat teippasivat julisteilla lasiseiniä umpinaisiksi turvatakseen itselleen työrauhan. 

Tietoyhteiskunnan työtilat keskittyvät työntekijöiden työkyvyn ja toimeliaisuuden edistämiseen.

Siinä missä teollisen ajan työtilat, kuten tehdassalit, mahdollistavat niin kutsutun kurivallan eli ruumiisiin kohdistuvan valvonnan, tietoyhteiskunnan työtilat keskittyvät työntekijöiden työkyvyn ja toimeliaisuuden edistämiseen. Yksi tapa lähestyä tällaista ohjailua on perehtyä siihen, millaisia affekteja eli tunnetilojen muutoksia tilat työntekijöissä synnyttävät – ja miten näitä muutoksia pyritään aikaansaamaan työtiloja muokkaamalla. Tämä lähestymistapa lähtee siitä oletuksesta, että tunnetilamme eivät ole vain sisäisiä kokemuksiamme, vaan aina sidoksissa sosiaaliseen ja materiaaliseen ympäristöömme. Toisten ihmisten ohella tämä ympäristö pitää sisällään esimerkiksi fyysisen tilan ja teknologiset laitteet.  

Eri tunnetilat vaikuttavat työkykyymme ja voimavaroihimme. Ne muokkaavat esimerkiksi sitä, miten tulkitsemme erilaisia tilanteita ja mihin kiinnitämme huomiomme. Pelon tunteen vallatessa huomio kiinnittyy usein erilaisiin uhkiin. Innostuksen tunne taas voi rohkaista riskinottoon ja toimeliaisuuteen. Siirtymät eri tunnetilojen välillä toteutuvat usein äkillisesti. Esimerkiksi astuessamme työpaikan neuvotteluhuoneeseen, voimme aistia nopeasti sen kutsuvan, vaivaantuneen tai torjuvan ilmapiirin. Vaikka emme kykenisi tietoisesti havaitsemaan siirtymää eri tunnetilojen välillä, se aiheuttaa meissä välittömän ruumiillisen reaktion. 

Tunteen nostatusta yrityskiihdyttämössä 

Työtiloja voidaan pyrkiä muokkaamaan siten, että ne synnyttävät käyttäjissään tietynlaisia tunnetiloja. Tämä on osa organisaatioissa harjoitettua epäsuoraa kontrollia, jolla työntekijöiden toimintaa pyritään ohjaamaan tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Olen tutkinut tällaista affektiivista tai tunnetilojen muutoksiin kohdistuvaa kontrollia yhdessä kollegojeni kanssa suomalaisessa yrityskiihdyttämössä. Tarkasteltu yrityskiihdyttämö on organisaatio, joka pyrkii kannustamaan nuoria yrityksiä suurempaan kasvuun sekä yrityksen perustamisesta haaveilevia liiketoiminnan käynnistämiseen. Yrityskiihdyttämö tarjoaa yhteistyötiloja ja noin kahden kuukauden mittaisia kiihdyttämöohjelmia aloitteleville yrittäjille.  

Osallistuin tällaiseen kiihdyttämöohjelmaan osana etnografista tutkimustamme vuosina 2015 ja 2016. Tämä ohjelma oli kohdennettu erityisesti yrityksen perustamisesta kiinnostuneille nuorille, ja se järjestettiin yrityskiihdyttämön omissa yhteistyötiloissa. Ohjelman koostui useista startup-yrityksen kehittämiseen ja yleisiin yrittäjyystaitoihin keskittyneistä työpajoista. Työpajoissa harjoiteltiin muun muassa liikeidean kirkastamista ja iskevän myyntipuheen pitämistä. Molempina vuosina ohjelma huipentui finaalitilaisuuksiin, joissa osallistujat esittelivät liikeideansa sijoittajista ja muista asiantuntijoista kootulle raadille. Parhaat liikeideat palkittiin raha- ja muilla palkinnoilla. 

