Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Tervetuloa Koulutuksen eriytyminen -teemaviikon purkutalkoisiin Tekstin taloon 22.9.!
Purkutalkoot on Ilmiön uusi tapahtuma, jossa jatketaan keskustelua teemaviikkojen aiheista. Ensimmäisissä purkutalkoissa tutkijat keskustelevat koulutuksen eriytymisestä. Vapaa pääsy!
Herkkyys – yksilöiden hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnallista muutosvoimaa?
Herkkyys ymmärretään arkikeskusteluissa yksilöiden psykologiseksi ominaisuudeksi. Voiko se olla myös yhteiskunnallista keskustelua herättävä ja muutosvoimaa sisältävä ilmiö?
Hankalia potilaita vai hankalia sairauksia? Hormonaalisen migreenin ja endometrioosin sukupuolittunut hoito
Endometrioosi ja kuukautismigreeni ovat esimerkkejä sukupuolittuneista sairauksista, joiden tutkimus kaipaa lisää sosiologista näkökulmaa. Näiden sairauksien hoito voi olla haastavaa ja potilaat pelkäävät sitä, että heidän oireitaan vähätellään lääkärin vastaanotolla. Lääkäri–potilas-vuorovaikutuksen lisäksi haasteet ovat usein rakenteellisia.
Suomella on vielä matkaa mahdollisuuksien tasa-arvoon: korkeakoulutus eriytyy perhetaustan mukaan
Uskomus Suomesta korkeakoulutettuna kansana on juurtunut syvälle. Jo vuosia tätä käsitystä on yritetty oikoa. Useilla aloilla aloituspaikkoja ei riitä kaikille halukkaille ja paljon puhutusta ”mahdollisuuksien tasa-arvosta” huolimatta korkeakoulutus eriytyy perhetaustan mukaan.
Miten oppilaiden pedagogiset oikeudet toteutuvat koulujen eriytyessä?
Asuinalueiden eriytyminen heijastuu myös kouluihin ja niiden tehtävään kasvattaa lapsista ja nuorista osallistuvia ja aktiivisia kansalaisia. Toteutuvatko oppilaiden pedagogiset oikeudet eriytyvien asuinalueiden kouluissa yhdenvertaisesti?
Kouluttaako peruskoulu keskiluokkaiseen elämäntyyliin?
Sosiologi Pierre Bourdieun mukaan koulu suosii lapsia, joiden perheellä on keskimääräistä korkeampi yhteiskunnallinen asema. Koulu tekee sen tunnistamalla, välittämällä ja palkitsemalla sellaisesta elämäntyylistä, joka on tyypillisempää korkeammissa yhteiskunnallisissa asemissa oleville. Suomassakin on viime vuosina tarkasteltu paljon koululaitoksen keskiluokkaisuutta. Missä määrin Bourdieun ajatukset pätevät suomalaiseen peruskouluun?
Pääsykokeella peruskouluun? Painotetun opetuksen oppilasvalikointi haastaa peruskoulun yhdenvertaisuutta
Yhtenäinen, yhdenvertainen ja kaikille avoin peruskoulu on pitkään ollut suomalaisen koulutuspolitiikan keskeinen tavoite. Peruskoulujen painotettuun opetukseen, kuten musiikki- ja kieliluokille, oppilaat kuitenkin tyypillisesti valikoidaan. Miten suomalaiskaupungit ja niiden peruskoulut kuvaavat painotetun opetuksen oppilasvalikointia ja mitä seurauksia oppilaiden valikoinnilla on?
Kaksi tarinaa varhaiskasvatuksesta: Universalismi ja markkinalogiikka varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä
Julkinen varhaiskasvatusjärjestelmä on ollut yksi Pohjoismaisen hyvinvointimallin tukijaloista. Pohjoismaisen mallin mukaisesti varhaiskasvatuksella on myös Suomessa ollut merkittävä työvoima-, sosiaali-, koulutus-, tasa-arvo- ja perhepoliittinen rooli. Varhaiskasvatusjärjestelmän kehittäminen ei kuitenkaan ole ollut yksinomaan johdonmukainen tai suoraviivainen projekti, vaan erilaiset, osin keskenään ristiriitaiset, ideat, puhetavat ja intressit ovat muokanneet sitä.
Kestävä energiamurros edellyttää laajempaa turvallisuuskäsitystä sekä oikeudenmukaisuutta
Energiamurros on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi välttämätön. Sen toteuttamiseksi tulee kuitenkin huomioida monet kansalliseen turvallisuuteen liittyvät asiat ja murrosta toteuttaessa oikeudenmukaisuus on avainasia, kirjoittaa tutkija Marja Helena Sivonen.