Kuka suojelee meitä alustayhtiöiltä? Alustayhtiöt, sääntely ja demokratia
Alustayhtiöt ovat alkaneet haastaa jo kansallisvaltioita taloudellisessa ja poliittisessa vaikutusvallassaan. Mitä yhtiöille pitäisi tehdä ja kuinka niitä pitäisi säännellä?
Kommentti: Älypuhelin, sosiaalinen media ja nuoruus – Yhteiskunnallisen huolipuheen aikalaiskolminaisuus
Älypuhelimia ja sosiaalista mediaa on syytetty nuorten pahoinvoinnin lähteeksi. Digiteknologia ei ole kuitenkaan tehnyt nuorista samaan suuntaan ohjautuvaa sukupolvea, jonka elämänongelmat voisi yksiselitteisesti palauttaa sosiaalisen median vaikutusvaltaan.
Kommentti: Onko teknologia jästien taikaa? Pohdintaa tulevaisuuden teknologiavisioista ja niiden tutkimisesta
Kuluttajat toivovat teknologioiden helpottavan arkista elämäänsä. Monet nykypäivän arkiset teknologiat muistuttavatkin Harry Potter -kirjasarjasta tuttuja taikaesineitä. Voisiko teknologioita ymmärtää arjen taikana?
Mitä puhelimeni tietää minusta?
Älypuhelimet keräävät käyttäjistään tietoa jatkuvasti, mutta monelle nuorelle tiedonkeruun seuraukset jäävät usein epäselviksi. Yksityisyydensuojan parantamiseksi tiedonkeruun riskit pitäisi vastaisuudessa huomioida paremmin niin lainsäädännön kuin peruskoulutuksen tasolla.
Sähkömarkkinoiden sosiologiaa
Sähkömarkkinat ovat perinteisesti kiinnostaneet taloustieteilijöitä, päättäjiä ja sähköyhtiöitä, ja niitä on käsitelty kilpailun tuomien hyötyjen näkökulmasta. Viimeaikainen sähkön hintojen kehitys on tuonut sähkömarkkinat julkiseen keskusteluun myös kotimaassa. Sosiologinen näkökulma haastaa tutkijat tarkastelemaan sähkömarkkinoiden toimintaa ja vaikutuksia, mukaan lukien markkinoiden aiottuja ja aikomattomia seurauksia.
Haavoittuvassa asemassa olevat joutuvat luopumaan yksityisyyden suojastaan digiasioinnissa
Suomi pyrkii olemaan yksi digitalisoinnin kärkimaista julkisten palvelujen saralla. Kaksi sosiaalitieteilijää ja kaksi oikeustieteilijää pohtivat, mitä seuraamuksia sosiaali- ja terveyssektorien digitaalisten itsepalvelujärjestelmien käyttöönotolla on haavoittuvassa asemassa oleville.
Surtavat kuvat – Ukrainan sota visuaalisessa sosiaalisessa mediassa
Ukrainan sota ja sen pakolaiset ovat herättäneet eurooppalaisissa myötätunnon aallon, jota vastaavaa ei olla nähty esimerkiksi Syyrian sotaa paenneita kohtaan. Katsaus sotaa kuvittaviin sosiaalisen median sisältöihin auttaa ymmärtämään, miten sodan visualisointi vaikuttaa käsityksiin ja asenteisiin ukrainalaisia kohtaan. Korostamalla Ukrainan eurooppalaisuutta, Venäjän uhkaavuutta sekä sodan selkeitä moraaliasetelmia kuvat tuovat ukrainalaiset kohtalot lähemmäs ja tekevät niistä surtavia.
Tuottavuusloikasta tuottavuusloukuksi? Tehokkuuden vaalimisen seuraukset hoivatyössä
Viime vuosikymmeninä poliitikkojen ja yritysten puheissa hoivatyön tehostamisesta teknologian avulla on muodostunut tärkeä keino ratkaista hoivan resurssipulaan liittyvät ongelmat. Teknologian lisäämisellä hoivatyössä on kuitenkin ei-haluttuja, yllättäviä ja työn tekoa haittaavia seurauksia, joita ei vielä tunnisteta tarpeeksi.
Suomalaiset kärkipoliitikot keskittyvät Facebookissa asiakysymyksiin ja yksisuuntaiseen viestintään
Vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan puolueiden puheenjohtajat ja ääniharavat eivät hyödyntäneet Facebookin mahdollisuuksia dialogin käymiseen kansalaisten kanssa. Poliitikot rakensivat henkilöbrändejään sosiaalisessa mediassa asiakeskeisesti ja vain harkitusti yksityiselämästään jakaen.
Suomen väestötietoja brändätään markkina-ajattelun ehdoilla
Väestöstä kerättävien tietojen merkitys kansainvälisillä datatalousmarkkinoilla lisääntyy. Väestödatan brändääminen on osa maabrändäystä, mutta tuoko se mukanaan uudenlaisia yhteiskunnallisia haasteita?
Kommentti: Onko kärkäs keskustelu sosiaalisen median syy?
Yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä enemmän sosiaalisen median alustojen välittämänä. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat tähän keskusteluun ja miten niitä pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.
Äitien somekokemusten ydin on ristiriitaisuuden tunne
Sosiaalisen median tunnekokemuksien monimerkityksellisyys yhdessä äitiyden kulttuuristen normien kanssa sitouttavat äitejä verkon vanhemmuuskulttuureihin.
Kommentti: Teknologia ei vieläkään tuhonnut nuorisoa
Median haitallisista vaikutuksista nuorisoon on esitetty pitkään uhkakuvia, mutta tuore tutkimustieto osoittaa niiden olevan vähäisiä väestötasolla. Yksilöiden kohdalla median vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin voivat kuitenkin olla merkittäviä. Median käyttöä tulisi tutkia arkeen kietoutuneena ilmiönä monitieteisistä lähtökohdista.
WhatsApp-ryhmä kävelyn tutkimusmenetelmänä
Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen on reagoitava nopeasti maailman kriiseihin. Se tarkoittaa, että tutkijoiden täytyy muokata myös tutkimusmenetelmiä nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Nopea reagointi voi kuitenkin tuoda mukanaan eettisiä pulmia, kuten sen, ketä tutkimme. Tässä tekstissä pohdin suljetun WhatsApp-ryhmän haasteita ja hyötyjä tutkimusmenetelmänä.
Somevaikuttajat koronaviestinnässä – Faktaa koronasta -kampanjan analyysia
Somevaikuttajat kutsuttiin mukaan valtioneuvoston koronaviestintään keväällä 2020. Vaikuttajien somepostausten ja seuraajien kommenttien analysointi kielii siitä, että Suomessa elettiin vielä pandemian alkutaipaleella yhtenäisyyden aikaa.