Tutkimamme yrityskiihdyttämö on kuvaava esimerkki siitä, miten tunnetilojen muovaamiseen keskittyvä kontrolli toteutuu uudenlaisissa työnteon tiloissa. Tutkimus osoitti, miten kiihdyttämöohjelmien järjestäjät tuottivat tarkoituksellisesti nousutahtisen (upbeat) ilmapiirin osallistujien keskuudessa – ja miten tämä ilmapiiri teki vaikutuksen osallistujien tunnetiloihin ja toimintaan. Yksittäisissä työpajoissa ilmapiiri aikaansaatiin muun muassa työskentelemällä jatkuvasti yhdessä tilassa, pitämällä hengenkohotuspuheita ja soittamalla nopeatempoista taustamusiikkia. 

Ilmapiiri saatiin aikaan työskentelemällä jatkuvasti yhdessä tilassa, pitämällä hengenkohotus-puheita ja soittamalla nopeatempoista taustamusiikkia.

Työpajoissa annetut tehtävät kuten liikeidean kirkastaminen ja myyntipuheen kirjoittaminen olivat myös tiukasti aikataulutettuja. Osallistujat joutuivat työskentelemään jatkuvan paineen alla. Kunkin tehtävän yhteydessä jäljellä oleva aika näytettiin osallistujille isolta näytöltä sekunnin tarkkuudella. Kuten yksi järjestäjistä totesi: ”Älkää miettikö liikaa! Tehkää vaan!”. Tämä työtilan muokkaaminen huipentui juhlallisessa finaalitilaisuudessa, jossa yrityskiihdyttämön osallistujat ja muu yleisö kohtasivat yökerhomaisen näyn: pimeän salin esiintymislavoineen, jonka täyttivät savukoneiden pöllähdykset, elektroninen taustamusiikki ja tilaa leikkaavat eriväriset laser- ja spottivalot. 

Tunnetilojen kontrollointi muokkaa työntekijöiden käyttäytymistä 

Yrityskiihdyttämöllä oli välitön vaikutus osallistujiin. Ensimmäisissä kiihdyttämöohjelman työpajoissa monet heistä ilmaisivat olevansa täysin eksyksissä annettujen tehtävien ja aikamääreiden kanssa. Heidän liikkeensä olivat hitaita ja ilmeensä vaivaantuneita. Epäröivät katseet hakivat turvaa toisista osallistujista. Osallistujat kertoivat muun muassa taustamusiikin synnyttämästä ahdistuksesta sekä jatkuvan kiireen tuottamasta stressistä. Muutamat heistä päättivät jättää ohjelman kesken, koska kokivat työskentelyn yhteistyötilassa olevan mahdotonta.  

Myöhemmin, työpajojen edetessä, jäljelle jääneet osallistujat kuitenkin vähitellen omaksuivat yrityskiihdyttämön ilmapiirin ja kokivat sen jopa ”energisoivaksi” ja ”rohkaisevaksi”. Eräs osallistuja kuvasi meille hymyssä suin, miten yömyöhään työskentely kiihdyttämön yhteistyötilassa synnytti seuraavaksi päiväksi krapulan kaltaisen tunteen ilman tippaakaan alkoholia. Tämä tunne tulkittiin osallistujien keskuudessa myönteiseksi saavutukseksi. Monet osallistujista kertoivat myös siitä, miten he unohtivat taukojen pitämisen tehdessään töitä ”inspiroivassa” yhteistyötilassa.  

Monet osallistujista kertoivat unohtaneensa taukojen pitämisen tehdessään töitä ”inspiroivassa” yhteistyötilassa.  

Lukuisia kertoja toistettujen ideointitehtävien ja myyntipuheharjoitusten jälkeen osallistujat oppivat puuttumaan siihen, mikäli joku osallistujista ei omalla toiminnallaan edistänyt nousutahtista työskentelyilmapiiriä. Myyntipuheiden harjoitustilanteissa ”liian kriittiset” palautteet pyydettiin muotoilemaan uudelleen ”positiivisen rakentaviksi”. Palautetta antaessa oli syytä korvata mutta-sanan käyttö ja-sanalla. Nousutahtisen ilmapiirin omaksumisesta seurannut myönteinen ja energinen tunnetila sai näin ollen osallistujat kontrolloimaan toisiaan. 

Yllä annettu esimerkki kuvaa sitä, miten uudenlaisissa työnteon tiloissa korostuu työntekijöiden tunnetilojen synnyttäminen ja ohjailu. Ketään yrityskiihdyttämön osallistujista ei painostettu työskentelemään kiihdyttämössä. Keneltäkään ei kielletty taukojen pitämistä tai vaadittu yli kahdeksan tunnin työpäivien tekemistä. Sen sijaan osallistujat vapaaehtoisesti heittäytyivät tilan nousutahtiseen ilmapiiriin, josta seurannut myönteinen tunnetila sai heidät työskentelemään kiihdyttämön liiketoiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. 

Tutkimuksen perusteella voi väittää, että tunnetilojen tasolla toteutuvan kontrollin vastustaminen on vaikeaa. Yrityskiihdyttämössä ainoa vastustuksen keino oli jättäytyä siitä syrjään.  

On kuitenkin tärkeää huomata, että tarkastelemamme organisaatio tarjoaa äärimmäisen esimerkin uudenlaisista työnteon tiloista. Tämä esimerkki on niin ikään nähtävä suhteessa laajempaan startup-kultuuriin ja sen ihanteeseen intohimoisesta yrittäjästä. Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, miten tunnetilojen muokkaamiseen keskittyvä kontrolli toteutuu muissa uudenlaisissa työtiloissa. Olisi esimerkiksi kiinnostavaa perehtyä siihen, miten ruokalähettien käyttämiin mobiilisovelluksiin suunnitellut pelilliset ominaisuudet, kuten pisteiden kerääminen suoritetuista työtehtävistä, muovaavat heidän tunnetilojaan ja käyttäytymistään kaupunkitilassa. 

 

***

Kuvat: Bannerikuva Carl Heyerdahl/Unsplash, tekstin kuvat järjestyksessä Museums Victoria/Unsplash, Rebrand/Pexels, Austin Distel/Unsplash, Mark Angelo/Pexels ja Canva Studio/Pexels.

Kirjoittaja

Kuismin

Ari Kuismin

Ari Kuismin työskentelee tutkijatohtorina Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun Johtamisen laitoksella. Hänen tutkimuksensa
keskittyy työn ja organisaatioiden muutokseen erityisesti tilan,
tunteiden ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Tällä hetkellä Kuismin
toimii tutkijana monitieteisessä "Employee experience in platform
economy and the changing world of work” -hankkeessa.

Lue seuraavaksi

Kirjallisuus

HS 17.3.2021. RIP toimisto. https://www.hs.fi/visio/art-2000007863738.html. 

Ilmiö 8.10.2018. Startup-yrittäjä on intohimoinen ihanneyksilö – pitäisikö meidän kaikkien olla? https://ilmiomedia.fi/yleinen/startup-yrittaja-on-intohimoinen-ihanneyksilo-pitaisiko-meidan-kaikkien-olla/ 

Katila, S., Kuismin, A., & Valtonen, A. (2020). Becoming upbeat: Learning the affecto-rhythmic order of organizational practices. Human Relations, 73(9), 1308-1330. 

Vice 27.5.2021. Amazon Introduces Tiny ‘ZenBooths’ for Stressed-Out Warehouse Workers. https://www.vice.com/en/article/wx5nmw/amazon-introduces-tiny-zenbooths-for-stressed-out-warehouse-workers?utm_campaign=later-linkinbio-vice&utm_content=later-17545433&utm_medium=social&utm_source=linkin.bio 

 

 

Avainsanat: start-up talous teknologia tunteet työelämä vuorovaikutus yritys

– 3.6.2021